Kategoria: Yleinen

Ottaen huomioon omalähtöisen käsityökulttuurin merkityksen saamelaisessa kulttuurissa, on jokseenkin yllättävää, että saamelaisen käsityökulttuurin ja käsityön oppiaineen välistä suhdetta on tarkasteltu yllättävän vähän suomalaisen kasvatustieteen parissa. Aiheen poissaolo eritoten käsityökasvatuksen tieteenalan piirissä tuntui kummalliselta. Paitsi että saamelaiset ovat yksi Suomen kansallisista vähemmistöistä, muodostavat he myös EU:n Eurooppaan kuuluvan alueen ainoan YK:n alkuperäiskansastatuksen omaavan kansan (Opetushallitus, 2026;… Jatka lukemista Käsityön oppiaine saamelaisen käsityökulttuurin kannattelijana

Miten kielellisesti, kulttuurisesti ja etnisesti moninaisen ryhmän opettaminen eroaa homogeenisemman oppilasaineksen opettamisesta? Voiko ryhmän moninaisuus hyödyttää käsityöopetusta ja millaisia haasteita se voi asettaa opetuksen järjestämiselle? Entä millaisia tietoja ja taitoja opettajat kokevat tarvitsevansa opettaessaan käsityötä monikulttuurisissa peruskouluissa? Tutkimus opettajien kokemuksista käsityön opettamisesta monikulttuurisessa koulussa lähtee liikkeelle havainnoista opettajankoulutuksesta ja suomalaisten peruskoulujen todellisuudesta. Erityisesti viime vuosikymmeninä… Jatka lukemista Otteita käsityönopettajien kokemuksista käsityön opettamisesta monikulttuurisessa koulussa

Ihmiset pitävät käsitöiden tekemisestä ja niiden säilyttämisestä. Käsityöt halutaan säilyttää, sillä niistä on tullut tärkeitä muistoesineitä, joista osa on edelleen arkikäytössä. Käsitöiden tekemiseen ja säilyttämiseen liittyvät vahvasti koulukäsityömuistot. Lisäksi käsitöihin liitetään myös hyvinvointia tukevia asioita, mutta tunteiden vaikutusten pohtiminen jää syrjemmälle. Tämän tutkimuksen avulla tarkoituksenamme oli saada tietoa koulukäsitöiden, koulumuistojen, käsitöiden harrastamisen ja tunteiden yhteyksistä… Jatka lukemista Koulukäsityön yhteys käsityöharrastukseen – eläkeläisten muistoja ja tunteita

Käsityötä voidaan toteuttaa lukemattomilla eri materiaaleilla ja tekniikoilla. Käsityöntekijä voi olla yhtä lailla metalli- tai puuseppä, ompelija ja koruntekijä. Oli kuitenkin käsityöntekijän valitsema tekniikka mikä tahansa, yhdistyvät heidän kokemuksissaan innokkuus tekemiseen ja tietysti vaateet muun muassa taidon oppimisesta ja keskittymiskyvystä. Käsityötekniikat ovat kuitenkin keskenään erilaisia, ja siksi ne edellyttävät myös erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Yksi… Jatka lukemista Käsityöntekijän ja materiaalin vuorovaikutus – Kokemuksia puunkaiverruksesta perinteisenä käsityötekniikkana

Tutkimuksessa selvitettiin käsityönopettajaopiskelijoiden käsityksiä kestävän kehityksen opettamisesta käsityön oppiaineessa. Lisäksi tutkimuksessa otettiin selvää heidän ideoistaan kestävän kehityksen opettamisen edistämiseksi käsityön oppiaineessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda opettajaopiskelijoiden käsitykset näkyviksi ja yhdistää heiltä saatu informaatio jo aiemmin tutkittuun teoriaan. Tutkimuksen teoriataustassa määriteltiin tutkimuksen keskeiset käsitteet, jotka muodostivat myös tutkimuksen viitekehyksen: kestävä kehitys, käsityön oppiaine, käsitykset ja ideat.… Jatka lukemista “Nuorilla on tuorein tieto, nuorilla on tuorein oppi, nuorilla on suurin tahto muuttaa tulevaa.” Käsityönopettajaopiskelijoiden käsityksiä kestävän kehityksen opettamisesta käsityön oppiaineessa

