Käsityökasvatuksen pro gradu -tutkielmien kuvauksia

Tutkimuksessamme keskityimme tarkastelemaan sitä, miten opettajat ottavat huomioon oppilaslähtöisyyden käsityön oppimisprosessissa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat uusia näkökulmia tulevaan työhömme käsityöprojektien ja -opetuksen suunnittelussa. Tavoitteenamme on saada keinoja kehittää koulukäsityötä niin, että se olisi oppilaita kiinnostavaa ja edistäisi heidän hyvinvointiaan. Pyrimme pohtimaan, miten käsityötunneilla voidaan toteuttaa sisältöjä, jotka vastaavat oppilaiden mielenkiintoja ja mahdollistavat oppilaslähtöistä toimintaa. Aineisto kerättiin… Jatka lukemista Tasapainoilu oppilaslähtöisyyden ja opetussuunnitelman välillä käsityön opetuksessa

Pro gradu -tutkielmamme käsittelee opetusteknologian hyödyntämistä opetuksen välineenä. Tutkimme, miten 4.-luokkalaiset suoriutuivat käsityötekniikan osa-alueesta, napin ompelusta käsin, opetuksen ollessa vain opetusvideomateriaaliin perustuvaa. Lisäksi tutkimme, oliko oppilaiden oppimiskäyttäytyminen itseohjautuvaa vai yhteistoiminnallista. Mielenkiintomme tutkimusaihettamme kohtaan nousi lisääntyvästä teknologian käyttämisestä niin arki-, kuin oppimiskäytössä sekä jatkuvasti yleistynyt etäopetus. Nykypäivän lapset ja nuoret käyttävät paljon teknologiaa, joten halusimme tutkia,… Jatka lukemista Opetusteknologia opetuksen välineenä

Opiskelijat Salminen ja Vuosjoki tutustuivat pro gradu -tutkielmassaan perinteiseen käsityötekniikkaan osana taidon oppimista. Tutkimuksen tehtävänä oli kerryttää kokemuksia uuden käsityötaidon itseohjautuvasta oppimisesta opiskelemalla itsenäisesti pitsinnypläyksen tekniikka, käyttäen apuna ainoastaan Raumalace.fi -sivuston oppimateriaaleja. Tutkimuksen lähtökohtana toimi tutkijoiden oma mielenkiinto kyseistä tekniikkaa kohtaan sen ollessa molemmille tutkijoille vieras, mutta raumalaisessa elinpiirissä näkyvää kulttuuria. Kyseisen taidon hallinta mahdollistaa… Jatka lukemista Pitsinnypläyksen itseohjautuva oppiminen

Pro gradu -tutkielmamme Alakoulun 4–6-luokkalaisten oppilaiden kiinnostus ja motivaatio käsitöitä kohtaan, tarkoituksena oli selvittää 4–6-luokkalaisten oppilaiden kiinnostusta ja motivaatiota käsityön opiskelua kohtaan. Halusimme selvittää oppilaiden ajatuksia kokonaisen käsityön osa-alueista ja erityisesti, mikä niissä kiinnostaa ja mikä ei. Tutkielman tavoitteena oli saada mahdollisia kehittämisajatuksia ja näkökulmia tulevaisuuden opetuskentille, johon meillä tutkimuksen tekijöillä on tarkoituksena työllistyä. Tietoa… Jatka lukemista Käsityöt kiinnostavat alakoululaisia

Tavoite selkeänä Ajatus puisesta polkupyörästä heräsi ensimmäisen kerran opintojen aloitusvuonna, kun toinen meistä mainitsi tuolloin vielä hurjalta kuulostaneen idean. Meni vuosi ja toinenkin, kunnes koitti kandivuosi. Ajatuksemme oli jo tuolloin valmistaa pyörän runko puusta, mutta työn laajuuden vuoksi päätimme toteuttaa vain etuhaarukan. Lopulta ensimmäisen opiskeluvuoden unelmasta päätettiin tehdä totta ja valitsimme pro gradu -tutkielmamme aiheeksi… Jatka lukemista Puusta polkupyöräksi

Suurin osa nuorista kantaa huolta hyvinvoinnistaan ja pitää mielenterveyden ongelmia merkittävimpänä syynä pahoinvoinnille. Tämä tuli esille Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeessa vuonna 2022. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että syrjäytymistä ehkäisevä työ on tärkeää nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. (Eronen, Niskanen, Veijola & Simonen 2022.) Pro gradu -tutkielmamme aihe koskeekin juuri nuoria ja heidän hyvinvointiaan. Tutkimme syrjäytymisvaarassa olevien nuorten… Jatka lukemista Hyvää oloa käsitöiden tekemisestä nuorten työpajatoiminnassa

Kartoitimme pro gradu -tutkielmassamme asiantuntijoiden näkemyksiä alkuopetuksen käsityöstä. Määrittelimme asiantuntijuuden kriteerit, jotka pohjautuivat työkokemukseen käsityön opetuksesta peruskoulussa ja kelpoisuuteen opettajana toimimiseen. Asiantuntijahaastattelujen pohjalta rakensimme kuvaa siitä, mikä on käsityön asema ja merkitys alkuopetuksessa. Lisäksi keräsimme tietoa siitä, miten alkuopetuksen käsityötä kentällä toteutetaan ja millä tavalla tällä hetkellä voimassa oleva opetussuunnitelma käsityön opetusta ohjaa. Tutkimukseen haastateltiin… Jatka lukemista Katsaus alkuopetuksen käsityöhön

Selvitimme pro gradu -tutkielmassamme, miten esiopetuksen opettajat käsittävät osallisuuden esiopetuksen käsityössä. Lisäksi selvitimme, miten heidän kokemustensa mukaan osallisuus toteutuu esiopetuksen käsityössä. Haastattelimme tutkimukseen kuutta esiopetuksen opettajaa. Osallisuudesta esiopetuksen käsityössä ei juurikaan ole aiempaa tutkimusta. Tämän myötä lähdimme yhdistämään Roger Hartin (1992) ja Harry Shierin (2001) muodostamia osallisuuden teorioita kokonaisen käsityöprosessin eri vaiheisiin. Jaoimme kokonaisen käsityöprosessin… Jatka lukemista Miten osallisuus näkyy esiopetuksen käsityössä?

Pro gradu -tutkielmassamme ”Kansallispuku 2020-luvulla – Kansallispuvun merkityksiä ja tuunaamista” loimme katsauksen kansallispukuun sekä TuunaaMunPerinne-ilmiöön. Tutkielmamme tavoitteena oli tuottaa tietoa kansallispukujen merkityksistä niin yksilön kuin ilmiönkin tasolla ja selvittää, miten kansallispukuja on jatkojalostettu sekä tuunattu. Kantavana tuloksena tutkielmassamme oli kansallispuvun monenlaiset merkitykset käyttäjilleen sekä käyttäjien positiivinen suhtautuminen kansallispukujen tuunaamiseen. Tutkielmassamme selvitettiin, millainen on kansallispuvun käyttäjä… Jatka lukemista Rakas kansallispukumme – modernisoituva perinne