Opintojakson kautta olen oppinut paljon uutta viestinnästä ja kasvattanut myös tiedonjanoa aiheeseen liittyen. Kurssin aikana olen myös saanut itsereflektioiden kautta lisää itsetuntemusta, ja siten tätä osaamisperustaista CV:tä oli oikein mukava tehdä ja ideoida.
Tämän harjoituksen jälkeen • opin uudella tapaa kertomaan omasta osaamisestani. Viestijäidentiteettini on vielä nuori, mutta uskon omiin vahvuuksiini ja kykyihini. • ymmärrän Turun yliopiston brändikuvaa entistä enemmän. Oli todella mielenkiintoista opetella asioita yliopiston brändistä ja huomata, kuinka tarkasti monet asiat on määritelty. Osaan tehdä myös itse yliopiston ohjeiston mukaisen posterin. • voin soveltaa oppimaani toiseen osaamiseperustaiseen visuaaliseen CV:hen! Tein äskettäin tämän tehtävän innoittamana ensimmäisen Canva-CV:ni, jota voin hyödyntää tulevaisuudessa. • pohdin, miten valeuutisilta voisi suojautua entistäkin tehokkaammin? Tai miten vähemmän valveutunut ehkä osaa tunnistaa valeuutisen? Olen myös opiskellut itse lisää disinformaatiosta ja misinformaatiosta.
Turun yliopisto on nykyaikainen ja aikaansa tarkasti seuraava, perinteikäs yliopisto. Tasan kaksi vuotta sitten Turun yliopisto juhlisti 100-vuotista taivaltaan ja TYY tänä vuonna perässä. Olen ylpeä voidessani olla osa yliopistoyhteisöä Turussa. Tänä päivänä olen sitä opiskelijan roolissa, mutta kenties vielä tulevaisuudessa osana henkilökuntaakin.
Valveutuneisuuteen ja ajan seuraamiseen liittyy kiinteästi viestintä, niin sisäinen kuin ulkoinen. Turun yliopisto viestii aktiivisesti ja monikanavaisesti lukuisilla eri alustoilla. Tänään tarkastelen Turun yliopiston some-alustojen (tässä Facebook ja Instagram) viestintää, joka liittyy vahvasti sekä ulkoiseen että sisäiseen viestintään. Tarkastelun aikaväli on 1.1.-26.2.2022 ja havainnoin erityisesti viestinnän megatrendejä, vastuullisuutta ja suunnittelua.
Turun yliopisto Facebookissa
Turun yliopisto on Facebookissa aktiivinen julkaisija. Uusia julkaisuja ilmestyy lähes päivittäin, keskimäärin 5–6 julkaisua viikossa. Viestinnän uudet trendit näkyvät tässä käyttäytymisessä heti. Yliopisto viestii näennäisesti läpinäkyvästi ja julkista on kaikki. Suurin osa yliopiston Facebook-julkaisuista on Turun yliopiston mediatiedotteita ja uutisia, jotka koskevat uutta Turun yliopistossa tuotettua tutkimustietoa. Tämä lienee luonnollista, kun Turun yliopiston perustehtävinä onkin ”vapaan tutkimuksen ja tieteellisen sivistyksen edistäminen sekä tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen”. Näitä tehtäviä toteuttaessaan yliopisto edistää elinikäistä oppimista ja tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tutkimukseen perustuvan tiedon julkaisu. Turun yliopiston Facebook-sivu.
Myös globalisaatio näkyy yliopiston Facebook-käyttäytymisessä. Useita tiedotteita annetaan myös englannin kielellä. Muita Turun yliopiston Facebook-julkaisujen aiheita tutkimustiedon julkaisun lisäksi ovat esimerkiksi tiedotteet Turun yliopiston tapahtumista kuten yliopistoon hakemisesta, pääsykokeista ja opinto-ohjelmista, merkittävistä henkilöstömuutoksista, opiskelijatilastoista tai uusista rahoittajista ja apurahoista.
