Varhaiskasvattajien pätevöitymiskoulutuksesta oman alan työhön Suomessa

Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja opettajankoulutuslaitoksen hanke VARIANTTI – maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvattajien pätevöitymiskoulutus 2019–2021 on päättymässä. Hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvattajien työllisyyttä sekä vastata nopeavaikutteisesti valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen opettajapulaan. Hankkeessa toteutettiin koulutus, josta osallistujat saivat kelpoisuuden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajan tehtäviin Suomessa. Opettajankoulutuslaitos vastasi varhaiskasvatuksen ammatillisista opinnoista, Brahea-keskus hankkeen koordinoinnista sekä suomen kielen ja viestinnän opinnoista.

Koulutuksen osallistujavalinta ja osallistujat 

Koulutukseen osallistumisen edellytyksenä oli ulkomailla suoritettu ja Opetushallituksessa ehdollisesti rinnastettu varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto sekä riittävä suomen kielen taito. Kelpoisuuden saavuttamisen lisäksi osallistujien tavoitteena oli, että ammatillinen suomen kielen taito ja akateemiset valmiudet kehittyisivät niin, että alan jatko- ja täydennysopinnot helpottuvat ja työnhaun sekä uralla etenemisen mahdollisuudet paranevat. Tavoitteena oli löytää 15 valintaperusteet täyttävää osallistujaa, mutta lopulta 18 hakijasta koulutukseen voitiin valita seitsemän opiskelijaa.

Koulutukseen valitut olivat Varsinais-Suomen lisäksi Päijät-Hämeestä ja pääkaupunkiseudulta. Varsinkin kauempaa tuleville osallistujille oli helpotus, että koulutus toteutettiin alkuperäistä suunnitelmaa laajemmin etäopetuksena ZOOM-yhteyden välityksellä ja verkko-oppimisalustoilla. Verkko-opintoihin kuului viikoittain ryhmätapaamisia, pienryhmätyöskentelyä ja paritöitä. Lähipäiviä oli yhteensä viisi ja ne järjestettiin Turussa. Osallistujien motivaatio ja sitoutuminen koulutukseen oli erinomaista – kaikki oppimistehtävät tulivat suoritetuiksi, eikä poissaoloja verkkotapaamisista ollut, vaikka osa opiskelijoista olikin samaan aikaan säännöllisessä päivätyössä.

Koulutuksen sisällöt ja aikataulu

Koulutus alkoi elokuussa 2020 orientaatiojaksolla sekä suomen kielen ja viestinnän opinnoilla. Kieliopinnot (14 op) koostuivat kuudesta opintojaksosta. Oppimistehtävien aiheet valittiin varhaiskasvatuksen alalta, ja taustakirjallisuutena käytettiin alan perusteoksia. Näin luotiin pohja myöhemmin syksyllä alkaneille varhaiskasvatuksen opinnoille. Kieliopintojen oppimistehtävien toteutus oli käytännönläheinen: osallistujat muun muassa haastattelivat työuran eri vaiheissa olevia suomalaisia varhaiskasvatuksen opettajia lastenkirjallisuudesta, kirjoittivat ja tuottivat ryhmissä satunäytelmät, jotka esitettiin verkkotallenteena lapsiryhmälle sekä laativat tiedotteen ja harjoittelivat tiedotustilaisuuden pitämistä uusien päiväkotilaisten vanhemmille.

Varhaiskasvatuksen opinnot (16 op) muodostuivat varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista. Kahdeksan opintojakson kokonaisuus rakennettiin Opetushallituksen edellyttämistä täydentävistä sisällöistä. Oppimistehtävät olivat tiedeperustaisia ja työelämälähtöisiä harjoitustehtäviä: osallistujat esimerkiksi videoivat varhaiskasvatuksen arjessa toteuttamaansa toimintaa ja haasteellisia arjen tilanteita, joita käsiteltiin etäopetuspäivinä vertaisryhmissä pedagogisen osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Perusharjoittelujaksot tarjosivat sekä osallistujille että päiväkodin kollegoille arvokkaita pedagogisia keskusteluja. Harjoittelussa osallistujat saivat tietoa yhteistyöstä vanhempien kanssa ja työllistymisestä. Harjoittelut tukivat päätavoitteiden lisäksi myös työelämäverkostojen syntymistä.

