Turun yliopisto on nykyaikainen ja aikaansa tarkasti seuraava, perinteikäs yliopisto. Tasan kaksi vuotta sitten Turun yliopisto juhlisti 100-vuotista taivaltaan ja TYY tänä vuonna perässä. Olen ylpeä voidessani olla osa yliopistoyhteisöä Turussa. Tänä päivänä olen sitä opiskelijan roolissa, mutta kenties vielä tulevaisuudessa osana henkilökuntaakin.
Valveutuneisuuteen ja ajan seuraamiseen liittyy kiinteästi viestintä, niin sisäinen kuin ulkoinen. Turun yliopisto viestii aktiivisesti ja monikanavaisesti lukuisilla eri alustoilla. Tänään tarkastelen Turun yliopiston some-alustojen (tässä Facebook ja Instagram) viestintää, joka liittyy vahvasti sekä ulkoiseen että sisäiseen viestintään. Tarkastelun aikaväli on 1.1.-26.2.2022 ja havainnoin erityisesti viestinnän megatrendejä, vastuullisuutta ja suunnittelua.
Turun yliopisto Facebookissa
Turun yliopisto on Facebookissa aktiivinen julkaisija. Uusia julkaisuja ilmestyy lähes päivittäin, keskimäärin 5–6 julkaisua viikossa. Viestinnän uudet trendit näkyvät tässä käyttäytymisessä heti. Yliopisto viestii näennäisesti läpinäkyvästi ja julkista on kaikki. Suurin osa yliopiston Facebook-julkaisuista on Turun yliopiston mediatiedotteita ja uutisia, jotka koskevat uutta Turun yliopistossa tuotettua tutkimustietoa. Tämä lienee luonnollista, kun Turun yliopiston perustehtävinä onkin ”vapaan tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen edistäminen sekä tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen”. Näitä tehtäviä toteuttaessaan yliopisto edistää elinikäistä oppimista ja tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Myös globalisaatio näkyy yliopiston Facebook-käyttäytymisessä. Useita tiedotteita annetaan myös englannin kielellä. Muita Turun yliopiston Facebook-julkaisujen aiheita tutkimustiedon julkaisun lisäksi ovat esimerkiksi tiedotteet Turun yliopiston tapahtumista kuten yliopistoon hakemisesta, pääsykokeista ja opinto-ohjelmista, merkittävistä henkilöstömuutoksista, opiskelijatilastoista tai uusista rahoittajista ja apurahoista.
Tililtä löytyy myös suoranaista yliopiston markkinointia, esimerkiksi verkkoartikkeli otsikolla ”7 parasta syytä valita Turun yliopisto”. Turun yliopisto myös tiedottaa Facebook-sivulla opiskelijoitaan erinäisistä ja tempauksista ja tapahtumista. Myös koronatilanteesta voi pysyä ajan tasalla Facebook-sivua seuraamalla. Mielestäni Turun yliopiston Facebook-sivu on hienosti rakennettu ja se puhuttelee sekä sidosryhmiä että näennäisesti sidosryhmän ulkopuolisia tahoja. Facebook alustana ja aktiivisena sosiaalisena mediana on kuitenkin menettänyt suosittuuttaan viime vuosina.
Yliopiston viestinnän vastuullisuus näkyy siinä, että sivulla reagoidaan myös nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin, ja erityisesti Ystävänpäiväpostaus (14.2.), jossa kutsutaan seuraajia mukaan myös kommentoimaan, mitä ystävyys heille merkitsee, oli sympaattinen ele, joka tuo yliopistoa kenties vieläkin helpommin lähestyttävään muotoon. Myös Mielen päällä -hanke on mahtava veto yliopistolta koronan aikaiseen ja jälkeiseen vaikeaan aikaan.
Turun yliopisto Instagramissa
Instagram on alustana mielenkiintoinen. Alun perin Instagramissa oli mahdollista jakaa vain yksittäisiä kuvia, ja tekstillä ei ole ollut julkaisussa suurta asemaa. Instagramin toiminnot ovat kuitenkin hieman yli kymmenessä vuodessa* laajentuneet valtavasti. Instagram on nykyisellään erittäin suosittu erityisesti 20–30-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa. Suomessa kuvapalvelulla on arviolta 2 miljoonaa käyttäjää. Turun yliopiston @uniturku -Instagram-kanavalla on 15 600 seuraajaa. Instagramin kautta Turun yliopiston on varmasti helppo tavoittaa monet Turun yliopistoa opiskelupaikkana harkitsevat mahdolliset hakijat.
Yliopiston Instagram-sivulla on tarkasteluvälillä julkaistu tasan 60 postausta. Tämä tarkoittaa keskimäärin yhtä postausta päivässä! Aktiivinen meininki on todellakin tätä päivää. Turun yliopiston Instagram-tilin luonne on jo muutaman vuoden ajan ollut suunniteltu #utulähettiläs -painotteiseksi. Periaatteena on, että yliopisto valitsee vuosittain kourallisen eri alojen opiskelijoita, jotka ovat halukkaita jakamaan henkilökohtaista opiskelijaelämäänsä omaan alaansa liittyen yliopiston kanavissa. Tämä on toimiva strategia, sillä viestinnän tarinallistaminen on päivän sana. Utulähettiläät luovat sekä opiskelijoille että hakijoille paljon samastumispohjaa, ja välittävät viestiä, että emme ole yksin puurtamassa. Erityisesti juuri näiden kahden vuoden aikana itseänikin on piristänyt paljon muiden opiskeluelämään tunkeutuminen.