Tililtä löytyy myös suoranaista yliopiston markkinointia, esimerkiksi verkkoartikkeli otsikolla ”7 parasta syytä valita Turun yliopisto”. Turun yliopisto myös tiedottaa Facebook-sivulla opiskelijoitaan erinäisistä ja tempauksista ja tapahtumista. Myös koronatilanteesta voi pysyä ajan tasalla Facebook-sivua seuraamalla. Mielestäni Turun yliopiston Facebook-sivu on hienosti rakennettu ja se puhuttelee sekä sidosryhmiä että näennäisesti sidosryhmän ulkopuolisia tahoja. Facebook alustana ja aktiivisena sosiaalisena mediana on kuitenkin menettänyt suosittuuttaan viime vuosina.
Yliopiston markkinointi ja yliopistoon hakeminen. Turun yliopiston Facebook-sivu.
Yliopiston viestinnän vastuullisuus näkyy siinä, että sivulla reagoidaan myös nopeasti ajankohtaisiin aiheisiin, ja erityisesti Ystävänpäiväpostaus (14.2.), jossa kutsutaan seuraajia mukaan myös kommentoimaan, mitä ystävyys heille merkitsee, oli sympaattinen ele, joka tuo yliopistoa kenties vieläkin helpommin lähestyttävään muotoon. Myös Mielen päällä -hanke on mahtava veto yliopistolta koronan aikaiseen ja jälkeiseen vaikeaan aikaan.
Turun yliopiston ystävänpäivä ja Mielen pällä -hanke. Turun yliopiston Facebook-sivu.
Turun yliopisto Instagramissa
Instagram on alustana mielenkiintoinen. Alun perin Instagramissa oli mahdollista jakaa vain yksittäisiä kuvia, ja tekstillä ei ole ollut julkaisussa suurta asemaa. Instagramin toiminnot ovat kuitenkin hieman yli kymmenessä vuodessa* laajentuneet valtavasti. Instagram on nykyisellään erittäin suosittu erityisesti 20–30-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa. Suomessa kuvapalvelulla on arviolta 2 miljoonaa käyttäjää. Turun yliopiston @uniturku -Instagram-kanavalla on 15 600 seuraajaa. Instagramin kautta Turun yliopiston on varmasti helppo tavoittaa monet Turun yliopistoa opiskelupaikkana harkitsevat mahdolliset hakijat.
Turun yliopiston Instagram.
Yliopiston Instagram-sivulla on tarkasteluvälillä julkaistu tasan 60 postausta. Tämä tarkoittaa keskimäärin yhtä postausta päivässä! Aktiivinen meininki on todellakin tätä päivää. Turun yliopiston Instagram-tilin luonne on jo muutaman vuoden ajan ollut suunniteltu #utulähettiläs -painotteiseksi. Periaatteena on, että yliopisto valitsee vuosittain kourallisen eri alojen opiskelijoita, jotka ovat halukkaita jakamaan henkilökohtaista opiskelijaelämäänsä omaan alaansa liittyen yliopiston kanavissa. Tämä on toimiva strategia, sillä viestinnän tarinallistaminen on päivän sana. Utulähettiläät luovat sekä opiskelijoille että hakijoille paljon samastumispohjaa, ja välittävät viestiä, että emme ole yksin puurtamassa. Erityisesti juuri näiden kahden vuoden aikana itseänikin on piristänyt paljon muiden opiskeluelämään tunkeutuminen.
