Miten tutkimus voi muuttaa yhteiskuntaa ja tukea parempaa päätöksentekoa? Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastissa tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelevat Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola ja Suomen Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtajan Jarkko Pellikka. Jakso on INVESTin uuden Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastin ensimmäinen osa. Podcast vie kuulijan sinne, missä tutkittu tieto muuttuu teoiksi. Jaksoissa tutkijat ja ...
Kuinka paljon tunnesäätely on synnynnäistä ja kuinka paljon opittua? Miten vanhempi voi auttaa lasta tai nuorta, jolla on vaikeuksia tunteiden säätelyssä? Tutkimuksen lippulaiva INVESTissä tutkimusta tekevä, Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Minja Westerlund ja kehityspsykologian professori Riikka Korja keskustelevat tunnesäätelystä ja painottavat, että intuitiivinen, ennustettava ja läsnäoleva vanhemmuus riittää. Kuuntele tiedelinja: Miten tukea lasta tai ...
Lydia Laninga-Wijnen When you are bullied at school, it may be a relief if other peers stand up for you and defend you. The defending shows that other peers care about you and that they do not condone of the bullying behaviors you are subjected to. And perhaps, the bully may even decide to cease ...
Olemmeko taitekohdassa luokkaerojen suhteen? Mihin kaikkeen oma yhteiskuntaluokka elämässä vaikuttaa? Tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja, sosiologian professori Jani Erola ja erikoistutkija Laura Heiskala keskustelevat siitä, mihin suuntaan luokkaerot ovat Suomessa kehittymässä ja mitkä ovat mahdollisten kehityssuuntien vaikutukset. Tiedelinja: Palaako Suomi luokkayhteiskunnaksi? in Tiedelinja
Thang Dang Syksyllä 1972 tuhannet nuoret eri puolilla Suomea pakkasivat laukkunsa aloittaakseen opintonsa yliopistoissa, upouusissa kotikaupungeissaan. Joensuuhun, Kuopioon, Rovaniemelle ja Vaasaan oli perustettu korkeakoulut osana 1960–1970-lukujen koulutusjärjestelmän laajennusta. Vuosikymmeniä myöhemmin tämä historiallinen korkeakoulubuumi osoittautuu yllättäväksi terveyden lähteeksi. Tuoreen, Mika Haapasen ja Tuomo Suhosen kanssa tekemäni tutkimuksen mukaan yliopistojen perustaminen pienempiin kaupunkeihin paransi nuorten aikuisten mielenterveyttä ...
Johanna Kivistö Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi maaliskuun lopussa arvion kiusaamisen vastaisista sekä lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevista menetelmistä varhaiskasvatuksessa. Ihmeelliset vuodet -ohjelmaperheen TCM-ryhmänhallintamenetelmä (Teacher Classroom Management) oli yksi arvioinnin kohteista olevista menetelmistä. Arvion perusteella voidaan todeta, että Ihmeelliset vuodet TCM on koettu tehokkaaksi sekä hyödylliseksi menetelmäksi vähentämään kiusaamista sekä tukemaan lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen ...
Jessica Nisén The Nordic countries tend to be seen as forerunners in promoting gender equality, which has been facilitated by the provision of comprehensive family policies in these countries. Such policies include job-protected and income-compensated family leave, universal access to affordable and publicly subsidised childcare to enable mothers and fathers to return to full-time work ...
Lydia Laninga-Wijnen I am Lydia Laninga-Wijnen, a senior research fellow at INVEST and coordinator of the Open Science Community in Turku. I live in the Netherlands. During my master’s studies, I was taught to conduct research following the “old models of science”. The advice was clear: if I had a research idea and some hypotheses, ...
Aleksi Karhula Risto Murron työryhmän esittämä perintöveron poisto on herättänyt vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Esitystä on perusteltu erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisella ja talouskasvun vauhdittamisella (HS 2025). Kuitenkin useat kansantaloustieteilijät ovat kyseenalaistaneet tämän argumentin ja esittäneet, että perintöveron poistaminen ei välttämättä lisää talouskasvua – vaan saattaa jopa heikentää sitä (HS 2024). Tässä keskustelussa on kuitenkin jäänyt vähälle ...
Peppi Saikku & Merita Mesiäislehto Aktiivinen työvoimapolitiikka nähdään vahvasti pohjoismaisena luomuksena ja Suomi on usein seurannut muiden Pohjoismaiden esimerkkiä sen kehittämisessä. Työvoimapalvelujen siirtäminen kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2025 alusta on saanut perustelunsa pitkälti Tanskasta ja sen työvoimapalvelujen kunnallistamisesta 2000-luvun alkupuolella. Edellisen hallituksen ”pohjoismainen työvoimapalvelumalli” lisäsi työnhakijoiden työnhakukeskusteluja ja -velvoitteita työnhakuun. Lyhytkestoiseksi jäänyt uudistus osatyökykyisiä työllistävästä Työkanava ...
Peppi Saikku & Merita Mesiäislehto Active labour market policy is often seen as a hallmark of the Nordic welfare model, and Finland has typically followed the example set by other Nordic countries in its development. The upcoming transfer of responsibility for organising employment services to municipalities in 2025 is largely inspired by Denmark, which decentralised ...