Jokaisella Utulähettiläällä on vuorollaan ”oma viikkonsa”, jolloin yksi opiskelija käytännössä hallinnoi kanavaa. Myös muita tärkeitä julkaisuja saatetaan julkaista, esimerkiksi yliopistoon hakemiseen liittyvää yleistä tietoa tai jonkun toisen asiantuntijan puheenvuoroja. Utulähettiläs yleensä viikollaan avaa melko syvällisestikin oman alansa opiskelua ja vastaa seuraajien kysymyksiin aktiivisesti. Seuraamani perusteella keskustelu Utulähettiläiden kanssa on todella aktiivista. Utulähettiläät jakavat tavallisten postausten lisäksi erityisesti Instagram tarinoita: Vuonna 2016 Instagram julkisti toiminnon nimeltä Instagram Stories eli tarinat. Tarinoiden ideana on, että julkaistut kuvat ja videot ovat muiden käyttäjien nähtävillä 24 tuntia julkaisuhetkestä, jonka jälkeen ne katoavat.
Tämän lisäksi Instagram-tilillä mainostetaan erityisesti yliopiston omaa podcastia nimeltä Studycast. Tämä kertoo paljon yliopiston ajan hermolla pysymisestä, sillä myös podcast on tänä päivänä erityisen suosittu tiedonjako- ja (sosiaalisen) median muoto.
Yhteenveto
Viestintä on selkeästi molemmissa tarkastelluissa kanavissa tarkasti ja hyvin suunniteltua. Pidän itse Turun yliopiston luomasta brändistä ja arvostan, että siihen on selkeästi panostettu viime vuosina. Yliopisto on helposti lähestyttävä taho, vaikka se on kovin virallinen instituutio. Turun yliopisto toivottaa monikanavaisella viestinnällä kaikki sidosryhmänsä mukaan keskusteluun. Uskon, että yliopisto tavoittaa myös yliopiston ulkopuolisia tahoja tutkimustulosviestinnällään, sillä tutkimustuloksia jaetaan sitä kautta valtamedioihin.
Yliopisto on vastuullinen viestijä, sillä se reagoi nopeasti erilaisiin muutoksiin ja tarkistaa faktat ennen julkaisua. Instagram- ja Facebook-sivut noudattavat eri tavoin myös Turun yliopiston brändiohjeistoa. Kiinnostavaa on Utulähettiläiden osallistaminen, sillä yksittäiset opiskelijat saavat käytännössä jakaa, mitä haluavat opiskeluistaan – toki heitä lienee ohjeistettu tarkasti yliopiston viestintäohjeistusta koskien. Globalisaatio ja digitalisaatio näkyvät molemmissa tarkastelluissa medioissa, erityisesti Instagramissa. Arvostan, että Instagramin puolella lähestulkoon kaikki postaukset on kirjoitettu myös englanniksi, mikä tekee osaltaan sisällöstä entistä saavutettavampaa. Sosiaalisen median tehtävä on vuorovaikutteisuus. Turun yliopiston someviestintä on vuorovaikutteista erityisesti Instagramissa, mutta myös Facebookissa sidosryhmät ovat vapaita kommentoimaan ja reagoimaan yliopiston julkaisuihin.
————————–
*Instagram on verrattain uusi somealusta; kaikkien aikojen ensimmäinen Instagram-kuva julkaistiin palvelussa vasta heinäkuussa 2010.
Lähteet
TY 2021. Turun yliopisto juhli 100-vuotista taivaltaan 2020. Luettu 25.2.2022: https://www.utu.fi/fi/100
TY 2021. Turun yliopiston johtosääntö. Luettu 26.2.2022: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A/media/file/turun-yliopiston-johtosaanto.pdf
Kanava 2019. Some Suomessa. Luettu 26.2.2022: https://kanava.to/some-suomessa-katsaus-suosituimmista-ja-nousevista-somealustoista/
Kalpio, Anna 2022. Yhteisöviestinnän harjoituskurssi, luentodiat.
Laine, A. 2018. Instagram-markkinointi kuluttajan näkökulmasta. Luettu 26.2.2022: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/144433/Laine_Amanda.pdf
Tämän harjoituksen jälkeen
• opin entistä enemmän viestinnän suunnittelusta. Tämän tehtävän aikana tutkin lisäksi Turun yliopiston sisäistä sähköpostiviestintää (muutama tietty virallinen postituslista) ja sain käsityksen siitä, miksi ja miten yliopisto viestii. Viestintä on erittäin harkittua ja suunnitelmallista, ja uskon että TY:n viestintää on hoitamassa toimiva koneisto.
• ymmärrän, että viestinnän suunnitelmallisuus on organisaatiolle tärkeää. Sidosryhmät ovat jokaisessa organisaatiossa avainasemassa ja suhteita heihin täytyy ylläpitää aktiivisesti.
• voin soveltaa oppimaani ehkä tulevaisuudessa vieläkin aktiivisemmin: olen innostunut nyt keväällä hakemaan viestinnän alan työtehtäviin.
• pohdin, miten yliopisto voisi tulevaisuudessa yhä parantaa sidosryhmäviestintäänsä. Mitkähän sosiaalisen median alustat esimerkiksi nousevat esiin seuraavan 5-10 vuoden aikana?
Vastaa