Jokaisella Utulähettiläällä on vuorollaan ”oma viikkonsa”, jolloin yksi opiskelija käytännössä hallinnoi kanavaa. Myös muita tärkeitä julkaisuja saatetaan julkaista, esimerkiksi yliopistoon hakemiseen liittyvää yleistä tietoa tai jonkun toisen asiantuntijan puheenvuoroja. Utulähettiläs yleensä viikollaan avaa melko syvällisestikin oman alansa opiskelua ja vastaa seuraajien kysymyksiin aktiivisesti. Seuraamani perusteella keskustelu Utulähettiläiden kanssa on todella aktiivista. Utulähettiläät jakavat tavallisten postausten lisäksi erityisesti Instagram tarinoita: Vuonna 2016 Instagram julkisti toiminnon nimeltä Instagram Stories eli tarinat. Tarinoiden ideana on, että julkaistut kuvat ja videot ovat muiden käyttäjien nähtävillä 24 tuntia julkaisuhetkestä, jonka jälkeen ne katoavat.
Esimerkki Utulähettilään Instagram-tarinoista 26.2.2022. Turun yliopiston Instagram-tili.
Tämän lisäksi Instagram-tilillä mainostetaan erityisesti yliopiston omaa podcastia nimeltä Studycast. Tämä kertoo paljon yliopiston ajan hermolla pysymisestä, sillä myös podcast on tänä päivänä erityisen suosittu tiedonjako- ja (sosiaalisen) median muoto.
Yhteenveto
Viestintä on selkeästi molemmissa tarkastelluissa kanavissa tarkasti ja hyvin suunniteltua. Pidän itse Turun yliopiston luomasta brändistä ja arvostan, että siihen on selkeästi panostettu viime vuosina. Yliopisto on helposti lähestyttävä taho, vaikka se on kovin virallinen instituutio. Turun yliopisto toivottaa monikanavaisella viestinnällä kaikki sidosryhmänsä mukaan keskusteluun. Uskon, että yliopisto tavoittaa myös yliopiston ulkopuolisia tahoja tutkimustulosviestinnällään, sillä tutkimustuloksia jaetaan sitä kautta valtamedioihin.
Yliopisto on vastuullinen viestijä, sillä se reagoi nopeasti erilaisiin muutoksiin ja tarkistaa faktat ennen julkaisua. Instagram- ja Facebook-sivut noudattavat eri tavoin myös Turun yliopiston brändiohjeistoa. Kiinnostavaa on Utulähettiläiden osallistaminen, sillä yksittäiset opiskelijat saavat käytännössä jakaa, mitä haluavat opiskeluistaan – toki heitä lienee ohjeistettu tarkasti yliopiston viestintäohjeistusta koskien. Globalisaatio ja digitalisaatio näkyvät molemmissa tarkastelluissa medioissa, erityisesti Instagramissa. Arvostan, että Instagramin puolella lähestulkoon kaikki postaukset on kirjoitettu myös englanniksi, mikä tekee osaltaan sisällöstä entistä saavutettavampaa. Sosiaalisen median tehtävä on vuorovaikutteisuus. Turun yliopiston someviestintä on vuorovaikutteista erityisesti Instagramissa, mutta myös Facebookissa sidosryhmät ovat vapaita kommentoimaan ja reagoimaan yliopiston julkaisuihin.
————————–
*Instagram on verrattain uusi somealusta; kaikkien aikojen ensimmäinen Instagram-kuva julkaistiin palvelussa vasta heinäkuussa 2010.
Lähteet
TY 2021. Turun yliopisto juhli 100-vuotista taivaltaan 2020. Luettu 25.2.2022: https://www.utu.fi/fi/100
Tämän harjoituksen jälkeen • opin entistä enemmän viestinnän suunnittelusta. Tämän tehtävän aikana tutkin lisäksi Turun yliopiston sisäistä sähköpostiviestintää (muutama tietty virallinen postituslista) ja sain käsityksen siitä, miksi ja miten yliopisto viestii. Viestintä on erittäin harkittua ja suunnitelmallista, ja uskon että TY:n viestintää on hoitamassa toimiva koneisto. • ymmärrän, että viestinnän suunnitelmallisuus on organisaatiolle tärkeää. Sidosryhmät ovat jokaisessa organisaatiossa avainasemassa ja suhteita heihin täytyy ylläpitää aktiivisesti. • voin soveltaa oppimaani ehkä tulevaisuudessa vieläkin aktiivisemmin: olen innostunut nyt keväällä hakemaan viestinnän alan työtehtäviin. • pohdin, miten yliopisto voisi tulevaisuudessa yhä parantaa sidosryhmäviestintäänsä. Mitkähän sosiaalisen median alustat esimerkiksi nousevat esiin seuraavan 5-10 vuoden aikana?
