THRIVE-tutkimus yhdistää mielenterveyden ja ilmastoviisaan viljelyn Ugandassa
Kirsi Peltonen, Mariikka Whiteman
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät monin tavoin siellä, missä ihmiset elävät jo valmiiksi hauraissa olosuhteissa. Afrikassa yleistyvät kuivuudet ja sään ääri-ilmiöt uhkaavat ruoan riittävyyttä ja heikentävät samalla miljoonien pakolaisten ja siirtolaisten hyvinvointia.
Nakivalen pakolaisasutus on Ugandan toiseksi suurin pakolaisleirialue. Siellä elää yli 216 000 ihmistä 79:ssä kylässä. Ihmiset ovat menettäneet kotinsa konflikteja paetessaan ja he joutuvat aloittamaan elämänsä uudelleen. Ravitsemus on jatkuva haaste, ja monilla perheillä on vaikeuksia saada riittävästi ravitsevaa ruokaa.
Samaan aikaan mielenterveysongelmat ovat yleisiä: epävarmuus, traumaattiset kokemukset ja jatkuva huoli tulevaisuudesta kuormittavat mieltä.
THRIVE-tutkimus tarkastelee näiden kahden haasteen risteyskohtaa ja etsii ratkaisuja, jotka tukisivat sekä mielenterveyttä että riittävän ravinnon turvaamista.
Mielenterveyttä ja ruokaturvaa
THRIVE (Combining mental health and climate-smart agricultural interventions to improve food security in humanitarian settings) on ainutlaatuinen tutkimus, joka yhdistää mielenterveysintervention ja ilmastoviisaan viljelykoulutuksen. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä 30:n kylän kanssa Nakivalen pakolaisasutuksessa, Ugandassa.
Tutkimuksen perusajatus on yksinkertainen mutta mullistava: Kun ihminen voi paremmin henkisesti, hän pystyy paremmin omaksumaan uusia taitoja ja pitämään huolta toimeentulostaan.
Pakolaisilla on usein valtavasti selviytymisen kannalta olennaisia taitoja: kyky oppia uutta, sopeutua, tehdä yhteistyötä ja sitoutua pitkäjänteisesti. Nämä psykologiset valmiudet voivat kuitenkin heikentyä jatkuvan stressin ja vaikeiden elämäntilanteiden vuoksi.
Kun mielen kuormitus käy liian raskaaksi, kyky toimia suunnitelmallisesti, oppia ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön heikkenee.
THRIVE-hankkeen lähtökohtana on ajatus, että mielenterveyden vahvistaminen voi palauttaa nämä voimavarat ja siten parantaa kykyä hyödyntää uusia, ilmastoviisaita ja omaan ravitsemukseen vaikuttavia viljelymenetelmiä.
Voimavarojen vahvistaminen vanhemmilla saattaa myös pienten lasten (3-4 vuotiaiden) ravitsemuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin parantumisena. Hankkeessa tutkitaan myös tätä ulottuvuutta.
Kokeilua todellisissa olosuhteissa
Tutkimuksessa arvioidaan ilmastokestäväksi suunnitellun kotipuutarhaintervention (Home Gardening Intervention, HGI) vaikutusta ruokaturvaan Nakivalen pakolaisasutuksessa. Samanaikaisesti selvitetään, voiko osallistujien mielenterveyden tukeminen kustannustehokkaalla ja tutkitusti vaikuttavalla Self Help Plus (SH+) -ohjelmalla vahvistaa kotipuutarhaintervention tuloksia.
Tutkimuksessa hyödynnetään niin sanottua klusterisatunnaistettua asetelmaa, jossa osa yhteisöistä saa sekä SH+–ohjelman että viljelykoulutuksen, kun taas vertailuyhteisöt saavat tavanomaisen tuen.
Paikalliset kenttätyöntekijät keräävät tietoa äideiltä kolmessa vaiheessa: tutkimuksen alussa, kolmen kuukauden kohdalla ja vuoden kuluttua. Tavoitteena on selvittää, miten äitien mieliala, perheiden ruokavalion monipuolisuus ja lasten ravitsemustila muuttuvat hankkeen aikana.
Tuloksia mitataan useilla mittareilla, kuten ruoan riittävyyden ja saatavuuden kokemus, psykologinen kuormittuneisuus ja mielenterveys, ruokavalion monipuolisuus ja lasten ravitsemus ja kasvu
Kun mieli vahvistuu, myös maa kantaa paremmin
THRIVE-hankkeessa mielenterveysryhmät ja viljelykoulutukset tukevat toisiaan. SH+ -ohjelma opettaa stressinhallintaa ja vahvistaa selviytymiskeinoja, kun taas viljelyosuudet tarjoavat konkreettisia taitoja ruoan tuottamiseen ja toimeentulon parantamiseen.
Kestävä tulevaisuus kasvaa sekä maaperässä että mielessä. Kun mieli voi paremmin, myös maaperä ja perheet voivat paremmin, tiivistää hankkeen tutkijaryhmä.
THRIVE on osa kansainvälistä tutkimusverkostoa, joka pyrkii löytämään kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja humanitaarisiin kriiseihin. Tulokset voivat auttaa kehittämään toimintamalleja, joissa mielenterveys nähdään osana ruokaturvaa ja ilmastokestävyyttä, ei erillisenä haasteena.
Kun tutkimus valmistuu, se voi tarjota mallin, jota voidaan soveltaa myös muissa kriisialueilla ympäri maailmaa.
Kirjoittajat
Kirsi Peltonen on psykologian professori, joka on tutkinut traumaattisten kokemusten vaikutuksia lasten mielenterveyteen ja kehittänyt toimintaohjelmia kriisialueilta tulevien lasten kohtaamiseen.
Mariikka Whiteman on viestintäasiantuntija INVEST lippulaivassa.
Lähde
Leave a Reply