Oppilaat yritysmaailmassa

Koulu mielletään perinteisesti opettajajohtoiseksi ja hieman paperin makuiseksi. Vuosituhannen vaihteessa digitaalisuus ja toiminnallisemmat oppimisen muodot, sekä oppilaslähtöisyys ovat tehneet tuloaan.

Hyvä!

Mutta oppilaista on paljon muuhunkin, kuin koulussa olemiseen. Kirjoitan siitä tosielämän esimerkein ja toivon sen inspiroivan kollegoita. Kirjoitin kolmisen vuotta sitten KAS-blogiin yrittäjyyskasvatuksesta artikkelin: Mahtiluokan hunajaa!!! Yrittäjyyskasvatusta peruskoulussa. Siinä esittelin sitä, miten Rauman seminaarin puutarhaa voi hyödyntää opetuksessa toiminnallisena ympäristönä ja samalla opetella mehiläisten hoitamista ja tuottaa hunajaa sekä kerätä luokalle rahaa. En esittele asiaa uudelleen, vaan tuon asiaan uuden näkökulman.

Viime vuonna luokkamme Rauman normaalikoulun 5A avasi uuden sivun hunajabisneksissä. Teimme Rauman kaupungille rohkean ehdotuksen, että suunnittelisimme heille design-tuotemerkin, hunajan, jota kaupunki voisi käyttää yhteistyökumppaniensa muistamiseen. Samalla kaupungin profiloituminen yrittäjämyönteisenä kaupunkina saisi lisää tuulta purjeisiin. Rauman kaupungilta reagoitiin ehdotukseemme positiivisesti. Kaupungin viestintä- ja markkinointipäälikkö Annika Myrsky tuli luokkaamme ja kohteli oppilaita hienosti; ei ”liikaa lapsina” vaan ensisijaisesti nuorina osaajina. Saimme oppia kaupungin visuaalisesta strategiasta, sekä mm. kaupungin viestinnässään käyttämästä väri- ja muotoskaalasta. Tuumasta toimeen. Oppilaat alkoivat suunnitella ja toteuttaa kaupungin konseptiin sopivaa visuaalista ilmettä luoden erilaisia nimiehdotuksia kuvitettuine taustoineen. Oppilaat itse äänestivät mielestään parhaat työt jatkoon. Ne lähetettiin kaupungin viestintään, jossa nelihenkinen tiimi jurytti ehdokkaat. Arvatenkin siksi, että Raumalla on vahva merellisen osaamisen maine ja vahva sataman tilauskanta mm. korvetti- ja jäänmurtajatilauksien johdosta, voittajaksi selviytyi Ruori-hunaja.

Kilpailutimme digitoimamme etiketit paikallisilla painofirmoilla ja pakkasimme itse keräämämme ja linkoamamme hunajan tilaamiimme purkkeihin. Suunnittelimme ja kirjoitimme oppilaiden kanssa hunajan mukaan tulevan storylinen, tarinan siitä, miten hunaja syntyy ja miten oppilaat ovat osa hunajan matkaa mehiläispesästä kuluttajille. Tämä tarina sujautetaan jokaiseen Rauman kaupungin lahjoittamaan lahjakassiin hunajan mukana.

Kun tuotteet olivat valmiit, ne luovutettiin kaupungille ja oppilaat saivat maksusuorituksen. Hunajia on sittemmin lahjoitettu kaupungin eri sidosryhmille. Esimerkiksi helmikuussa 2026 Rauman kaupunki järjesti eduskuntatalossa tilaisuuden ja hunajia meni tuolloin mm. kansanedustajille, ministereille ja heidän avustajilleen lahjaksi.

Koulun kannattaa hyödyntää paikallisia yrittäjiä, yhteisöjä ja niiden osaamista. Luokkani on mm. kutsunut Rakastunut Raumaan ry:n tapahtumakoordinaattorin luokkaan opettamaan tuotteistamista, markkinointia, brändäämistä ja sosiaalisen median sisältöjen tuottamista. Oppilaat ovat myös tuottaneet näitä sisältöjä ja ne ovat olleet ry:n somessa esillä. Rakastunut Raumaan ry on taho, joka ylläpitää ja kehittää Rauman kaupallisen keskustan elinvoimaisuutta hyvässä yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa. Luokkamme on osallistunut heidän organisoimaansa tapahtumapäivään Minihysteriaan myymällä hunajaa kaupunkilaisille puistossa.

Olemme myös tehneet yhteistyötä raumalaisen vaatefirman RaumRomeParis:n kanssa. Yrityksen omistaja Iiro Koski on käynyt luokassamme kertomassa yrittäjyydestä sekä osallistunut myyntitapahtumiimme. Olemme lisäksi tehneet tutustumiskäyntejä hänen vaateliikkeeseen Vanhassa Raumassa. Tämän yhteistyön myötä olen Iiron kanssa pitänyt myös yhteisiä luentoja OKL:n opiskelijoille yrittämisestä ja yrittäjyyskasvatuksesta. Verkostoituminen kannattaa!

Eli luokkamme viesti opetuskentälle on: älkää jääkö luokkiin, olkaa oppimisessakin osa laajempaa yhteisöä ja luottakaa itseenne. Autenttiset tilanteet ja ihmiset, joiden kanssa toimitaan, antavat tekemiselle aivan uutta perspektiiviä sekä väylän toteuttaa OPS:n laaja-alaisia sisältöjä. Oppilaat pystyvät nuoresta iästään huolimatta hienoihin projekteihin ja se jos mikä on kasvattavaa ja itseluottamusta ruokkivaa.

Kirjoittaja Ville Turunen on väitöskirjatutkija, joka tutkii yrittäjyyskasvatusta.