Seuraavan videon avulla voit saada uusia ideoita ja oivalluksia oman organisaatiosi kriisiviestinnän hallintaan.
Video yhteisön kriisiviestinnän hallinnasta
Videolla esiteltiin kolme vinkkiä kriisiviestinnän hallintaan, jotka olivat seuraavat:
Luo toimiva, päivitetty kriisiviestintäsuunnitelma organisaatiollesi
Tunnista mahdollisen mainekriisin synty ja syyt
Jos leimahtaa, ota vastuu kriisistä ja kommunikoi sidosryhmille avoimesti
Videon tekemiseen oli varattu todella rajallinen aika, joten video on se, mihin alle 60 minuutin aikaraamissa pystyimme. Olisin kovasti halunnut vielä jälkeenpäin lisätä videoon vähintäänkin taustamusiikin, muttei se onnistunut millään ohjelmalla, mitä koetin ladata ja käyttää. iMoviella olisi varmaankin onnistunut, mutta ainakaan oma iPhoneni ei pystynyt videota pyörittämään, joten en silläkään päässyt videota muokkaamaan. Tässä esitetty on siis täysin alkuperäinen tunnilla aikaansaamamme väsäys. 🙂
—————-
Tämän harjoituksen jälkeen • tiedän todella paljon lisää videon tekemisestä iMoviella. Olisi ollut kiva, jos harjoitukseen olisi ollut vielä enemmän aikaa ja olisi päässyt leikkimään editoinnin kanssa enemmänkin. • ymmärrän tarkemmin, mistä kriisiviestinnässä on kysymys. Erityisesti Katleena Kortesuon artikkeli kohun leimahtamisesta oli loistava ja oivalsin sen lukemalla paljon. • voin soveltaa oppimaani seuraavissa mahdollisissa videohaasteissa. En ole kaiken kaikkiaan tehnyt montaa videota elämäni aikana, muutamia työhaastatteluvideoita, jotka nekään eivät kovin luonnollisia esiintymistilanteita ole. Olen siis ehdottomasti valmis esimerkiksi yrittämään tehdä johonkin organisaatioon, jossa työskentelen myös videosisältöjä. • Pohdin ja ymmärsin, että epämukavuusalueelle astuminenkin on joskus ihan virkistävää.
Tämä kurssitehtävä yhdisteli mukavalla tavalla kurssin ns. teoreettista sisältöä, mutta myös itse tehtävää luovaa työskentelyä. Alla ensimmäinen infograafini, jota tehdessä tuli kipuiltua vähän kaiken kanssa; mitä sisällöksi, miten saatan ajatukseni infograafin muotoon ja harmitus siitä, etten henkilökohtaisesti näköjään ole yhtään taiteellinen. 🙂 Infograafi parhaimmillaan on todella näyttävä työkalu informaation jakamiseen kompaktissa muodossa.
Lähteet
Kalpio, Anna 2022. Maine ja brändi & Infograafit ja visuaalisuus. Turun yliopisto.
