Opiskelijat Salminen ja Vuosjoki tutustuivat pro gradu -tutkielmassaan perinteiseen käsityötekniikkaan osana taidon oppimista. Tutkimuksen tehtävänä oli kerryttää kokemuksia uuden käsityötaidon itseohjautuvasta oppimisesta opiskelemalla itsenäisesti pitsinnypläyksen tekniikka, käyttäen apuna ainoastaan Raumalace.fi -sivuston oppimateriaaleja. Tutkimuksen lähtökohtana toimi tutkijoiden oma mielenkiinto kyseistä tekniikkaa kohtaan sen ollessa molemmille tutkijoille vieras, mutta raumalaisessa elinpiirissä näkyvää kulttuuria. Kyseisen taidon hallinta mahdollistaa myös rikkaamman valinnaisainetarjonnan tulevaisuudessa, mikäli tutkimuksen tekijät työllistyvät Satakunnan alueelle. Tätä tekniikkaa toteuttaessa se tukisi myös oppilaiden myönteistä ympäristösuhdetta ja kulttuuri-identiteettiä, jotka molemmat sisältyvät käsityön opetussuunnitelman perusteiden laaja-alaisiin tavoitteisin. (Opetushallitus, 2014). Tulevina taidon opettajina tutkijoita kiinnosti myös taidon oppiminen, sillä käsitöissä, jos missä, koetaan luomisen tuskaa, mutta myös iloa ja onnistumisen kokemuksia. Tällöin käsityöllisen oppimisprosessin syvällisempi ymmärtäminen vahvistaa opettajuutta ja siinä kasvamista.
Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin autoetnografisesti tutkijoiden ollessa itse tutkimuksen kohteena. Tutkimukseen osallistui luotettavuuden lisäämiseksi myös ulkopuolinen pitsinnypläyksen asiantuntija, jonka kanssa toteutettiin oppimisprosessin alussa ja lopussa haastattelu. Alkuhaastattelussa kerättiin tietoa itseohjautuvan pitsinnypläyksen opiskelun aloittamisesta ja loppuhaastattelulla haluttiin saada asiantuntijan näkemys tutkijoiden oppimisprosessista. Tutkimusaineisto koostui tutkijoiden opiskelun ohessa tuotetuista raporteista sekä asiantuntijan loppuhaastattelusta. Aineiston käsiteltiin teoriaohjaavan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja loppuhaastattelulle suoritettiin osittainen litterointi.
Tutkimuksen ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli “voiko uuden taidon oppia itseohjautuvasti ja millä tavoin oppiminen rakentuu itseohjautuvassa oppimisprosessissa?” Tulokseksi saatiin kolme erilaista taidon oppimista kuvailevaa tasoa, jotka nimettiin sisältöjen mukaisesti kokeilijaksi, keksijäksi ja tekijäksi.
Kuvio. Taidon oppimisen tasot itseohjautuvassa oppimisprosessissa
Toisena tutkimuskysymyksenä oli, että tukevatko saadut kokemukset ja havainnot oppimisesta teoriaa itsesäädellystä ja kokemuksellisestä oppimisesta. Oppimisprosessin huomatiin mukailevan teoriaa itsesäädellyn oppimisen mallista muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sekä kokemuksellisen oppimisen malli toistui oppimisen aikana virheitä ratkaistaessa ja tekemällä oppimisessa.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista suorittaa tutkimus verrokkiryhmällä, jossa samat asiat opiskellaan opettajajohtoisesti tapahtuvassa säännöllisessä opetuksessa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää lähdettäessä opiskelemaan uutta taitoa. Tuloksia voivat hyödyntää käsityöntekijät, jotka tahtovat kehittää omaa ainesubstanssiaan itsenäisesti tai hyödyntää tietoa tästä esimerkiksi opetuksessaan. Toivomme tutkimuksemme tuovan motivaatiota ja vinkkejä onnistuneeseen prosessiin lähdettäessä opiskelemaan uutta taitoa.
Salminen, E & Vuosjoki, P. 2023. ”Olette oppineet oman päättäväisyyden, halun ja myös oppimiskyvyn ansiosta”: Pitsinnypläyksen itseohjautuva oppiminen.
Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus
Tekijät:
Eveliina Salminen evtsal@utu.fi
Piritta Vuosjoki pepelt@utu.fi
Ohjaaja: Jaana Lepistö