Huippuhetkiä ja lämmintä palautetta

Koulutuksen osallistujat muodostivat tiiviin ryhmän jo orientaatiojaksolla, ja sen ansiosta palautetta saatiin koko ajan sekä opetustapaamisissa että yhteisessä WhatsApp-ryhmässä. Näin saatiin tietoa esimerkiksi siitä, mihin seikkoihin kieliopinnoissa oli tarvetta antaa tukea varhaiskasvatuksen opintoja ajatellen. Ryhmän positiivinen ja kannustava ilmapiiri kannatteli niitäkin osallistujia, jotka kaipasivat enemmän tukea kielitaitonsa kehittämisessä.

Koulutuksen loppuvaiheessa osallistujilta kerättiin palautetta puolistrukturoidulla ryhmähaastattelulla sekä Webropol-kyselyllä. Kyselyn tulokset vahvistivat haastattelusta saatua palautetta. Opiskelijat arvioivat opintojaksojen sisällöt todella kiinnostaviksi ja mielekkäiksi, materiaalien edistäneen oppimista, ja esimerkiksi käytännön ongelmanratkaisukyvyn suurin osa arvioi kehittyneen erittäin hyvin. Opinnot kehittivät osallistujien syvällistä tietämystä, laaja-alaista valmiutta tukea lasten kehitystä ja oppimista monimuotoisissa lapsiryhmissä sekä edistivät pedagogista osaamista ja johtamista suomalaisen varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Ammatillista kehittymistä edistivät erityisesti etäopetuksen ja verkkoympäristön monipuoliset ja laadukkaat asiantuntijaluennot, webinaarit sekä tutkimusperustaiset ja työelämälähtöiset tehtävät. Pandemiatilanteesta huolimatta opettajien kannustava asenne, vertaisryhmät, työnantajan tuki ja opintojen monimuotoisuus edistivät opiskeluintoa.

Tuloksia ja tulevaisuudennäkymiä

Hankkeen ja sen päätoimintana olleen koulutuksen tärkeimmät tulokset ovat osallistujien saavutukset: kaikkien opintojen suorittaminen, pätevöityminen, alan työpaikka sekä osaamisen laajentuminen ja verkostoituminen alan työantajien, kouluttajien ja kollegojen kanssa. Koulutuksen alussa ja lopussa osallistujat suorittivat suomen kielen kokeen; loppukokeesta on annettu kielitaitoarvio ns. virkamiessuomen suorituksesta.

Koulutuksen aikana ja myös sen jälkeen on käyty jatkuvaa vuoropuhelua osallistujien ja kouluttajien välillä sekä kontaktiopetuksessa että sähköisten kanavien kautta. Näin on saatu tietoja esimerkiksi työllistymisestä ja jatko-opintosuunnitelmista. Koulutuksen päättyessä 86 prosentilla oli tiedossa työpaikka, joko jo aikaisemmin hankittu tai uusi. Lisäksi koulutus toi mahdollisuuden ja suurimmalle osalle osallistujista myös halun hakeutua alan maisteri- tai erityisopettajaopintoihin.

Tulosten perusteella monimuoto-opetusta varhaiskasvatuksen alalla kannattaa kehittää jatkossa esimerkiksi muiden korkeakoulujen kanssa opetusyhteistyönä. Osallistujilta saatu palaute ja hyvä työllistymisprosentti puoltavat sellaisten henkilöiden kouluttamista, jotka ovat jo sitoutuneet työskentelemään varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä, samoin kuin alan monimuoto-opetuksen kehittämistä valtakunnallisella tasolla.

Kirjoittajat

Heli Kamppari toimii suunnittelijana Brahea-keskuksessa ja kieli- ja viestintäopintojen kouluttajana VARIANTTI-hankkeen koulutuksessa.

Anita Hartikainen työskentelee koulutusasiantuntijana Brahea-keskuksessa ja toimi pätevöitymiskoulutuksen toisena kieli- ja viestintäopintojen kouluttajana.

VARIANTTI-hanke toteutettiin vuosina 2019-2021 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.