Prior Konsultointi Oy 2019. Jouni Kivikoski. Miten viestintä vaikuttaa maineeseen. Luettu 30.1.2022: https://www.prior.fi/www/blogi/miten-viestinta-vaikuttaa-maineeseen/
Tämän harjoituksen jälkeen • olen oppinut Piktochartin käyttöä. En ole koskaan ennen sitä testannut ja vaikuttaa kyllä todella hyvältä työkalulta! Ainut vaan, että ilmaiseksi siinä ei näköjään pysty kovin montaa pohjaa tekemään tai lataamaan… • ymmärrän lisää yhteisön maineesta, miten mainetta luodaan ja ylläpidetään. Olen oppinut kriisiviestinnästä sekä siitä että yrityksen äänitorven kannattaa olla se, joka asiasta eniten tietää -ei esimerkiksi yrityksen ”all-round viestijä” • voin soveltaa oppimaani taas erittäin hyvin omaan työhöni. Juuri viime viikolla kirjoitin esimieheni pyynnöstä yritykselle uuden uutiskirjeen, ja se tuntui hyvältä, kun on juuri päässyt opiskelemaan näitä asioita. • huomasin eroja ja yhtäläisyyksiä infofgraafin ja hyvän, visuaalisen PowerPoint-esityksen välillä. Itse tykkään kovasti tehdä ihan näyttäviäkin PowerPoint- tai Canva-esityksiä (ajan ja resurssien puitteissa), mutta infograafien tekoa haluaisin kyllä vielä kehittää. Ne näyttävät niin kivoilta ja tehokkailta tiedonjakotavalta, mutta itse haluaisin vielä tätä taitoa kehittää.
On mielenkiintoinen ilmiö, että tulkitsemme kuvia usein aivan tiedostamattamme. Toisaalta on myös aina otettava huomioon, että kuvien merkitykset ja miten me niitä tulkitsemme, voi vaihdella suurestikin maittain ja kulttuureittain, erityisesti kehonkielen ja värien osalta. Katsojan tulkintaan vaikuttavat kulttuurin lisäksi myös muut ominaisuudet kuten ikä, sukupuoli, pohjatiedot, tunteet, persoonallisuus ja kokemushistoria.
Valitsin kuva-analyysini kohteeksi Juustoportin mainoksen vuodelta 2016.
Symboliikka ja rajaus
Kuvan keskiössä katseenvangitsijana on kaksi maitolasia. Ne näyttävät kaikin puolin samalta, mutta tiukasti rajattuna toisen lasin yläpuolelle on kirjoitettu teksti, jossa todetaan Juustoportin maidon olevan ”ihan eri asia” kuin ”perinteisen maidon”. Toisen lasin sisältöön tosin ei puututa lainkaan, eikä se pysty itseään ”puolustamaan”. Symbolisesti toisen lasin sisältö ja luonne on siis rajattu kokonaan ulos, vaikka visuaalisesti jokainen näköaistilla varustettu näkee sen silmillään. Toisaalta kuvan toteutuksessa on tehty se valinta, että lasit ovat ulkonäöltään identtisiä, joka lienee symboli myös siitä, että ulkonäkö myös voi pettää, ja emme voi ulkonäön perusteella välttämättä tulkita sisältöä tai sisintä.
Värit
Kuvassa on valittu käyttää melko neutraalia värimaailmaa. Musta, tumma, melkoisen yksivärinen tausta viestii arvokkuutta, luottamusta, ajattomuutta ja sivistystä. Musta on myös vallan, auktoriteetin ja tiedon väri. Taustan väri taittaa myös (ainakin minun koneellani) hieman siniseen, jolla viestitään myös kotimaisuutta, mutta lisäksi luotettavuutta, uskottavuutta ja turvaa. Mainoksen avulla yrityksen tavoitteena on varmastikin ollut huokua ulos valistuneisuutta ja luotettavuutta. Maidon valkoinen väri puolestaan luo kontrastin tummanpuhuvaan taustaan ja täydentää kuvan suomalaisuutta. Valkoinen kielii aitoudesta, puhtaudesta ja viattomuudesta. Itse maito on myös kaikessa perinteisyydessään mielestäni vahva symboli suomalaisille suomalaisuudesta. Maito on ollut kautta aikain tärkeä osa suomalaista agraariyhteiskuntaa, ruokavaliota, arkea, ja maidonjuonti onkin vasta viime vuosina alkanut hieman menettää merkitystään (YLE 2019).
