Kokemuksia Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmien vaikutusten arvioinnista

Päivi Lindberg ja Elisa Heikkilä

Ihmeelliset vuodet -menetelmää on toteutettu Suomessa pian 20 vuoden ajan. Sen avulla tuetaan lasten sosiaalista ja emotionaalista kehitystä, myönteistä käytöstä sekä edistetään kasvatus- ja vanhemmuustaitoja. Tavoitteena on estää, vähentää ja hoitaa lasten käyttäytymisongelmia.

Ohjelmaa on kansainvälisesti tutkittu paljon ja sillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutuksen paranemiseen, vanhemmuustaitojen vahvistumiseen ja myönteisten perhesuhteiden lisääntymiseen (lähde: Incredible Years).

Menetelmässä on useita osioita eri kohderyhmille; lapsille, vanhemmille ja ammattikasvattajille. Suomessa menetelmää toteutetaan vanhemmuusryhmien ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen kentälle tarkoitetun ryhmänhallintaohjelman (TCM) muodossa.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus toteuttaa tällä hetkellä Suomessa ohjelman kansallista implementaatiotutkimusta, jossa tuotetaan tietoa menetelmän käytöstä ja levinneisyydestä sekä menetelmän vaikutuksista lasten ja perheiden hyvinvointiin. Vanhemmuusryhmien osalta tutkitaan esimerkiksi ryhmiin osallistuneiden tyytyväisyyttä ohjelmaan ja ohjelman vaikutuksia lapsen käytösoireiluun, vanhemmuustaitojen kehittymiseen ja arjessa selviytymiseen.

Kansallisen tutkimuksen lisäksi menetelmän vaikutuksia voidaan seurata toteutuneissa vanhemmuusryhmissä aivan yksilötasolla asti. Menetelmään koulutetuilla ryhmänohjaajilla on käytössään yliopiston ylläpitämä sähköinen osaajarekisteri, jonka kautta kehittämisyhteistyösopimuksen tehneiden hyvinvointialueiden ohjaajat hyödyntävät vaikutuksien seurantaan rakennettuja työkaluja. Palvelu on alueille maksuton ja käyttöä kehitetään yhteistyössä alueiden kanssa.

Vaikutuksia seurataan ennen ryhmää ja ryhmän jälkeen ryhmään osallistuvien vanhempien täyttämillä kyselyillä, joilla kartoitetaan vanhemman näkemyksiä muun muassa arjen tilanteista, vanhemmuuden taidoista(parenting scale) ja lapsen käyttäytymisestä(vahvuudet ja vaikeudet kysely SDQ). Kyselyjen täyttö on mahdollista ilman henkilötietoja, henkilökohtaisilla koodeilla.

Lapsen käyttäytymistä kartoittavasta vahvuuksien ja vaikeuksien kyselystä sekä vanhempi että ryhmänohjaaja saavat koosteen, jonka avulla tapahtuneita muutoksia voidaan tarkastella. Muiden kyselyiden vastaukset näkyvät ryhmänohjaajille ja he voivat hyödyntää vastauksia työskentelyssä vanhemman kanssa esimerkiksi ryhmän aikana tai sen jälkeistä tukea kartoittaessa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella vaikuttavuuden seurannan työkalut otettiin käyttöön syksyllä 2024. Hyvinvointialueella on seurattu systemaattisesti ryhmien toteutusta ja alueella on johtotasolla asti tahtotila toteuttaa tutkitusti vaikuttavaa ryhmätoimintaa perheille. Uudet syksyn aikana käyttöönotetut työkalut ovat hyvä lisä arvioida toiminnan vaikuttavuutta.

Digitaalinen järjestelmä helpottaa ryhmänohjaajien työtä

Etelä-Pohjanmaalla työskentelevien ryhmänohjaajien kokemuksia sähköisistä arvioinnin työkaluista kartoitettiin henkilökohtaisilla yhteydenotoilla ja tämä kirjoitus koostaa syksyn aikana ryhmiä ohjanneiden kokemuksia vaikuttavuuden seurannan työkalujen käytöstä.

