Kansalaisjärjestöt digitalisaation hyödyntäjinä ja edistäjinä Suomessa

Digitalisaatio ei ole kesälomalla välttämättä päällimmäisenä mielessä, mutta se on läsnä myös loma-aikoina. Asiaa ei tule tietoisesti ajatelleeksi, koska muutos on jo niin kiinteä osa jokapäiväisiä menemisiä ja tekemisiä. Digitalisaatio mahdollistaa joustavasti esimerkiksi tutun sanomalehden lukemisen, monien julkisten palvelujen hoitamisen ilman fyysistä asiointia tai ajanvarauksen kesähiusten leikkaamiseksi.

Lomalla on hyvä mahdollisuus törmätä kansalaisjärjestöjen toimintaan, sillä niitä on Suomessa paljon ja ympäri maan. Rekisteröityjä yhdistyksiä on tällä hetkellä hieman yli 100 000. Koronarajoitusten hellittäessä kansalaisjärjestöt ovat pääsemässä taas täysillä kiinni siihen, mitä ne ovat jo historiallisesti tehneet. Ne luovat yhteisöllistä merkitystä ja aktivoivat. Periaatteessa jokainen kansalaisjärjestö voi myös olla digiyhteiskunnan rakentaja ja tietotalousosaamisen välittäjä, mutta esimerkiksi etäkokouksen teknisestä järjestämisestä voi vielä olla pitkä matka vaikkapa yhteisöjen kiinteistöjen älylukkoihin.

Julkisen ja yksityisen puolen palvelujen tuottajat sekä yrittäjät ovat keskeisesti hyödyntäneet digitalisaation mahdollisuuksia, välittäneet siihen liittyvää osaamista ja rakentaneet nykyistä digiyhteiskuntaamme. Millainen merkitys ja rooli kansalaisjärjestöillä voisi olla tässä niiden rinnalla, paikallisesti ja alueellisesti? Millaisia mahdollisuuksia voisi syntyä, jos julkinen ja yksityinen sektori rakentaisivat digiyhteiskuntaa vahvemmin kansalaisjärjestöjen kanssa, entä maaseudulla? Tällä on merkitystä, sillä järjestötoiminta kytkeytyy yhteiskunnallisiin innovaatioihin, joilla pyritään parantamaan kansalaisten toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

JÄRKEVÄ-hankkeessa luodaan tietoa ja vuorovaikutusta

Näistä edellä esitetyistä kysymyksistä valtakunnallinen JÄRKEVÄ – Järjestökenttä tietotalousosaamisen välittäjänä maaseudulla -hanke on lähtenyt liikkeelle kuluneen kevään aikana. Hanketta koordinoi Turun yliopiston Brahea-keskus ja partnereina ovat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry ja Kainuun Nuotta ry. Tutkimustiedolla ja hankkeen aikana syntyvällä vuorovaikutuksella viedään eteenpäin hankkeen näkökulmaan liittyvää tulevaisuusajattelua. Keskeisimpinä menetelminä taustoittavan työn ohella ovat haastattelut, työpajat, jotka toteutetaan lähtökohtaisesti digitaalisesti sekä Suomen.tv-lähetykset.

Kun tunnetaan toimijakenttä, nykytilanne sekä tunnistetaan ja kehitetään eteenpäin toimivia malleja ja työkaluja, on yhteistyölle jatkossa paremmat edellytykset. Samalla selvitetään kansalaisjärjestöjen roolia ja miten maaseutu tässä kuviossa on tai voisi olla mukana. Haastattelujen yhteydessä tunnistetaan hyviä käytäntöjä sekä miten digitalisaatio tukee kansalaisjärjestöjen tehtävää paikallisina toimijoina, tietotalouden edistäjinä ja juurruttajina omaa toimintaansa laajemmin.

Nykytilanteen lisäksi katsotaan tulevaan ja kootaan yhteen maakunnallisia ratkaisuja. Sen lisäksi maakunnista etsitään järjestöesimerkkejä, joiden toimintamalleihin tullaan syventymään tarkemmin ja joita mallinnetaan sekä kehitetään osallistavasti. Tavoitteena on, että hankkeen loppuvaiheessa voidaan muotoilla esitykset ohjauskeinoiksi ja politiikkasuosituksiksi, tunnistetaan tuen ja koulutuksen paikat sekä saadaan tarkennuksia seuraavaan Järjestödigi-kartoitukseen.

