Vaikuttaako asuinalueiden eriytyminen hyvinvointiin ja polittiseen osallistumiseen?
Aleksi Karhula & Aki Koivula
Asuinalueiden eriytyminen on noussut suomalaisissa kaupungeissa yhä näkyvämmäksi ilmiöksi. Tämä kehitys voi heijastua hyvinvointiin, mielenterveysriskeihin, luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan ja mahdollisuuksiin osallistua paikalliseen päätöksentekoon.
Tällä on merkittäviä implikaatioita kaupunkien kehitykselle. Jos hyvinvoinnin riskit, luottamus ja osallistuminen kasaantuvat samoille alueille, sosiaalinen eriarvoisuus voi vähitellen kääntyä myös poliittiseksi eriarvoisuudeksi.
Olemme käynnistäneet INVESTissä viime ja tämän vuoden aikana kaksi uutta kaupunkitutkimushanketta, jotka tarjoavat kaupungeille välineitä tunnistaa näitä kehityskulkuja ja kehittää politiikkatoimia, joilla voidaan vahvistaa sekä hyvinvointia että demokratian toimivuutta. Hankkeet tarkastelevat asuinalueiden eriytymisen kehitystä eri näkökulmista.
Aleksi Karhulan johtama SOSE keskittyy hyvinvointiin ja elämänkulkuun, kun taas Aki Koivulan johtama SEGREGTRUST tarkastelee paikallista demokratiaa ja poliittista osallistumista.
SOSE: miten eriytyminen näkyy hyvinvoinnissa ja elämänkuluissa?
SOSE-projektissa tutkitaan, miten lisääntynyt sosioekonominen eriytyminen näkyy yhtäältä mielenterveysriskien kasautumisena eri alueille ja toisaalta siinä, miten erilaiset elämänkulut jakautuvat asuinalueille.
Tutkimuksessa tarkastellaan miten ADHD-, masennus- ja muiden mielenterveysriskien jakautuminen kouluihin ja asuinalueille on erityisesti Turussa ja Helsingissä muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana.
Aihe on tärkeä, koska kasvavat sosioekonomiset erot asuinalueiden ja koulujen välillä voivat heijastua kasvavana tuen ja resurssien tarpeena, mistä kaupunkien on hyvä olla tietoisia.
Usein mielenterveysriskien kasaantumisen tutkimisen ongelma ovat erilaiset diagnoosikäytännöt: on vaikea sanoa johtuvatko erot vaikkapa lääkkeiden käytön tai diagnoosien määrässä paremmasta hoitoon pääsystä vai aidosti eroista mielenterveydessä. Tässä osatutkimuksessa käytämme INVESTin geneettisiä aineistoja yhdessä kattavan rekisteriaineiston kanssa ongelman ratkaisemiseksi.
Meillä on käytössämme aineisto, joka sisältää geneettisiä riskejä erilaisille mielenterveyden häiriöille. Nämä riskit ovat yksilötasolla kaukana deterministisistä, ne kuvastavat vain eri ihmisten alttiutta sairastua mielenterveyden häiriöihin. Tarkasteltaessa niiden kasautumista koulu- tai asuinaluetasolla saamme kuitenkin uutta tietoa siitä missä määrin riskien kasautuminen on muuttunut ajassa. Tämä voi auttaa kaupunkeja jatkossa hahmottamaan entistä paremmin tuen tarvetta erilaisissa kouluissa ja asuinalueilla.
Hankkeessa tarkastellaan myös, miten lisääntyvä tulojen eriytyminen heijastuu perhe- ja työelämän elämänkulkujen eriytymiseen.
On monilta osin kiistelty, ja avoin, kysymys kuinka kaupunkien asuinalueiden eriytyminen vaikuttaa lopulta ihmisten elämään. Avaamme tätä kysymystä omalta osaltamme tarkastelemalla, kuinka vahvasti vaikkapa hyvätuloiseen perhe-elämään ohjautuvat polut tai yksinhuoltajien elämänkulut eriytyvät kaupunkitilassa.
Elämänkulkujen eriytyminen voi osaltaan johtaa vahvempaan arkitodellisuuksien eriytymiseen kuin vaikkapa pelkkä tulosegregaatio eri asuinalueille. Projektissa onkin resurssien puitteissa tarkoitus avata elämänkulkujen segregaation kytkeytymistä asenteisiin erilaisia väestöryhmiä kohtaan ja luottamukseen yhteiskuntaan. Tätä tutkitaan INVEST Pitkittäistutkimus hyvinvoinnista -kyselyaineiston avulla, joka on linkitetty väestön rekisteritietoihin ja jota hyödynnetään myös Koivulan johtamassa SEGREGTRUST-hankkeessa.
SEGREGTRUST: miten eriytyminen näkyy luottamuksessa ja osallistumisessa?
SEGREGTRUST-hankkeessa asuinalueiden eriytymistä tarkastellaan paikallisen demokratian näkökulmasta. Hanke tutkii, miten kasvavat sosioekonomiset erot näkyvät ihmisten kokemuksissa poliittisista vaikutusmahdollisuuksista, luottamuksessa paikallishallintoon ja lopulta äänestämisessä.
