Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, miten rikostaustaiset nuoret kokevat taito- ja taideaineiden yhteyden koulumotivaatioonsa ja koulumenestykseensä. Rikosten tekeminen ei ole nuoruudessa harvinaista, mutta siihen johtavia tekijöitä on mahdollista tunnistaa koulumaailmassa. Esimerkiksi huono koulumenestys ja alhainen sitoutuminen kouluun ovat huomattavia riskitekijöitä. Koulun tarjoamat mahdollisuudet itseilmaisuun ja luovuuteen tukevat lapsen ja nuoren identiteetin kehittymistä ja erityisesti taito- ja taidekasvatus lisäävät muun muassa lapsen itseluottamusta. Aiemman tutkimustiedon perusteella taito- ja taideaineet tukevat oppilaan hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä. Tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, millainen rooli taito- ja taideaineilla voi olla oppilaan koulukiinnittymisen, oppimisen ja mahdollisesti myös rikollisuudesta irtautumisen kannalta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena fenomenologisena haastattelututkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea henkilöä, jotka olivat taustaltaan nuorena rikoksia tehneitä ja niistä tuomittuja. Tutkimusaineisto koostui kolmesta puolistukturoidusta teemahaastattelusta. Litteroidut haastatteluaineistot analysointiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla teemoittelemalla, pelkistämällä ja luokittelemalla. Analyysin tavoitteena oli muodostaa käsitys haastateltavien kokemuksista.
Ensimmäinen tutkimuskysymys etsi vastausta siihen, miten rikostaustaiset nuoret kokevat taito- ja taideaineiden yhteyden koulumotivaatioonsa. Tutkimuksen tulosten mukaan taito- ja taideaineet kokonaisuutena eivät ole yhteydessä oppilaan koulumotivaatioon, mutta yksittäisellä oppiaineella voi olla hyvin suuri merkitys. Haastateltavat kertoivat muun muassa menneensä kouluun myös kipeänä sellaisina päivinä, kun lukujärjestyksessä oli kuvataidetta, mutta lintsanneensa kaikki liikuntatunnit. Aineistosta nousi esille paljon muitakin koulumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä, kuten opettajan ja itsetunnon vaikutus.
Toinen tutkimuskysymys koski rikostaustaisten nuorten taito- ja taideaineiden yhteyttä koulumenestykseen. Kaikki haastateltavat pärjäsivät koulussa pääasiassa hyvin, jolloin suurta eroa taito- ja taideaineiden sekä lukuaineiden välille ei syntynyt, mutta pääasiassa haastateltavat menestyivät taito- ja taideaineissa lukuaineita paremmin.
Tutkittu aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja nosti esille lukemattomia jatkotutkimusideoita. Yksittäisen oppiaineen yhteyden tutkiminen taito- ja taideainekokonaisuuden sijasta olisi voinut tuoda yleistettävämpiä tuloksia. Luotettavien tulosten saamiseen olisi tarvittu enemmän haastateltavia erilaisista lähtökohdista. Saman kohderyhmän tutkiminen myös eri motivaatioon vaikuttavista tekijöistä voisi tuoda mielenkiintoisia näkökulmia.
Leppäaho, E. (2025). Rikostaustaisten nuorten kokemukset koulumotivaatiosta ja -menestyksestä suhteessa taito-
ja taideaineisiin. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto.
Ohjaaja: Marja-Leena Rönkkö