Millaisia tunteita vaatteen valmistus herättää tekijässä käsityöprosessin eri vaiheissa? Miten käsityöprosessin eri vaiheissa koetut tunteet heijastuvat housujen valmistukseen? Näihin kysymyksiin pyrimme saamaan vastauksia pro gradu -tutkielmassamme. Tutkielmassamme syvennyimme vaatteen valmistusprosessiin pohjautuen Turun yliopiston tarjoamien käsityön perus- ja aineopintojen sekä syventävien opintojen aikana saamiimme valmiuksiin. Tutkimus toteutettiin autoetnografisena tutkimuksena eli tutkimus pohjautui tutkijoiden omaan housujen valmistusprosessiin sekä siinä heränneiden tunteiden tunnistamiseen sekä tarkastelemiseen. Tutkittavina toimivat… Jatka lukemista Turhautumisesta ylpeyteen – tekijöiden kokemat tunteet housujen valmistuksessa 

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten opettajat ovat omaksuneet ja toteuttaneet yhteisopetusta käytännön osalta opetussuunnitelman mukaisesti. Tähän kuuluu yhteisopetus-käsitteen ymmärryksen kartoittaminen ja tutkiminen siitä, miten opettajat ymmärtävät yhteisopetuksen käsityön oppiaineessa. Tehtävänä on myös selvittää yhteistyön toteutuminen käytännössä eli pyrkiä analysoimaan, millä tavoin ja missä määrin yhteisopetus näkyy erityisesti käsityön oppiaineen suunnittelussa, toteutuksessa ja oppilaan arvioinnissa.… Jatka lukemista Käsityön opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi yhteisopetuksen näkökulmasta

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” – tämä tuttu sanonta saa aivan erityisen merkityksen, kun tarkastellaan käsityönopetuksen arkea perusopetuksessa. Kysyimme pro gradu -tutkielmassamme 43 käsityötä opettavalta opettajalta opetuksen suunnittelusta. Keräsimme aineiston Webropol-kyselyn avulla jakamalla kyselyn Satakunnan 97 peruskouluun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tapoja ja käytäntöjä käsityötä opettavat opettajat hyödyntävät, kun he suunnittelevat oppimistehtäviä ja oppitunteja.… Jatka lukemista Käsityönopetuksen suunnittelu käytännössä – Kokemusta, inspiraatiota ja oppilaslähtöisyyttä

Yrittäjyyskasvatusta on opetettu peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa jo kolmen vuosikymmenen ajan, mutta tutkimus perus- ja ammatillisen opetuksen ulkopuolella on hyvin vähäistä. Useiden tutkimusten pohjalta tiedetään, että oppilaiden hyvä minäpystyvyys ennustaa parempaa menestystä koulussa yleisesti ottaen. Mutta miten yrittäjämäinen oppiminen koetaan peruskoulujärjestelmän ulkopuolella? Entä onko minäpystyvyydellä jokin yhteys yrittäjämäisen oppimisen kokemuksiin käsityössä? Pro gradu -tutkielmassani selvitin… Jatka lukemista Käsityökoulu Näpsän oppilaiden minäpystyvyyden ja yrittäjämäisen oppimisen kokemukset käsityökurssilla

Millaisia kokemuksia käsityönopettajilla on mielekkään oppimisen mallin osa-alueiden merkityksestä ja toteutumisesta? Miten he kokevat nämä omassa opetuksessaan? Tätä tutkimme pro gradu -tutkielmassamme, joka pohjautuu Jonassenin (1995) mielekkään oppimisen määritelmään sekä Kärjen ja kollegoiden (2018) sovellukseen mielekkään oppimisen mallista. Oppimisen voidaan ajatella olevan joko ulkoa opettelua tai mielekästä oppimista. Kummallakin on paikkansa, mutta vain mielekkäällä oppimisella… Jatka lukemista Käsityönopettajien kokemuksia mielekkään oppimisen mallin osa-alueiden merkityksestä ja toteutumisesta käsityössä