Brahea-keskuksen tehtävä muuttuvassa maailmassa

Usein kysytään, mikä Turun yliopiston Brahea-keskus oikein on. Mitä se tekee ja mikä on sen tavoite? Vastausta voidaan hakea yliopistolaista, jossa yliopistojen tehtävät on määritelty. Hyvin tiivistettynä ne ovat riippumaton tutkimus, tieteeseen perustava opetus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Viimeksi mainitusta puhutaan yliopistojen kolmantena tehtävänä.

Brahea-keskuksen tehtäviä on tarkemmin määritelty Turun yliopiston erillislaitosten johtosäännössä. Kiteytettynä keskuksen tehtävänä on edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja elinikäistä oppimista sekä tehdä tutkimusta osaamisaloillaan ja tuottaa tutkimusperustaisia palveluja.

Lain ja johtosäännön lisäksi Brahea-keskuksen toimintaa ohjaa yliopiston strategia, joka linjaa toimintaamme strategiakautenaan. Turun yliopiston strategiassa 2030 keskeisinä nostoina voidaan mainita jatkuva oppiminen, meri ja merenkulku, digitaalisuus ja kiertotalous ja ruokaketju sekä kulttuurinen muutos.

Ketterä toimija maailman muutoksessa

Olemme siis monitieteellinen erillislaitos, joka edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vahvuutenamme on vastata nopeasti ja ketterästi yhteiskunnan muutoksiin keskuksen vahvuusalueiden sekä yliopiston monitieteellisen osaamisen ja strategisten linjausten mukaisesti.

Tavoitteemme ja päämäärämme on näin ollen vastata yhteiskunnan muutostarpeisiin tieteellisen tutkimustiedon ja osaamisemme pohjalta. Voimme osaltamme lisätä yliopistoyhteisön vaikuttavuutta ympäröivässä yhteiskunnassa ja toteuttaa meille annettua tehtävää.

Tehtävämme on siis varsin laaja. Joidenkin mielestä se on turhankin abstrakti, ilman tarkempaa määrittelyä. Jos kuitenkin tarkastelemme vaikka vain kolmea viime vuotta, voimme varsin yksiselitteisesti todeta, että tuskin meidän kenenkään ennustukset tulevaisuudesta olisivat osuneet kohdalleen. Maailman muutos on ollut – ja väitän, että tulee edelleen olemaan – arvaamatonta.  Siksi myös tehtäviemme määrittelyissä on hyvä pysyä ”ylätasolla” ja välttää yksityiskohtaista toimintaa rajoittavaa määrittelyä. Epätäsmällisyyttä tässä mielessä pitää siis jossain määrin sietää.

Vapaa kansa antoi lahjansa vapaalle tieteelle

Mielestäni yliopiston kolmas tehtävä yliopistolaissa on hyvinkin ymmärrettävä, kun tarkastelee ajankohtaa, jolloin Turun yliopisto perustettiin. Ensimmäinen suomenkielinen yliopisto perustettiin Turkuun vain pari vuotta sisällissodan ja kolme vuotta itsenäistymisjulistuksen jälkeen. Runsas 22 000 varsinaissuomalaista, eli noin 10 prosenttia aikansa varsinaissuomalaisista ymmärsi koulutuksen ja sivistyksen merkityksen köyhän, pienen ja nuoren kansakunnan vahvuutena. Ehkäpä lahjoituksen taustalla oli ajatus myös turvata jälkeläisille parempi tulevaisuus.

Vapaa kansa halusi antaa lahjansa vapaalle tieteelle. Lause on yllättävän ajankohtainen sata vuotta sen lausumisen jälkeen. Viime aikoina on korostunut, että edelleen meille on tärkeää kansamme vapaus. Tieteen vapaus on yhtä ajankohtainen ja tärkeä. Osana yliopistoyhteisöä roolimme on puolustaa tieteellisen tiedon vapautta ja erityisesti tutkittuun tietoon perustuvaa informaatiota. Aikamme nopea tiedonvälitys ja sosiaalisen median väylät sekä vaikuttamispyrkimykset asettavat tälle tavoitteelle haasteita tänään. Saammeko tutkittuun tietoon perustuvan viestimme informaation kakofoniassa kuuluville? Mielestäni olemme sen vapaalle tieteelle lahjoittaneille velkaa.

Rautaiset ammattilaiset ja monialaisuus keskuksen vahvuutena

Brahea-keskuksen ehdottamina vahvuuksina ovat osaavat ja työstään innostuneet ihmiset – rautaiset ammattilaiset, joilla on kattavat yhteistyöverkostot yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Meillä on laaja-alaista osaamista keskeisistä yliopiston strategisista toimialoista.  Yliopiston strategiasta ja temaattisista kokonaisuuksista voidaan nostaa esimerkinomaisesti esille muutama teema, kuten jatkuva oppiminen, meri ja merenkulku, digitaalisuus, kiertotalous ja ruokaketju sekä korkeakoulutettujen maahanmuuttajien uraohjaus.

Elinikäistä oppimista teemme monella eri saralla sekä yhteistyössä eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Tämän puitteissa meillä onkin hyvät yhteyden kansainvälisiin yliopistoihin ja olemme aktiivisesti osallistuneet eurooppalaiseen EC2U-verkoston toimintaan.

Turvallisuus, sen kaikilla tasoilla, on tärkeää niin Itämeren luonnon kuin merellä ja merenkulussa työskentelevien kanssa. Ei myöskään sovi unohtaa huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitystä, niin merikuljetusten kuin ruokaomavaraisuuden osalta. Turvallisuuteen ja saavutettavuuteen liittyy vahvasti myös digitaalisuus sekä sen tuomat mahdollisuudet ja haasteet kehittää yhteiskuntamme toimintoja entistä vahvemmaksi niin maalla, maaseudulla kuin merelläkin.

Yhteiskunnallista vahvuutta ja turvallisuutta luodaan sillä, että otetaan kaikki mukaan yhteiskunnan toimintaan. Meille pienenä kansakuntana on vahvuus saada osaavaa ja korkeakoulutettua väkeä ulkomailta. Meidän tehtävämme on helpottaa heidän mahdollisuuksiaan tulla osaksi yhteiskuntaamme.

Keskeistä kaikessa toiminnassamme on kestävän kehityksen huomioiminen toiminnassamme. Kestävässä kehityksessä ekologisuuden rinnalle on hyvä vahvemmin nostaa esille myös taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Teemoissamme nämä näkyvät hyvin. Nämä kestävyysdimensiot huomioiden meidän on hyvä toteuttaa tutkimusperustaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja jakaa vapaaseen tieteeseen perustavaa tietoa vapaalle kansalle.

Näin lomakauden kynnyksellä haluan kiittää koko Brahea-keskuksen väkeä ja yhteistyökumppaneita

–  ja toivottaa kaikille rentouttavaa kesää!

Kirjoittaja on Turun yliopiston Brahea-keskuksen johtaja Leena Erälinna