Ideologia ja tunnelma
Myös kuvan ideologiset piirteet on myös hyvä ottaa huomioon. Kuvalla pyritään vetoamaan kuluttajan tunteisiin lehmien hyvinvoinnin kustannuksella. Kuva viestii, että tämän tuotteen valitsemalla kuluttaja voi tehdä osaltaan eettisemmän valinnan. Kuvan tunnelma on kaiken kaikkiaan melko rauhallinen, joskin sen valotus ja varjot ovat tarkkaan suunnitellun dynaamiset. Voidaan sanoa, että kuvassa on kaksia toisistaan selkeäsi erottuvaa pintaa, joilla luodaan iso kontrasti.
Huomioitavan arvoista
Mielenkiintoisinta kuvassa mielestäni on, että molemmat maitolasit on esitetty näennäisesti tyhjiössä roikkuvalla tummalla lankulla. Lankun puupinta on myös hieman patinoituneen näköinen, jolla myös symboloidaan perinteikkyyttä. Kuvassa on myös jollain tapaa uhkaava tunnelma tälle toiselle, ei-vapaan lehmän maitolasille. Toiminnan suunta kulkee oikealle, tulevaisuuteen, ja kuvassa on selkeä valtasuhde maitolasien välillä. Toisen lasin sijainti on lankun reunalla, joka tuo mieleen esimerkiksi merirosvosadut, joissa rangaistuksena on lankulta mereen heittäminen. Tässä tapauksessa lankulta tyhjiöön heitetään ”huonompi” maito.
Lähde: Mt.fi
Lähteet:
Helsingin Sanomat. 2016. Tässä ovat viime vuosien symbolisimmat valokuvat.
Kalpio, Anna. 2022. Luentomateriaali. Maine ja brändi, visuaalinen viestintä 24.1.2022.
Maaseudun tulevaisuus. 2016. Luettu 24.1.2022. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/image/policy:1.163541:1475167629/image.jpg?f=default&q=0.9&$p$f$q=fda4bc7&w=806&$w=17a9782
STT Viestintäpalvelut. 2018. Semiotiikka ja kuvallisen merkityksen rakentuminen. Luettu 24.1.2022: https://www.viestintapalvelut.fi/blogi/visuaalinen-viestinta-semiotiikka-kuvallinen-merkitys
YLE. 2019. Näin suomalaiset käyttävät maitotuotteita. Luettu 24.1.2022: https://yle.fi/uutiset/3-11085972
Tämän harjoituksen jälkeen:
• tiedän entistä enemmän, millaisia asioita kuvassa voidaan analysoida.
• ymmärrän, että kuva-analyysiin ei ole vain yhtä oikeaa vastausta, vaan on selvää, että jokainen analysoi kuvaa omasta näkökulmastaan ja kokemuspohjallaan.
• voin soveltaa oppimaani erityisesti siihen, että valitsen sellaisia värejä esim. omalle nettisivulle (vaikka tämä), joka viestii sellaisia asioita, joita haluan viestiä. Mielestäni juuri tämä turkoosi oli oikein hyvä valinta minulle noin väripsykologiankin kautta!
• pohdin, että visuaalinen brändäys on kovin vastuullista hommaa sekin! Seuraan itse Instagramissa monia visual content creatoreita/valokuvaajia/brändisuunnittelijoita, ja aina mietin, että he ovat kovin taitavia ammattilaisia! En usko, että monet ymmärtävätkään, millainen merkitys brändin visuaalisudella onkaan.
Aina kun viestitään, on otettava huomioon viestinnän eettisyys. Viestinnän eettisyyden määritelmä riippuu myös toki aina siitä, kuka viestii ja kenelle. Viestin antajan on aina otettava kohderyhmänsä huomioon. Ammattiviestijää puolestaan sitovat monenlaiset ammattieettiset ohjeet ja rajoitukset.
Seuraavaksi julkaisen oman esittelyni tai tiivistelmäni Viestinnän eettisen neuvottelukunnan (VEN) julkaisemasta kannanotosta koskien viestijän eettistä vastuuta. Itse alkuperäinen case löytyy tästä.
