Kellotaulu.

Elämme haasteellista aikaa, ajateltiin sitten ekosysteemiin liittyvien haasteiden jatkuvaa kärjistymistä tai sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä ja hyvinvointia.

Kasvatuksen ja koulutuksen sekä opettajankoulutuksen merkitystä kestävän kehityksen ja siihen liittyvän elämänorientaation edistäjänä on korostettu jo useiden vuosikymmenen ajan. Kasvatuksen, opetuksen, koulutuksen ja oppimisen tulisi tukea kestävän kehityksen tavoitteiden todentumista varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja aikuiskasvatukseen asti. Vaikka ajatus on ollut esillä jo vuosikymmeniä, oikeastaan vasta viimeisen vuosikymmenen aikana tässä on otettu näkyvämpiä edistysaskeleita, joskin paljon on vielä nytkin tekemättä. Edes siitä ei ole käyty laajempaa keskustelua, minkälaisia ja kuinka merkittäviä muutoksen ja uudistumisen askeleita kasvatusalan eri toimijoiden pitäisi tässä suhteessa ottaa.

Parin viime vuoden aikana tiedekunnassamme on herätty asian tärkeyteen. Vuoden 2022 syksystä lähtien tiedekunnan opiskelijoille on ollut tarjolla 25 opintopisteen Kestävän kehityksen, kasvatuksen ja koulutuksen sivuaine. Sivuaineopiskelijoiksi hyväksyttyjen (25 opiskelijaa per lukukausi) lisäksi voi Turun yliopiston avoimen yliopiston kasvatustieteiden ja Turun yliopiston kestävän kehityksen opintokokonaisuuden viisi opiskelijaa suorittaa kokonaisuuden opintojaksoja. Myös kasvatustieteiden perusopinnoissa on kaksi aiheeseen liittyvää vapaavalintaista opintojaksoa.

Sivuainekokonaisuuden yleisenä tavoitteena on tarjota opiskelijoille eväitä tunnistaa kestävään kehitykseen liittyviä paikallisia ja globaaleja haasteita sekä niihin liittyviä muutostarpeita – ajateltiin sitten yksilöiden elämäntapavalintoja, kansallista ja kansainvälistä politiikkaa tai taloudellista toimintaa. Opiskelijalle tarjotaan myös välineitä hahmottaa sitä, kuinka kasvatuksella ja koulutuksella voidaan edistää kestävään kehitykseen liittyviä moninaisia kasvatuksellisia tavoitteita.

Toki monet muutkin kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen opintojaksoista antavat tärkeitä näkökulmia ja välineitä aikamme haasteiden hahmottamiseen ja ratkaisemiseen. Ongelma on vain se, että yksittäisten kurssien pohjalta opiskelijoille ei ole useinkaan rakentunut tarkoituksenmukaista ja kokonaisvaltaista käsitystä meitä ympäröivästä maailmasta ja siihen liittyvistä haasteista eikä siitä, miten kasvatuksella ja koulutuksella voidaan ja tulisi vahvistaa olemassa olevaa ”hyvää”. Eikä myöskään välttämättä sitä, miten kasvattajat ja opettajat voivat omalta osaltaan edistää kestävän kehityksen edellyttämien arvomuutosten sekä sosiokulttuuristen ja taloudellisten toimintamalliemme uudistumista. Aikamme haasteet kuitenkin edellyttäisivät tällaisen holistisen toimintakehyksen rakentumista meille kaikille! Kestävän kehityksen kasvatuksen ja siihen läheisesti liittyvien pedagogisten ja sivistyksellisten tulkintojen holistinen, systeeminen ja tulevaisuuteen kohdistuva tarkastelukulma tarjoaa tähän yhden varteenotettavimmista ja eniten tulevaisuuden toivoa vahvistavista viitekehyksistä.

Kirja avattuna kädessä, taustalla puistoa.

Opintokokonaisuudessa painottuu kasvatustieteen ohessa monitieteinen lähestymisnäkökulma, jonka avulla avataan laajasti kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia ja ulottuvuuksia sekä muutos- ja uudistuspaineita. Lisäksi avataan monesta näkökulmasta sitä, miten kasvatuksella, opetuksella ja koulutuksella voidaan edistää näihin liittyviä prosesseja ja muutoksen edellyttämän elämänorientaation muutoksia. Tavoitteena on vahvistaa sekä opiskelijoiden teoreettista hahmottamista että käytännöllisiä osallisuusvalmiuksia yleisesti ja erityisesti pedagogisissa toimintaympäristöissä. Opinnot on pyritty rakentamaan niin, että eri opintojaksot tukevat hyvin opiskelijan omaehtoisen kriittisen ajattelun kehitystä ja sekä omaehtoista että yhteisöllistä opiskelua ja oppimista. Lisäksi opintoihin liittyy 6 opintopisteen vapaavalintainen opintokokonaisuus, jossa opiskelija voi tällä hetkellä valita viidestä (syksystä 2023 lähtien kuudesta) opintojaksosta itselleen sopivan kokonaisuuden, jolla haluaa syventää tietoa kestävän kehityksen kysymyksistä ja sitä edistävästä kasvatuksesta.

Opintokokonaisuuden 1. lukukausi on juuri loppunut. Vaikka kokonaisuuden eri opintojaksot hakevat vielä vähän muotoaan, näyttää siltä, että kokonaisuus on onnistunut suhteellisen hyvin pyrkimyksissään. Sitä todentaa esimerkiksi erään opintokokonaisuuden suorittaneen varhaiskasvatuksen opiskelijan sähköpostiviesteistä lainattu kuvaus opintokokonaisuudesta, sen annista ja merkityksestä:

Kiitos aivan mahtavan upeasta kurssikokonaisuudesta. (…) Olen oppinut tämän kokonaisuuden aikana paljon uutta ja tärkeää tietoa kestävästä kehityksestä ja oivaltanut, miten valtavan laajasti kaikki varhaiskasvatuksen toiminta sitoutuu kestävän kehityksen toimintoihin ja arvoihin. (…) Toivottavasti opintokokonaisuuteen tulee useita uusia innokkaita opiskelijoita, koska se käsittelee niin arvokasta ja ainutlaatuista aihetta, yhteisen maailmamme kehityksen kestävyyttä.”

Kestävän kehityksen, kasvatuksen ja koulutuksen sivuainekokonaisuus on siis luotu, koska kaikkien vakavasti otettavien ennusteiden ja tutkimusten mukaan ihmiskunnan nykymallinen toiminta vaikuttaa elinympäristöömme varsin negatiivisesti ja tuhoavasti. Tämä haastaa meitä kaikkia pohtimaan, miten voimme turvata tulevien sukupolvien elämänmahdollisuudet ja luonnon monimuotoisuuden kukoistus. Mitä kaikkea tämä vaatii miltä yleisesti, ja erityisesti kasvattajina ja opettajina? Tähän me kaikki tarvitsemme työkaluja. Tarkoitus onkin tämän vuoksi vakiinnuttaa opintokokonaisuuden asema tiedekunnan opintotarjonnassa

Muutos ja uudistuminen on mahdollista, tarvitaan vain uusia tapoja ajatella ja oppia sekä työtä tämän eteen! Tätä osoittaa jo tämänkin opintokokonaisuuden luominen, joka edellytti asioiden uudelleen ajattelun lisäksi laajaa ja monitasoista yhteistyötä ja aktiivista verkostoitumista.

Kirjoittajat Juhani Tähtinen ja Rauno Huttunen ovat Turun kasvatustieteiden laitoksen Kestävän kehityksen, kasvatuksen ja koulutuksen -opintokokonaisuuden vastuuopettajia.