Yhteisöllinen toteutus verkkokurssin suorittamisen motivaattorina

Verkkokurssien suosio on kasvanut huimasti viimeistään pandemian myötä. Verkkokurssin loppuun suorittaneiden määrä on kuitenkin varsin alhainen. Tavallisimpien arvioiden mukaan vain noin 5–15 prosenttia aloitetuista verkkokursseista suoritetaan loppuun. Yhteisöllisen oppimisprosessin avulla voidaan lisätä verkkokurssien osallistujien motivaatiota ja tehostaa oppimisprosessin etenemistä.

MOOC4ALL – yhteisöllisen verkko-oppimisen malli on MOOC (Massive Open Online Course) -kurssin fasilitoinnin käsikirja. Se tarjoaa vaihe vaiheelta etenevän yhteisöllisen oppimisen mallin verkkokurssin suorittamiseen. Oppimisprosessia vie eteenpäin fasilitaattori eli moocster.

Prosessi alkaa esittäytymisestä ja virittäytymisestä edeten monitahoisen tiedon prosessoinnin kautta yhteisesti määritellyn tavoitteen saavuttamiseen, saavutuksen juhlistamiseen ja lopulta opitun soveltamiseen käytännössä. Yhteistä oppimisprosessia tukevat ryhmän sisäiset roolitukset ja tehtävänjako sekä yhteinen tavoitteiden määrittely. Ryhmän jäsenten kesken jaetaan tietoa ja hyödynnetään kunkin osaamista. Tietoa prosessoidaan erilaisten ideointi- ja kartoitusmenetelmien avulla.

Moocsterin tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan kurssin eri vaiheissa, asettaa kysymyksiä, motivoida ja kannustaa. Konseptissa olennaisessa osassa on hyvän hengen ja yhteisöllisen ilmapiirin luominen, jolloin oppiminen tapahtuu vastaanottavassa, hyvän mielen tilassa.

MOOC4ALL – yhteisöllisen verkko-oppimisen malli on kehitetty eurooppalaisessa yhteishankkeessa bulgarialaisen NC Future now:n johdolla. Sen tavoitteena on tukea ja kannustaa opiskelijoita osallistumaan verkko-opetukseen ja ehkäisemään enenevässä määrin tapahtuvaa opintojen keskeyttämistä.

Käytännön testausta Bulgariassa

MOOC4ALL – yhteisöllisen verkko-oppimisen mallia testattiin käytännössä sen kehittämiseen osallistuneiden organisaatioiden kesken Bulgariassa syyskuun puolivälissä järjestetyssä kolmipäiväisessä koulutussessiossa. Osallistujia oli kuudesta maasta, Alankomaista, Bulgariasta, Italiasta, Kreikasta, Kyprokselta ja Suomesta, kaikkiaan noin kahdenkymmenen hengen ryhmä.

Yhdessä kehitetyn verkko-oppimisen mallin mukaisesti Bulgarian koulutusprosessi käynnistettiin jo etukäteen ennen ryhmän tapaamista. Isäntäorganisaation projektipäällikkö perusti osallistujille Facebook-ryhmän, jossa toivotettiin ryhmä tervetulleeksi Bulgarian Smoljaniin ja jaettiin käytännön tietoa koulutuspaikasta ja järjestelyistä. Osallistujat myös esittäytyivät ryhmässä toisilleen etukäteen.

Tutustumista ja yhteishengen luomista jatkettiin paikan päällä ennen koulutussisältöihin pureutumista. Koulutussession tavoitteena oli testata ja samalla yhdessä viimeistellä kehitettyä verkko-oppimisen mallia. Tämä toteutettiin käytännössä siten, että tutustumisen ja aiheeseen johdattelun jälkeen valittiin kaksi verkkokurssin teemaa, joita lähdettiin opiskelemaan ryhmissä mallin mukaisesti. Toisen ryhmän teemaksi valittiin puutarhanhoito ja toisen tähtitiede.

Ryhmissä työskentely aloitettiin jakamalla roolit eli ryhmänjohtaja, fasilitaattori ja sisäisistä viestintäkanavista vastaava. Keskusteltiin myös siitä kuka milläkin omilla vahvuuksillaan ja aiemmin hankitulla osaamisellaan voi tukea yhteistä oppimistavoitetta. Ryhmät työskentelivät omissa teemoissaan erikseen oppimistavoitteensa saavuttamiseksi, jonka jälkeen kurssilta opittu esiteltiin toiselle ryhmälle.

Yhteisöllisen verkko-oppimisen malli toimii

Teemoina puutarhanhoito ja tähtitiede palvelivat varsin hyvin kehitetyn mallin testaamista. Näiden kahden eri teeman kautta havainnollistui hyvin se, miten oppimisprosessissa sovellettavat menetelmät valikoituvat ja muokkaantuvat teemasta riippuen.

Puutarhanhoito käytännönläheisenä teemana mahdollisti ryhmälle tiedon soveltamisen helposti käytännön pientehtävissä. Ryhmä voi esimerkiksi havainnoida istutuspaikkoja ja kompostointijätettä koulutuspaikan ympäristöstä. Tähtitiedettä puolestaan prosessoitiin teoreettisemmalla tasolla, joskin siihenkin todettiin konkretiaa olevan mahdollista tuoda vaikkapa observatoriokäynnillä. Toteutusmallin hengen mukaisesti aiheet esiteltiin toiselle ryhmälle luovasti – huumorilla ja hyvällä mielellä piirrosten ja musiikin siivittäminä.

Bulgarian koulutussession päätteeksi yhdessä kehitettyä mallia muokattiin saatujen kokemusten ja havaintojen perusteella. Seuraavaksi hankkeessa aloitetaan yhdessä kehitetyn ja testatun mallin pilotointi partnerimaissa. Pilotointiin otetaan mukaan yhteistyökumppaneina toimivia kouluttajia, jotka ottavat menetelmät käyttöön verkko-opetuksessaan. Lopuksi malli viimeistellään pilotointivaiheessa saadun palautteen perusteella.

Bulgariassa yhteinen kolmipäiväinen sessio päätettiin palautekeskusteluun ja yhdessä opitun ja koetun juhlistamiseen musiikin ja tanssin tahtiin. Tämän perusteella voidaan sanoa, että yhteisöllisen verkko-oppimisen malli toimii. Osallistujat lähtivät kotimatkalle Bulgarian vuoristokaupungista monta oppia ja kokemusta sekä rutkasti hyvää mieltä rikkaampina. Oppiminen sujuu vastaanottavassa tilassa ja yhteisön voima vie eteenpäin.

Kirjoittajat:

Sari Nyroos toimii Turun yliopiston Brahea-keskuksessa koulutuspäällikkönä.

Tuomas Ranti on tutkimuskoordinaattori ja MOOC4ALL-hankkeen projektipäällikkö Turun yliopiston Brahea-keskuksessa.