”Siitä pääsi seuraavalle tasolle” – vanhempien kokemuksia lyhyestä mindfulness-pohjaisesta reflektiivisestä harjoituksesta

nainen ja lapsi katsovat kameraa

“Tuntuu niinku oli lähentyneet välit niinku oman lapsen kanssa sitten kun oli tehnyt harjoituksen.”

”Tarinaan tai kuvaukseen (lapsesta) tuli lisää herkkyyttä, lisää syvyyttä. Eli tietyllä tavalla niin kun se oli jotenkin lämpimämpi tai rakkaudellisempi se kuvaus lapsesta.”

”Siitä pääsi niin kuin seuraavalle tasolle.”

”Mä tein sitten muutamia harjoituksia siinä, niin sitten se tuntui niinku siinä kohtaa kuormittavalta tai raskaalta.”

Näin kuvailivat kokemuksiaan kuusi pienten lasten vanhempaa, jotka osallistuivat lyhyeen vanhemmille suunnattuun mindfulness-pohjaiseen harjoitusohjelmaan.

Ohjelma koostui kymmenestä harjoituskerrasta, joista kukin kesti noin 10–13 minuuttia. Harjoitukset toteutettiin äänitteinä, joissa vanhempia ohjattiin palauttamaan mieleen vuorovaikutushetkiä lapsensa kanssa – sekä myönteisiä että myöhemmin haastavia. Harjoituksissa vanhempia ohjattiin kuvittelemaan tilanne mahdollisimman elävästi ja tarkastelemaan sitä sekä oman että lapsen kokemuksen näkökulmasta.

Tutkimme vanhempien kokemuksia laadullisen tutkimuksen keinoin ohjelman päätyttyä. Tulokset julkaistaan Clinical Child Psychology and Psychiatry -lehdessä alkuvuodesta.

Keskeinen havainto oli, että jo lyhyt interventio voi avata uusia tapoja pohtia ja jäsentää lapsen kokemusta, mutta se voi myös herättää voimakkaita tunteita.

Mindfulness ja mentalisaatio vanhemmuuden tukena

Kyseinen harjoitusohjelma – Mindfulness-Based Mentalizing Program for Parents (MBMP) – näyttäisi omaavan potentiaalia vanhemmuuden tukena. Ohjelmaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi muiden vanhemmuusohjelmien rinnalla työvälineenä, joka stimuloisi vanhemman mentalisointikykyä. Se voisi soveltua käytettäväksi esimerkiksi erityislasten vanhempien kanssa toimivien ammattilaisten ohjauksessa.

Ohjelman pohjana olivat mindfulness-harjoitukset, jotka tässä yhteydessä suunnattiin erityisesti lapsen kanssa olemisen tarkasteluun, ei vain itseen. Teoreettisesti ohjelma rakentuu mindfulnessin ja mentalisaation varaan – ilmiöiden, jotka osittain limittyvät. Mindfulness tarkoittaa avointa ja vastaanottavaa tietoisuuden tilaa, kun taas mentalisaatio viittaa kykyyn ymmärtää mielentiloja itsessä ja toisissa.

Katsauksessamme Mentalization and mindfulness: A scoping review tarkastelimme näiden käsitteiden välistä suhdetta tarkemmin. Katsaus osoitti, että mindfulness ja mentalisaatio korreloivat empiirisissä tutkimuksissa ja että mindfulness voi toimia mentalisoinnin tukena. Lisäksi se toi esiin useita tapoja yhdistää nämä lähestymistavat interventioissa. MBMP edustaa lähestymistapaa, jossa mindfulness nähdään mentalisointiin virittävänä ja sitä tukevana mielentilana.

Arviomme mukaan ohjelma soveltuu erityisesti vuorovaikutustilanteiden käsittelyyn henkilöillä, joiden mentalisointikyky on lähtötilanteessa riittävä. Ohjelman hyödyllisyyden, soveltuvuuden ja vaikuttavuuden arviointi vaatii kuitenkin jatkotutkimusta.

Harjoitusohjelmasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kirjoittajaan.

Kirjoittaja

Timo Teräsahjo on psykologian väitöskirjatutkija, joka tutkii mentalisaation ja mindfulnessin yhteyttä, kehittää vanhemmille suunnattuja mentalisaatiotyökaluja ja omaa työkokemusta mm. kehityksellisen kielihäiriön perheiden parista.

tltera@utu.fi

Viitteet

Teräsahjo, T., Herkama, S., Salmivalli, C., & Lahtinen, O. (In press). A lived experience of Mindfulness-Based Mentalizing Training Program for Parents (MBMP): A phenomenological study. Clinical Child Psychology and Psychiatry.

Teräsahjo, T., Lahtinen, O., & Salmivalli, C. (2025). Mentalization and mindfulness: A scoping review. Journal of Psychotherapy Integration.

Facebooktwitterlinkedin

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *