Nordic Adult Education -konferenssi keräsi aikuiskasvatuksen tutkijat Turkuun toukokuussa 2026

Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivät (AITU) ja Nordic Adult Education and Learning (NAEL) konferenssit järjestettiin ensimmäistä kertaa yhteiskonferenssina toukokuussa 2026 Turun yliopistossa kasvatustieteiden tiedekunnassa. AITU on Suomen Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran järjestämä suomalainen aikuiskasvatuksen konferenssi. NAEL-konferenssin järjestää pohjoismainen aikuiskoulutuksen ja oppimisen tutkijoiden verkosto (NAEL Scientific Coordinating Group).

Konferenssi keräsi Turun yliopiston Educarium-rakennukseen 6.–8.5.2026 yhteensä noin 160 osallistujaa 11:sta eri maasta. Konferenssin kielenä oli englanti, mutta esityksiä oli mahdollista pitää myös suomeksi. Konferenssin teema oli globaalin ajankohtaisesti: What’s the purpose of adult education and lifelong learning in the times of crises?

Yhteiskonferenssi oli vilkas ja vireä kohtaamis- ja keskustelupaikka niin suomalaisen kuin kansainvälisen aikuiskasvatuksen, -koulutuksen ja aikuisten oppimisen tutkijoille. Konferenssiin osallistui sekä varhaisen uran vaiheessa olevia tutkijoita että laajasti myös kokeneita senioritutkijoita ja aikuiskasvatuksen kentän ammattilaisia. Teemaryhmiä oli 17 yhteensä kuudesta eri kategoriasta.

Esiseminaaripäivänä 6.5. järjestettiin suomenkielinen abstrakti kuvaksi -työpaja tiedeartikkelin tiivistelmän tekoälyavusteisesta visualisoinnista Aikuiskasvatus-lehden toimesta sekä englanniksi seminaari otsikolla Nordic Perspectives on Adult Education and Educational Transformation. Konferenssin pääpuhujina olivat professori Ulpukka Isopahkala-Bouret ja dosentti, yliopistotutkija Nina Haltia Turun yliopistosta, professori Michael Tomlinson Southamptonin yliopistosta ja professori Magnus Dahlstedt Linköpingin yliopistosta.

Tarkastelussa oppimisen ja aikuiskasvatuksen merkitys kriisien ajassa

Konferenssissa kuultiin runsaasti monipuolisia ja monitieteisiä esityksiä ja keskusteluja. Aikuiskoulutus on perinteisesti keskittynyt tarjoamaan kaikille, erityisesti Pohjoismaissa, yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja oppimiseen. Koulutusta on pidetty julkisena hyödykkeenä, arvokkaana itsessään, demokraattisen yhteiskunnan vankkana perustana ja mielekkään ja merkityksellisen työn mahdollisuuksien lähteenä.

Nykymaailmassa kohtaamme useita kriisejä, kuten ilmastonmuutos, digitaalinen disruptio/AI, disinformaatio, sosiaalinen polarisaatio ja muutokset maailman muuttoliikkeissä. Näissä olosuhteissa aikuiskasvatus ja aikuiskoulutustutkimus ovat entistä tärkeämpiä globaaleihin haasteisiin vastaamisessa. Tutkimustieto muodostaa vankan pohjan näiden uhkien torjumiselle. Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen ovat ratkaisevan tärkeitä valistettaessa kansalaisia näiden moninaisten haasteiden kohtaamisessa. Samalla kuitenkin aikuiskoulutuksen tarkoitusta ja elinikäisen oppimisen politiikkaa kavennetaan yhä enemmän tuottamaan osaavaa työvoimaa markkinoiden hyödyksi. Koulutuksen tuloksia, kuten työllistettävyyttä, korostetaan ja edistetään koulutuspolitiikassa ja -instituutioissa sekä eri organisaatioiden reunaehdoissa. Nykyinen kapea painotus työllistettävyyteen ja markkinoiden tarpeisiin hämärtää perinteisen painotuksen aikuiskoulutuksen hyötyihin ja sivistyksellisiin tavoitteisiin.

Konferenssissa keskusteltiin näistä teemoista ja kuultiin erittäin mielenkiintoisia esityksiä, joissa pohdittiin aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitystä kriisiaikoina ja aikuiskasvatuksen yhteiskunnallisen roolin tärkeyttä ja merkitystä.

Konferenssijulkaisu ja tulevat konferenssit

Konferenssin teemaan liittyen ollaan toimittamassa teemanumeroa Aikuiskasvatus-lehteen. Teemanumeron kutsu on julkaistu ja lehden on suunniteltu ilmestyvän vuoden 2028 ensimmäisenä numerona.

Seuraavat konferenssit järjestetään kahden vuoden kuluttua vuonna 2028 mutta silloin erillisinä. AITU järjestetään vuonna 2028 Jyväskylän yliopistossa (tarkat päivämäärät vahvistuvat myöhemmin) ja NAEL järjestetään Linköpingissä Ruotsissa 10.–12.5.2028.

Kirjoittajina yliopistonlehtori Tiina Tuijula ja professori Päivi Siivonen Turun yliopiston kasvatustieteiden laitokselta