Yritysten ja julkisten organisaatioiden tapaan kansalaisjärjestöillekin digitaalinen muutos on koko yhteisön läpäisevää. Ohjaus, tuki ja resurssit ovat tärkeitä, ja niillä voidaan ehkäistä järjestökentän keskittymistä tai eriarvoistumista. Siksi maakunnittain myös tunnistetaan ohjauskeinoja sekä mietitään mahdollisia ohjauskeinoja. Lähtökohtaisesti tällaisia ovat esimerkiksi järjestöstrategiat, -ohjelmat, -tiekartat ja vastaavat. Ohjauskeinoja täydennetään vielä haastattelemalla esimerkiksi valtakunnallisten maaseudun, kylätoiminnan, maatalouden ja nuorisotoiminnan keskus- ja koulutusjärjestöjä sekä selvitetään Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) näkökulmaa.

Maakuntien järjestökentän yhteistyötahoja haastattelemalla tavoitellaan kokonaiskuvaa, hyviä käytäntöjä ja järjestöesimerkkejä

Järjestöneuvottelukunta, -asiainneuvottelukunta, -jaos, -yhteistyöfoorumi, -neuvosto, -areena ja -neuvottelukunta, yhteistyöryhmä, kumppanuusfoorumi ja -yhdistys, yhteisökeskus, yhdistysfoorumi, -verkosto ja -tori – hankkeen aikana haastatellaan Manner-Suomen 18 maakunnan laajasti järjestökenttää kokoavat järjestöfoorumit, neuvottelukunnat tai vastaavat. Osittain maakunnissa toimivat toisiaan täydentäen esimerkiksi jaos ja foorumi.

Nimet kertovat osittain myös organisoitumisesta. Nyt yhteistyömalleista kolme toimii maakuntaliiton alla tai kytkeytyy selkeästi maakuntaliittoon, muut viisitoista toimivat omillaan yhdistyksinä ja/tai osana toimeksi.fi-kokonaisuutta. Kahdessa maakunnassa organisoituminen vaikuttaa muita vapaaehtoisemmalta ja esimerkiksi selkeää yhteystahoa ei ole vielä tunnistettu.

Erilaisen järjestäytymisen lisäksi toiminta maakunnissa on kaikkineen eri-ikäistä ja eri vaiheissa, sillä uusin yhteistyötaho on aloittanut vasta keväällä 2021 ja vanhimmat ovat toimineet jo toistakymmentä vuotta. Toimintaa ohjaavaa omaa ohjelmaa, strategiaa tai tiekarttaakaan ei ole kaikilla, mutta kuitenkin jo yhdellätoista maakunnalla. Toimijoiden erilaisuus ja moninaisuus luovat ehdottomasti mielenkiintoisen asetelman tuleville haastatteluille.

Kesäkuussa on jo kuultu ensimmäisenä Varsinais-Suomen Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) alla toimivan MYR järjestöjaoston edustajien näkemyksiä ja kokemuksia. Muiden maakuntien vastaavien kokoavien toimijoiden ryhmähaastattelut toteutetaan loppukesän ja alkusyksyn aikana. Haastattelujen tarkoituksena on samalla nostaa keskusteluun asioita, joita ei ole vielä ehditty, osattu tai ymmärretty edistää maakunnissa.

Haastattelujen satoa tullaan avaamaan ja jatkokehittämään syyspuolella live-tv-lähetyksissä sekä työpajoissa. Vuorovaikutteisten live-tv-lähetysten avulla tavoitellaan myös kansalaisjärjestöjä mukaan ja antamaan oman näkemyksensä keskusteluihin. Työpajoissa puolestaan käsitellään ja mallinnetaan järjestöesimerkkejä ja maakunnan yhteistyötahojen toimintaa, digitukiverkoston ja “järjestödigiverkoston” yhteensovittamista sekä eri verkostojen yhteistyötarpeita, osaamisen kehittämistä, resursointia ja ennakointia.

Nyt hyvää heinäkuuta Maalta ja mereltä -blogin lukijoille, tavataan jälleen elokuussa!

Kirjoittajat

Sami Tantarimäki toimii suunnittelijana ja Johanna Aaltonen projektipäällikkönä Turun yliopiston Brahea-keskuksessa ja ovat mukana toteuttamassa JÄRKEVÄ-hanketta.

Kuva: Johanna Aaltonen.

Lisätietoa hankkeesta

Hanketta toteutetaan 1.4.2021–30.6.2022 ja rahoitetaan Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.