Huomaa hyvä – Miksi positiivisten turvallisuushavaintojen kerääminen koulussa kannattaa?

Pyrittäessä kehittämään koulun – tai minkä tahansa organisaation – turvallisuutta ja turvallisuuskulttuuria ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen on tärkeää. Jotta pystytään asettamaan tavoitteita tilanteen parantamiseksi, on tunnistettava lähtökohdat kehittämistyölle. Näin pystytään kohdentamaan proaktiivisia korjaustoimenpiteitä kehittämistä vaativille osa-alueille.

Turvallisuusilmoituksilla on ensiarvoisen tärkeä merkitys tilannekuvan muodostamisen kannalta. Ilmoituksia keräämällä koulu saa tietoa siitä, minkälaisia asioita yhteisössä tapahtuu. Kun turvallisuusilmoitusten keräämiseen yhdistetään niiden systemaattinen käsittely, voidaan tapahtumien välillä hahmottaa syy-seuraussuhteita sekä esimerkiksi tehdä huomioita eri ilmoitustyyppien yleisyydestä.

Turvallisuusilmoitusten keräämisen ja käsittelyn yhteydessä nostetaan usein esiin ensisijaisesti havainnot ja ilmoitukset tapahtuneista turvallisuuspoikkeamista. Turvallisuuspoikkeamilla tarkoitetaan turvallisuutta heikentäviä tapahtumia tai tilanteita, kuten onnettomuuksia, tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Myös esimerkiksi kiusaaminen, väkivalta ja häirintä ovat koulujen arjessa valitettavan usein kohdattuja turvallisuuspoikkeamia.

Ilmoituskäytänteitä järjestettäessä harvemmin tullaan ajatelleeksi sitä, että myös positiivisilla havainnoilla koulun turvallisuustilanteesta on merkitystä kokonaiskuvan kannalta. Turvallisuustyön edistämisessä myös hyvät ja toimivat käytänteet ansaitsevat tulla huomioiduiksi. Näin lisätään kouluyhteisössä tapahtuvien turvallisuuspoikkeamien lisäksi ymmärrystä siitä, mikä koulun turvallisuustyössä koetaan jo nykyisellään erityisen toimivaksi.

Pyrittäessä kiinnittämään huomiota myös positiivisiin havaintoihin, voidaan turvallisuuspoikkeamien sijaan puhua kokoavasti turvallisuushavainnoista. Turvallisuushavainnot käsittävät sekä yhteisössä tapahtuvat poikkeamat että hyvät käytänteet. Positiivinen turvallisuushavainto voi koskea esimerkiksi hyvin hiekoitettua pihaa, oikea-aikaista ja informatiivista turvallisuusviestintää, henkilökunnan turvallisuusosaamisen kasvattamiseksi järjestettyä ensiapukoulutusta tai vaikkapa luokan kannustavaa ja rohkaisevaa turvallisuusilmapiiriä.

Kannustaminen positiivisten turvallisuushavaintojen tekemiseen on oiva keino tutustuttaa myös oppilaat turvallisuusilmoituksiin. Hyvistä käytänteistä ilmoittamisen kannustimena voidaan haluttaessa käyttää palkitsevia menettelyjä. Koulussa voidaan esimerkiksi järjestää erillinen havaintoviikko, jonka aikana tehdyistä positiivisiin havaintoihin liittyvistä ilmoituksista annetaan tekijälle pieni palkinto. Havaintojen keräämiseen tarvitaan yksinkertaisimmillaan vain kyniä, paperia ja suljettu laatikko täytetyille ilmoituksille.

Positiivisista turvallisuushavainnoista ilmoittaminen ja ilmoitusten kerääminen kannattaa, sillä niiden kautta koulussa voidaan keskittyä hyvien käytänteiden vahvistamiseen. Hyvä palaute on aina paikallaan ja kannustaa parhaimmillaan kaikkia yhteisön jäseniä työskentelemään turvallisuustilanteen edistämiseksi. Tarkastelemalla positiivisia turvallisuushavaintoja voidaan tehdä myös huomioita siitä, miksi jokin asia on koettu hyvin toimivaksi, ja sovittaa toimivia käytäntöjä parannusta vaativille osa-alueille. Tärkeää on muistuttaa kouluyhteisön jäseniä siitä, että yksikään turvallisuusilmoitus ei ole turha, ja kaikkien havainnot ovat tärkeitä.

ONNI on turvallinen koulu (2022–2024) -hankkeessa on kehitetty koulujen käyttöön malli turvallisuushavaintojen keräämiseen ja käsittelyyn. Mallin ja muut hankkeen kehittämät työkalut sekä muuta materiaalia koulun turvallisuuskulttuurin kehittämiseen löydät hankkeen verkkosivuilta.

ONNI-hankkeen johtaja, professori Eila Lindfors

hankkeen projektikoordinaattori Emilia Luukka

projektiasiantuntijat Julia Kokki ja Miika Leino