Taustalla on ajatus, että kaupunkien eriytyminen ei näy vain tuloissa, koulutuksessa tai palveluissa. Se näkyy myös siinä, miten vahvasti eri alueiden asukkaat kokevat kuuluvansa paikallisen demokratian piiriin. Näin alueellinen eriytyminen voi johtaa myös poliittiseen polarisaatioon: eri kaupunginosissa elävät ihmiset voivat kokea päätöksenteon, hallinnon toimivuuden ja omat vaikutusmahdollisuutensa hyvin eri tavoin.
Viimeaikaiset vaalit ovat osoittaneet, että äänestysaktiivisuus vaihtelee huomattavasti kaupunginosien välillä. Turussa vuoden 2025 kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi Perno–Pansion alueella hieman yli 30 prosenttiin, kun Kupittaalla se nousi yli 60 prosenttiin. Yleisesti alueet, joilla sosioekonomiset haasteet ovat suurempia, ovat usein myös niitä, joissa osallistuminen vaaleihin on vähäisintä.
Tämä herättää tärkeän kysymyksen: jos osa asuinalueista osallistuu päätöksentekoon vähemmän kuin toiset, kuinka tasaisesti eri kaupunginosien näkökulmat lopulta heijastuvat paikalliseen politiikkaan?
SEGREGTRUST-hankkeessa tarkastellaan erityisesti poliittista pystyvyyttä, eli kokemusta siitä, että omalla äänellä ja mielipiteillä on merkitystä päätöksenteossa. Aiempi tutkimus osoittaa, että jos ihmiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi, myös luottamus poliittisiin instituutioihin voi heikentyä. Tämä puolestaan vähentää äänestämisaktiivisuutta entisestään. Hankkeessa pyritään ymmärtämään, miten nämä kokemukset syntyvät ja miksi ne vaihtelevat eri asuinalueiden välillä.
Tutkimuksessa yhdistetään rekisteriaineistoja, kyselytutkimusta sekä Turun kaupungin palautepalveluista kerättyä dataa.
Osana hanketta toteutetaan noin 3000–4000 turkulaista kattava kysely, joka on eri asuinalueiden edustava ja linkitetään INVEST Pitkittäistutkimus hyvinvoinnista -kokonaisuuteen. Rekisteriaineistojen avulla voidaan tarkastella asuinalueiden sosioekonomista rakennetta sekä yksilöiden elämänkulkuja ja muuttohistoriaa. Palautedatan avulla puolestaan voidaan analysoida, miten eri alueiden asukkaat tuovat esiin tarpeitaan ja miten hallinto reagoi niihin käytännössä. Kun eri aineistot yhdistetään, voidaan tarkastella paikallista demokratiaa samanaikaisesti rakenteiden, kokemusten ja hallinnon toiminnan tasolla.
Tavoitteena ei ole ainoastaan kuvata alueiden välisiä eroja, vaan analysoida, miten aluetason tekijät – kuten edustavuus, palautteiden käsittely ja hallinnon reagointikyky – näkyvät yksilötason luottamuksessa, poliittisessa pystyvyydessä ja äänestämisessä.
Kaksi hanketta, yksi yhteinen kysymys
Kysely ja siihen linkitettävät rekisteriaineistot palvelevat myös SOSE-hanketta, jossa tarkastellaan asuinalueiden eriytymistä elämänkulkujen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi kyselyaineisto tullaan arkistoimaan Tietoarkistoon tutkijoiden ja opiskelijoiden jatkokäyttöä varten, mikä laajentaa molempien hankkeiden vaikuttavuutta ja mahdollistaa aineiston hyödyntämisen myös tulevassa tutkimuksessa.
SOSE ja SEGREGTRUST tarkastelevat samaa yhteiskunnallista ilmiötä eri näkökulmista. Molemmat lähtevät liikkeelle kaupunkien lisääntyvästä sosioekonomisesta eriytymisestä, mutta painottavat sen erilaisia seurauksia. Yhdessä hankkeet tuottavat kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä siitä, miten asuinalueiden eriytyminen vaikuttaa kaupunkilaisten arkeen hyvinvoinnin ja demokratian näkökulmasta.
Aleksi Karhulan johtama SOSE-projekti (Asuinalueiden sosioekonomisen segregaation heijastuminen koulutuksellisten riskien kasaantumiseen ja ihmisten elämänkulkuihin) tarkastelee, miten asuinalueiden eriytyminen näkyy hyvinvoinnissa, mielenterveysriskeissä ja elämänkuluissa.
Aki Koivulan johtama SEGREGTRUST-hanke (Eriytyvä luottamus ja vaaleissa nukkuvat lähiöt: kaupunkien sisäiset erot poliittisissa vaikutusmahdollisuuksissa) puolestaan tutkii, miten eriytyminen vaikuttaa luottamukseen, osallisuuden kokemuksiin ja äänestämiseen.
Kirjoittajat
Aleksi Karhula on Turun yliopiston kollegiumtutkija INVEST:ssä ja Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS). Hän on sosiologian dosentti Turun yliopistossa.
Aki Koivula toimii erikoistutkijana INVEST-lippulaivassa. Hän on lisäksi valtio-opin dosentti Tampereen yliopistossa sekä taloussosiologian dosentti Turun yliopistossa.
Artikkelin kuvat: Turun kaupunki