Lähde:
VEN 2021. Viestintäyrityksen ja tilaajan vastuu verkkosivuston virheistä ja niiden korjaamisesta. Luettu 20.1.2022: http://ven.fi/viestintayrityksen-ja-tilaajan-vastuu-verkkosivuston-virheista-ja-niiden-korjaamisesta/
Tämän harjoituksen jälkeen:
• tiedän, millaisia vastuita ja velvollisuuksia vastuullisella viestijällä on.
• ymmärrän, että (ammatti)viestijöillä on tosiaan jo aika pitkään (vaikka esiin nousi myös varsinaisen viestinnän olevan nuori ”ala”) ollut virallisia ohjeita ja säännöksiä viestintää koskien.
• voin soveltaa oppimaani erityisesti siihen, että jatkan itseopiskelua aiheen tiimoilta. Kiinnostavaa oppia lisää mm. disinformaatiosta (tunnistaminen ym.) ja saavutettavuudesta.
• pohdin vastuullista viestintää opiskellessani, että miten voisin itse edistää viestinnän vastuullisuutta ja kehittää vaikka oman lähipiirin mediakriittisyyttä. (Tuntuu, että esim. vanhemmat lähisukulaiset uskovat kaiken ilman kritiikkiä…)
Viestinnän käsitteen tuppaa kohtaamaan arjessa lähes joka ikinen päivä. Jokainen varmasti osaakin jollain tapaa määritellä, mitä viestintä on. Todellisuutta on kuitenkin, että nykypäivän viestintä käsittää enemmän, kuin tavan tallaaja saattaa ymmärtää.
Viestintä ei suinkaan enää ole yksisuuntaista ylhäältä alas -luonteista tiedottamista, vaan monisuuntaista tiedon jakamista ja -vaihdantaa, vuorovaikutusta, tulkintaa ja erityisesti uuden tiedon luomista – yhdessä.
Kuka kuulee viestini? (Kuva: Pixabay.com)
Mikä viestinnässä on muuttunut?
Viestintä on kokenut suuren muutoksen ja murroksen viime vuosikymmenten aikana. Puhutaan myös erityisistä 2000-luvun viestintätaidoista, ns. siirrettävistä taidoista ja viestinnän megatrendeistä.
Viestinnän megatrendeihin kuuluu viestinnän osallistavuus. Kun oletetaan viestinnän perustuvan dialogille, tarkoittaa se, että jokaisen viestinnän osapuolen on pystyttävä osallistumaan viestintään ja viestinnästä aiheutuvaan keskusteluun. Kaikkien yhteisön jäsenten pitää voida viestiä, jotta osallisuuden kokemus voidaan saavuttaa. Lisäksi viestinnän osallistavuus käsittää saavutettavuuden, joka puolestaan on otettava huomioon nykypäivän vastuullisena viestijänä. Onko kirjoittamani teksti (tai kuva) saavutettava esimerkiksi näkövammaiselle tai onko samaa tekstiä mahdollista tuoda saataville selkokielellä?
Toinen viestinnän megatrendi on digitalisaatio – käsite, joka on ollut kaikkien huulilla jo pitkän tovin. Viestinnän digitalisaatio on mahdollistanut irrottautumisen fyysisestä sijainnista. Erilaiset tiimit toimivat moitteetta yli maantieteellisten rajojen ja aikavyöhykkeiden. Itsekin olen viimeisen kahden vuoden aikana pakostakin oppinut arvostamaan jo aiemmin tapahtunutta digitalisaatiota yhä enemmän, kun monet meistä ovat ajautuneet tilanteen pakosta etätöihin.
