Pro gradu -tutkielmamme Alakoulun 4–6-luokkalaisten oppilaiden kiinnostus ja motivaatio käsitöitä kohtaan, tarkoituksena oli selvittää 4–6-luokkalaisten oppilaiden kiinnostusta ja motivaatiota käsityön opiskelua kohtaan. Halusimme selvittää oppilaiden ajatuksia kokonaisen käsityön osa-alueista ja erityisesti, mikä niissä kiinnostaa ja mikä ei. Tutkielman tavoitteena oli saada mahdollisia kehittämisajatuksia ja näkökulmia tulevaisuuden opetuskentille, johon meillä tutkimuksen tekijöillä on tarkoituksena työllistyä. Tietoa oman opettajuuden kehittämisen lisäksi toivomme tämän tutkimuksen tulosten antavan hyötyä myös muille opetusalalla työskenteleville. Uskomme, että tutkimuksen tulosten avulla voimme saada arvokasta tietoa oppilaiden näkökulmasta siitä, mihin käsityön osa-alueeseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja mitä alueita tulisi tarkastella tarkemmin. Tämä auttaa meitä parantamaan opetusta ja tukemaan oppilaiden oppimista entistä paremmin.
Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä tutkimusotetta, jossa yhdistettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Molemmissa maakunnissa valittiin kaksi koulua, joista aineistoa kerättiin. Aineiston keräyksessä käytettiin kyselyä, joka luotiin Webropol-kyselynä. Tutkimus suoritettiin käyttäen monipuolista tutkimusotetta, jossa yhdisteltiin sekä määrällistä, että laadullista tutkimusta. Määrällistä tutkimusta painotettiin enemmän ja tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Viidestä eri sisältöalueesta luotiin summamuuttujia, jotka liittyivät motivaatioon, käsitöiden kiinnostavuuteen, suunnitteluun, tekemiseen ja arviointiin. Mittareita pidettiin onnistuneina, koska Cronbachin alfat olivat välillä 0,803 ja 0,899.
Tutkimukseen saatiin vastauksia todella kattavasti ja otoskoko olikin 223 oppilasta, jotka olivat kahdesta Etelä-Pohjanmaan ja kahdesta Pohjois-Pohjanmaan koulusta. Koulut valittiin niin, että niitä oli kaksi sekä kaupungin keskustasta että sen ulkopuolelta. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, kun taas laadullinen tutkimus tehtiin sisällönanalyysilla. Vastausten erot sukupuolten, luokka-asteiden, maakuntien ja asuinalueiden välillä analysoitiin Mann-Whitneyn U-testillä ja Kruskal-Wallisin testillä. Laadulliset vastaukset jaoteltiin positiivisiin ja negatiivisiin kommentteihin, jotka liittyivät käsityön eri osa-alueisiin.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että koulukäsitöihin liittyvä motivaatio ja yleinen kiinnostus olivat positiivisella tasolla. Suunnitteluun ja tekemiseen liittyvät tulokset olivat myös positiivisia, mutta arviointiin liittyvä kiinnostus oli selkeästi vähäisempää kuin muihin osa-alueisiin verrattuna. Tyttöjen kiinnostus ja motivaatio olivat positiivisemmalla tasolla kuin poikien, mutta tilastollisesti merkittäviä eroja ei ollut paitsi suunnittelussa. Neljäsluokkalaisten ja viidesluokkalaisten kiinnostus ja motivaatio olivat selkeästi positiivisemmalla tasolla kuin kuudesluokkalaisten. Pohjois-Pohjanmaan tulokset olivat yleisesti positiivisemmat kuin Etelä-Pohjanmaan tulokset, mutta tilastollisesti merkittävä ero oli ainoastaan kiinnostuksessa arviointia kohtaan. Pohjois-Pohjanmaan keskustan koululla oli positiivisimmat tulokset ja Etelä-Pohjanmaan keskustan ulkopuolisella koululla negatiivisimmat tulokset asuinalueiden vertailussa. Laadullisessa tutkimuksessa suunnittelun ja tekemisen osa-alueista saatiin eniten positiivisia kommentteja, kun taas arvioinnin kiinnostus sai enemmän negatiivisia kommentteja. Jotkut vastaajat esittivät myös ideoita siitä, miten käsityöprosessin eri osa-alueita voitaisiin muuttaa, kun taas toiset vastaajat eivät halunneet muuttaa mitään.
Tutkimuksen tuloksien myötä opettajat saattavat keskittyä suunnittelemaan parempia opetusmenetelmiä ja ohjata koulujen johtoa tekemään päätöksiä käsityön opetuksen tulevaisuuden kehittämisessä. Arviointiin liittyvä kiinnostus vaatii erityistä huomiota ja kehittämistä verrattuna muihin osa-alueisiin. Arvioinnista voidaan saada mielekkäämpää, kun keskitytään kehittämään arvioinnin osa-aluetta. Tuloksien myötä heräsi ajatuksia siitä, että millä tavalla opettajat toteuttavat arviointia ja toteutuuko kokonainen käsityöprosessi kokonaisuudessaan alakouluissa. Tähän ei tutkimuksemme antanut täysin vastausta, mutta esimerkiksi arvioinnin alhainen kiinnostus herättää pohdittavaa. Tuloksissa oli hienoa nähdä, että oppilaiden käsityöhön liittyvä kiinnostus on korkealla tasolla, mutta silti herää kysymyksiä siitä, miksi kiinnostus laskee yläkouluun mentäessä.
Avoimissa vastauksissa nousi esille oppilaiden vapaus päättää opetettavista sisällöistä ja menetelmistä, joten voidaan pohtia, että onko hyödyllistä antaa oppilaille tiettyjä vapauksia käsityön sisältöjen suhteen, jotta käsityö olisi vieläkin kiinnostavampaa ja täten voitaisiin vaikuttaa kiinnostavuuden laskuun, mitä vanhemmaksi oppilaat tulevat.
Saarela, P & Syrjämäki T. 2023. Alakoulun 4–6-luokkalaisten oppilaiden kiinnostus ja motivaatio käsitöitä kohtaan.
Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus
Tekijät:
Petri Saarela, pjsaar@utu.fi
Toni Syrjämäki, tasyrj@utu.fi
Ohjaaja: Jaana Lepistö