Ryhmänohjaajien mielestä vanhempien motivoiminen kyselyiden täyttöön oli helppoa. Vanhemmille kerrottiin ryhmään liittyvän alkutapaamisen yhteydessä kyselyistä ja niiden täytöstä sekä jaettiin jokaiselle vanhemmalle henkilökohtainen koodi ja ohjeet kyselyyn kirjautumiseen. Itse kysely vanhempien oli kätevä täyttää kotona ajan kanssa itselle sopivalla laitteella. ”Mun mielestä alkukysely virittää vanhempaakin jo ryhmän teemoihin. Tulee siinä kysymysten kautta mietittyä mikä lapsen ja perheen tilanne on, mitkä on ne haastavat kohdat arjessa. Sen avulla esimerkiksi tavoitteen asettaminen ryhmän ajaksi on helpompaa”

Ryhmänohjaajien kokemusten mukaan sähköinen järjestelmä helpottaa työtä, kun sekä kyselyt että koosteet toteutetaan digitaalisesti, eikä niitä tarvitse jakaa, kerätä ja säilyttää paperisina. Sähköinen alusta on tietoturvallisempi, kun täytetyt kyselyt ovat nähtävillä vain käyttäjätunnusten avulla. Kyselyt itsessään on helppo täyttää ja ryhmänohjaaja näkee, onko kysely täytetty ja tarvittaessa muistuttaa osallistujia täyttämään sen. ”Ohjaajan näkökulmasta se helpottaa huomattavasti, kun kyselyt on sähköisessä muodossa, se säästää myös omaa työaikaa”

Tiedon hyödyntämisessä suurta vaihtelua

Sähköisten kyselyiden tuottaman tiedon hyödyntäminen vaihteli ryhmänohjaajien välillä paljon. Osa ohjaajista oli hyödyntänyt kyselyistä saatua tietoa esimerkiksi viimeisellä ryhmäkerralla tai vanhempien henkilökohtaisessa lopputapaamisessa, osa oli hädintuskin ehtinyt käydä katsomassa vastauksia. Myös kokemukset siitä, onko työmenetelmän vaikutuksia aiemmin seurattu, vaihtelivat. Osalle oli tuttua käyttää esimerkiksi vahvuuksien ja vaikeuksien lomaketta ja koostaa yhteenvetoa lopputyytyväisyyskyselystä, osan mukaan vaikutuksia ei ole aiemmin seurattu. ”Me ollaan aiemmin koostettu yhteenveto loppupalautelomakkeista, tuotu esiin ryhmän suurimmat hyödyt”.

Ihmeelliset vuodet -menetelmässä on itsessään välineitä, joiden avulla työskentely ryhmän aikana toteutetaan tavoitteellisesti: vanhemmat asettavat viikoittain itselleen tavoitteita ja seuraavat niiden etenemistä, ohjaajat keräävät palautetta jokaiselta ryhmäkerralta ja hyödyntävät sitä osana ryhmänohjaamistaan sekä arvioivat omaa menetelmänmukaista ohjaamistaan fideliteettilomakkeiden avulla. Sähköisten vaikutusten arvioinnin välineenä olevat standardoidut mittarit tuovat näiden jo olemassa olevien välineiden lisäksi ohjaajille työvälineitä, joiden avulla he voivat tarkastella lisäävätkö ryhmässä opetellut keinot vanhemman kokemusta omista vanhemmuuden taidoistaan, lisäävätkö ne kokemusta arjesta selviytymiseen ja vähenevätkö lapsen oireet annetun menetelmän keinoin.

Uusien työtapojen käyttöönotto tarvitsee kuitenkin aikaa, motivaatiota ja tukea. Ohjaajien työtä helpottivat selkeät ohjeistukset ja perehdytykset työkalujen käyttöön. Kyselyiden toteutus koettiin helppona ja lähtökohtaisesti tarpeellisena, mutta sen vieminen arjen kiireeseen ei aina ole helppoa: ”kyllä mä sanon, että iso osa siitä, ettei kaikkea toteutettu kuten piti, menee omaan piikkiin. Mutta koen sellaista väsymystä usean eri käyttöjärjestelmän käyttöön, että kun on se asiakastyökin hoidettavana niin näiden eri järjestelmien käyttö on se, mistä minä priorisoin”.

Toistaiseksi sosiaalityön kentällä sekä arviointimenetelmät että asiakasjärjestelmät ovat hajanaiset, eivätkä ne mahdollista kattavaa kansallista tiedonkeruuta ja arviointia. Näitä kehitetään parhaillaan, mutta samalla kun kehitetään kansallista arviointia, tulisi huomioida menetelmien erityispiirteet ja mahdollistaa arviointia menetelmäkohtaisesti valideilla mittareilla. Ihmeelliset vuodet -menetelmän vaikutuksien arviointia kehitetään aktiivisesti jatkossakin. Yhteiskehittämisen avulla voimme tuottaa ryhmänohjaajille entistä parempia työvälineitä arvioinnin tueksi.

Blogin kirjoittajat ovat Ihmeelliset vuodet -ohjelman projektikoordinaattori Päivi Lindberg ja projektiasiantuntija Elisa Heikkilä Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.