Digitalisaatio on jo itsessään pienentänyt maantieteellisen sijaintimme merkitystä, mutta kolmas mainittava viestinnän megatrendi, globalisaatio, auttaa yhä vauhdittamaan tätä prosessia. Globalisaatio myös tuo erilaisia kansalaisuuksia ja kulttuureja yhteen, jolloin myös työyhteisöissä saattaa tapahtua yhteentörmäyksiä eri viestintäkulttuurien vuoksi, mutta niistä on vain oppiminen. Työyhteisössä voidaan myös työskennellä usealla eri kielellä, mutta on silti pystyttävä varmistumaan, että jokaisella yhteisön jäsenellä on hallussaan yhtäläinen tieto sekä vaikuttamismahdollisuudet.
Mihin ollaan menossa?
Nykyviestijä on suuren paineen alaisena siitä, että hän viestii vastuullisesti. Kaikki erilaiset viestin vastaanottajat ja heidän lähtökohtansa tulisi yhä paremmin ottaa huomioon.
Tulevaisuuden viestintä on ennen kaikkea vuorovaikutuksellista, moniäänistä ja tasa-arvoista. Jokaisella tulee olla vapaus viestiä ja mahdollisuus olla mukana. Näin edistetään myös yhteisön hyvinvointia.
Vastuullisen viestijän on myös yhä enemmän pysyttävä kartalla viestinnän uusista tuulista, viestijän velvollisuuksista, sekä jopa laeista, jotka häntä saattavat sitoa.
Viestinnän kenttä on monisyinen ja jatkuvasti kehittyvä, joten ei auta kun seurata maailman menoa ja jatkaa oppimista yhdessä!
We are all connected – No matter if we want it or not. (Kuva: Pixabay.com)
Lähteet:
Juholin, Elisa. 2017. Communicare. Työyhteisöviestinnän uusi aika – miksi juuri nyt?
Kalpio, Anna. 2022. Työyhteisöviestinnän harjoituskurssi: Verkkoviestintä ja portfolio. Harjoitukset to 13.1.2022.
__________________ Tämän harjoituksen jälkeen:
• tiedän, miten viestintä on muuttunut ja muuttumassa seuraavien vuosikymmenten aikana. Olen oppinut jo nyt ymmärtämään viestinnän kenttää hieman paremmin, ja millaisia vastuita esimerkiksi viestijällä on.
• ymmärrän, että minulla on vielä todella paljon opittavaa tästä aiheesta, ja haluankin omaksua paljon lisää tulevilla luennoilla ja harkoissa.
• voin soveltaa oppimaani nykyisessä työssäni käännöskoordinaattorina, sillä viestin todella paljon sekä ulkoisesti ja sisäisesti organisaatiossamme.
• pohdin verkkotekstiä kirjoittaessani, että oppisinpa joskus vielä todella hyvin tiivistämään ja kiteyttämään ydinasiani! Ongelmakohtani lienee usein rönsyily. Olen vissiinkin vähän satuilija.
Tämä blogi on luotu tammikuussa 2022 Yhteisöviestinnän harjoituskurssin osana. Blogi toimii myös portfoliona, jota tulen päivittämään viikoittain seitsemän viikon ajan. Jokaisen blogipäivitykseni aiheena on jokin yhteisöviestinnän osa-alue, johon otan myös kantaa omasta näkövinkkelistäni mikäli tarve – joskin pääpaino lienee tiedon jakamisessa. Lisäksi jokaisen päivitykseni olennaisena osana on oman osaamisen arviointi, itsereflektiota opitusta; kuinka onnistuin tehtävässäni, mitä näkemykseni mukaan opin ja miksi.
Kuva: Pixabay.com
MIKSI?
Viestintä ja yhteisöviestintä kiinnostavat aiheina todella paljon, ja esimerkiksi copywriterinkin tehtävät kiehtovat, mutta kokemus vielä uupuu. Tästä alkakoon opettavainen seikkailu yhteisöviestintäviidakossa. Toiveenani on oppia runsaasti uutta koko viestinnän kentästä sekä tulla yhä paremmaksi, eritoten luovemmaksi ja sujuvammaksi viestijäksi.
