MERI-CLEANTECH-hanke kokoaa kumppanuuksia merenkulun tiukentuvan ympäristösääntelyn ratkaisujen ympärille Satakunnassa
Uudet merenkulun ympäristösäännökset edellyttävät cleantech-ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä laivanrakennuksessa että laivaliikennettä tukevissa palveluissa kaikkialla maailmassa. Cleantechillä tarkoitetaan teknologisia tai muita ratkaisuja, jotka vähentävät luonnonvarojen käyttöä merenkulussa ja pienentävät laivaliikenteen ympäristöhaittoja. Myös viranomaiset tulevat tarvitsemaan uudenlaisia valvontatyökaluja sääntöjen noudattamisen varmistamiseen.
Ratkaisujen kehittäjille on tarjolla suuria liiketoimintamahdollisuuksia, koska sääntely on globaalia. Satakunnassa on lähes sata meriklusteriin luettavaa yritystä ja potentiaalia olla laivanrakennuksen kansainvälisen cleantechin kärjessä. Suurella osalla satakuntalaisista sinisen talouden yrityksistä ei kuitenkaan ole riittävästi aikaa tai resursseja kehittää uudenlaisia tuotteita. MERI-CLEANTECH – Merenkulun ympäristöinnovaatioiden kehittäminen Satakunnassa -hanke tulee pohjautumaan Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) asiantuntemukselle ja verkostoille, joita on koottu 20 vuoden ajan toteutetuissa kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. MERI-CLEANTECHissä tavoitteena on kehittää Satakuntaan tämän erikoisalan osaamiskeskus.
Vähähiilisyys ja muut tulevat sääntelyt
Uudet merenkulun ympäristösäännökset tuovat varustamoille ja laivaliikenteen parissa toimiville yrityksille paljon investointitarpeita. Vastaava kehityskulku toteutui aiemmin laivaliikenteen rikkisääntelyn astuessa voimaan vuonna 2015. Merkityksellisin nyt neuvottelujen alla olevista kansainvälisistä sääntelyistä on IMO:n ja EU:n tavoite tehdä laivaliikenteestä ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. IMO pyrkii vähentämään alusten päästöjä 40 % jo vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää uudistuksia ja investointeja jo olemassa olevaan aluskantaan. EU:n ”the European Green Deal” tavoittelee liikenteen päästöjen vähentämistä 90 % vuoteen 2050 mennessä. Vähähiilisyystavoitteen saavuttaminen merenkulussa on kuitenkin haastavaa, koska vähäpäästöisiä teknologioita ei ole markkinoilla, alusten elinkaari on pitkä, tankkausvälineistöön ja infrastruktuuriin tarvitaan investointeja ja kansainvälinen kilpailu on kovaa.
Vähähiilisyyden lisäksi myös muu laivaliikenteen ympäristösääntely edellyttää cleantech-ratkaisuja. Typpipäästöjen sääntelyn jo sovitun kiristämisen myötä tarvitaan lisää valvontatyökaluja jo lähitulevaisuudessa. Pienhiukkaspäästöjä, metaania ja laivojen vedenalaista melua tullaan todennäköisesti jatkossa sääntelemään. Sääntelyn myötä avautuu paljon mahdollisuuksia sekä uusille (synteettisille) polttoaineille että laitteille ja toimintatavoille, joilla vähennetään päästöjä. Lisäksi tarvitaan valvontateknologiaa, kuten sensoreita tai satelliittiteknologiaa, joilla päästöjä valvotaan. Laivaliikenteen päästöjen vähentämiseen liittyy myös akkuteknologian kehitys, bioenergian kehitys, kiertotalous ja vetyteknologia. Näihin kaikkiin liittyy uudenlaisia, globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia.
