”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” – tämä tuttu sanonta saa aivan erityisen merkityksen, kun tarkastellaan käsityönopetuksen arkea perusopetuksessa. Kysyimme pro gradu -tutkielmassamme 43 käsityötä opettavalta opettajalta opetuksen suunnittelusta. Keräsimme aineiston Webropol-kyselyn avulla jakamalla kyselyn Satakunnan 97 peruskouluun. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tapoja ja käytäntöjä käsityötä opettavat opettajat hyödyntävät, kun he suunnittelevat oppimistehtäviä ja oppitunteja. Tutkimus avaa näkökulmia siihen, millaisin tavoin käsityötä opettavat opettajat rakentavat oppimistehtäviä ja suunnittelevat oppitunteja nykypäivän muuttuvassa koulumaailmassa.
Tutkimuksen taustalla on tarve ymmärtää opetuksen suunnittelua prosessina, joka ei ole enää pelkästään opetussuunnitelman seuraamista. Käsityön opetuksen suunnittelu on yhä enemmän tilannesidonnaista ja oppilaslähtöistä luovaa työtä, johon vaikuttaa merkittävästi opettajan aiempi työkokemus, koulutustausta ja oma arvomaailma. Opettajan henkilökohtaiset ratkaisut, yhteisölliset ideoinnin lähteet sekä sosiaalinen media, ovat nousseet merkittäviksi vaikuttajiksi opetuksen sisältöjen muodostumisessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan varovasti todeta, että opettajan työkokemuksen pituus on yhteydessä suunnittelun lähtökohtiin. Kokemattomammat opettajat hyödyntävät opetussuunnitelmaa, kun taas kokeneemmat opettajat hyödyntävät käsityön opetuksen suunnittelussa enemmän omaa harkintaa ja tilannekohtaista joustavuutta.
Kuvio 1. Opetuksen suuunnittelu työkokemukseen verraten.
Ammatillisen kasvun myötä opettajat kykenevät käyttämään suunnittelun välineitä monipuolisemmin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että suunnittelukäytännöt osoittautuvat vaihteleviksi, mikä voi heijastaa opettajien taustojen ja kokemusten eroja. Tutkimuksessa nousi esiin myös ulkoisten virikkeiden kuten sosiaalisen median ja ammatillisten yhteisöjen rooli inspiraation lähteinä, kun opettajat suunnittelevat käsityönopetusta. Eriyttäminen, resurssien huomiointi ja opetuksen ajankohtaisuus nousevat keskeisiksi suunnittelun arjen käytännöiksi, mikä osoittaa opetustyön olevan luovaa ja tilannesidonnaista.
Vertailu aiempaan tutkimukseen (Hilmola, 2009) paljastaa muutoksen suunnittelukulttuurissa: kun aiemmin opetussuunnitelmat ja rakenteelliset puitteet olivat hallitsevassa asemassa, tämän tutkimuksen aineistosta nousee esiin pedagogisen harkinnan ja joustavuuden kasvavaa merkitystä. Tutkimuksen rajoitteena on otannan suppeus (n=43). Tämän tutkimuksen tulosten mukaan opettajat kehittävät jatkuvasti osaamistaan, arvioivat omaa toimintaansa ja sopeutuvat muuttuviin tilanteisiin. Johtopäätöksenä todetaan, että opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta tulisi kehittää erityisesti siten, että ne vahvistavat opettajien digiosaamista, tukevat luovaa opetuksen suunnittelua ja edistävät yksilöllistä asiantuntijuutta.
Aho, S. & Simula, J. 2025. “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”- Käsityötä opettavien opettajien näkemyksiä opetuksen suunnittelusta.
Turun Yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman kampus
Tekijät: Susanne Aho ja Jasmi Simula
Ohjaaja: Dosentti Jaana Lepistö