Kestävän kehityksen, kasvatuksen ja koulutuksen (KEKAKO) 25 op kurssi starttasi syksyllä 2022. Kyseessä on valtakunnallisestikin poikkeuksellisen laaja kokonaisuus ja Turun yliopisto on tässä nyt suunnannäyttäjänä muille.
Opinnot muodostuvat 6:sta eri opintojaksosta, joissa asioita tarkastellaan holistisesta perspektiivistä ekologisen ja luontoulottuvuuden lisäksi taloudellisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja myös filosofisesta ja eettisistä näkökulmista. Viisi näistä opintojaksoista on kaikille opintokokonaisuuden suorittajille yhteisiä. Näiden lisäksi opiskelija suorittaa kuuden opintopisteen edestä valinnaisia opintojaksoja. Yksi näistä vapaavalintaisista kokonaisuuksista on Ekologisesti ja sivistyksellisesti kestävä kehitys varhaiskasvatuksen kontekstissa -opintokokonaisuus, jonka opetuksesta vastaavat yliopistonlehtorit Johanna Kortessalo-Ainasoja ja Marita Neitola.
Toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018, 2022) ovat jo vuosien ajan ohjanneet suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa ekososiaalisen sivistyksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen holistinen näkökulma vaatii useita eri keskustelun foorumeita, joiden avulla varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja toimintaan voidaan saada tarvittavaa vahvistusta. Tarvitaan myös tiedostamista siitä, kuinka paljon hyvää on jo tehty; kyse on myös toiminnan sanoittamisesta kestävän kehityksen holistisen näkökulman mukaisesti.
Opintojaksolla syvennetään ympäristö-, luonto- ja kestävään kehitykseen liittyvän kasvatuksen keskeisten tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien tuntemusta ja ymmärrystä. Lisäksi jakso tarjoaa aineksia ympäristö- ja luontokasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen varhaiskasvatuksessa sekä vahvistaa osallistujien valmiuksia osallistua aikanaan oman työyhteisönsä kehittämiseen kestävää kehitystä tukevaksi toimijaksi. Opiskelijat toteuttavat tutustumiskäyntejä päiväkoteihin ja haastattelevat henkilökuntaa liittyen ympäristö – ja luontopainotteisesta toiminnasta ja sen suunnittelusta. Lisäksi kurssilla kirjoitettava essee tarjoaa mahdollisuuden hahmotella ja rakentaa opiskelijan omaa kasvatus- ja opetusfilosofiaansa kestävän kehityksen holistisen näkökulmaa mukaillen.
Varhaiset vuodet ovatkin tutkimusten valossa juuri oikeaa aikaa tutustua ja oppia välineitä kestävään tulevaisuuteen kuuluvan myötätuntokulttuurin harjoittamiseen ja edistämiseen. “We will not fight to save what we do not love” , totesi Stephen Jay Gould (1991) vahvistaen käsitystä siitä että yksi tulevaisuuden merkityksellisimpiä taitoja ovatkin juuri ne taidot toimia yhteisymmärryksessä ihmisten, elollisen ja elottoman luonnon kanssa. Varhaislapsuudessa koetut erityisesti luontoon ja eläimiin liittyvät hoivan ja suojelemisen kokemukset rakentavat perustaa ihmisen aikuisiän kyvyille hoivata ja suojella elämää ja sen pienimpiäkin osasia.
Varhaiskasvatuksen opintojakson vetäjät ovat jo tarttuneet haasteeseen ryhtyä tarkastelemaan miten kestävän kehityksen holistinen näkökulma asettuu varhaiskasvatuksen kontekstiin. Paljon on jo tehtykin päiväkotien arjessa lapsen luontosuhteen ja ekososiaalisen sivistyksen vahvistamiseksi mutta silti tarvitaan lisää keskustelun avauksia ja foorumeita joissa voidaan sanoittaa jo tehtyäkin toimintaa ja avartaa tietoisuutta uudelle tasolle.
>> Kurssi Moodlessa (vaatii kirjautumisen)
>> Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022
Kirjoittajat Johanna Kortessalo-Ainasoja ja Marita Neitola toimivat yliopistonlehtoreina Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.