Satakunnan meriklusteri mukaan globaaleille cleantech-markkinoille
Laivanrakennuksen ja -liikenteen ympäristöinvestointeihin cleantech-ratkaisuja tuottavien yritysten kilpailukyky perustuu siihen, että niillä on selkeä käsitys sääntelyn yksityiskohdista, toimeenpanosta sekä erityyppisistä haasteista, joita cleantech-ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa kohdataan. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei aina ole tätä tietoa riittävästi. Meriklusterin osaamiskeskittymät: nykytilanne ja ratkaisukeskeinen kehittäminen (MEROS) -hankkeen tulosten mukaan tulevaisuudessa uuden teknologiaosaamisen merkitys kuitenkin korostuu ympäristövaatimusten, tuotantomenetelmien ja alusten automatisoinnin osaamisalueiden kasvuna.
Käytännössä ne yritykset, jotka ovat jo konseptoineet ratkaisuja merenkulun kiristyvän sääntelyn mukaisesti, ovat eturintamassa kansainvälisessä kilpailussa. Satakunnassa on pitkä historia meri-innovaatioiden kehittämisessä, menestyvä meriklusteri ja korkean teknologian keskittymä. Satakunnassa oli vuonna 2017 meriteollisuuden toimialalla 74 yritystä (Lounais-Suomen meriklusteriselvitys 2019). Laajemmalla tarkastelulla tehtynä meriklusteriin luettavia yrityksiä oli vuonna 2018 Satakunnassa Innovaatioalusta-hankkeen selvityksen mukaan yli 90. Meriteollisuus on ollut vahvasti mukana myös uusien cleantech-ratkaisuiden kehittäjänä, näistä esimerkkeinä LNG-teknologia ja roottoripurje.
Satakunnassa on potentiaalia olla laivanrakennuksen kansainvälisen cleantechin kärjessä. Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta -hankkeessa on kuitenkin osoitettu, että suurella osalla satakuntalaisista sinisen talouden yrityksistä ei ole riittävästi aikaa tai resursseja kehittää uudenlaisia tuotteita. Kehittämispanokset ovat olennaisen tärkeitä liiketoiminnassa, joka perustuu uusien innovaatioiden käyttöönottoon. MERI-CLEANTECH vahvistaa satakuntalaisen meriklusterin ja teknologiayritysten kansainvälistä kilpailukykyä tuottamalla niille valmista tietoa laivanrakennuksen ja laivaliikenteen cleantech-ratkaisujen tarpeista, haasteista ja mahdollisuuksista liiketoiminnassa.
MERI-CLEANTECH vahvistaa satakuntalaista meriklusteria
Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) on keskittynyt Satakunnassa merenkulun ympäristösääntelyn tutkimukseen ja alueellisiin kehityshankkeisiin. T&K&I-hankkeissa ja koulutustarjonnassa on toistuvana teemana ollut merenkulun ympäristösääntely sekä siihen liittyvien innovaatioiden ja cleantech-ratkaisujen käyttöönotto merenkulussa.
MERI-CLEANTECH tulee pohjautumaan asiantuntemukselle ja verkostoille, joita on koottu 20 vuoden ajan toteutetuissa kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, ja joita aiotaan nyt täysimääräisesti hyödyntää satakuntalaisen elinkeinoelämän hyväksi. Vuosien 2021–2023 aikana hankkeessa tuotetaan tietopaketti kaikille Satakunnan meriklusterin yrityksille merenkulun ympäristösääntelystä ja laivaliikenteen cleantech-ratkaisuista. Lisäksi kartoitetaan näiden yritysten nykytilanne, mahdollisuudet ja tarpeet laivanrakennuksen cleantech-ratkaisujen tuottamisessa. Tarkoituksena on kehittää kumppanuuksia, joiden puitteissa haetaan tarvittaessa myös rahoitusta ratkaisujen eteenpäin kehittämiseksi.
Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston osarahoitteinen ja toteutetaan 1.4.2021-31.8.2023, hankekoodi on A 77086.
Kirjoittaja
Sari Repka toimii projektipäällikkönä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa.