Kansainvälisiä kokemuksia ja uutta oppia etäopetuksesta

Covid-19 pandemian alkaessa keväällä 2020 yliopistot Euroopassa ja maailmanlaajuisesti siirtyivät etäopetukseen hyvin lyhyellä varoitusajalla ja erilaisista lähtökohdista. Samalla aukeni myös uudenlaisia projektimahdollisuuksia, kun alettiin selvittää, millaisia vaikutuksia tämä nopea siirtymä aiheutti. Pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Gdanskin yliopisto pyysi meitä kumppaniksi hankkeeseen, jossa kartoitettiin yliopisto-opettajien kokemuksia ja esiteltiin uusia digitaalisia ratkaisuja sekä toimintamalleja.

Tässä InCompEdu-hankkeessa Brahea-keskus koordinoi hankkeessa osion, jossa kyselyn ja haastatteluiden avulla selvitettiin, millaisia pulmia nopea siirtymä aiheutti yliopisto-opettajille, miten niistä selvittiin, sekä miten etäopetusmenetelmät kehittyivät pandemian aikana. Kysely suunnattiin yliopisto-opettajille Kroatiassa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa, Sloveniassa ja Suomessa. Järjestimme myös hankkeen tyyliin sopivasti etänä kansainvälisen työpajan helmikuussa 2022. Hankkeen lopun jo häämöttäessä osallistuimme Slovenian Koperissa viimeiseen partnerikokoukseen, jossa meillä oli mahdollista ensimmäisen kerran tavata muut hankeosallistujat kasvokkain.

Erilaisia lähtökohtia, mutta samanlaisia kokemuksia etäopetuksesta

Koska asia oli varsin ajankohtainen ja kosketti monia, saimme kyselyyn runsaasti vastauksia, yhteensä 525 opettajalta hankkeeseen osallistuvista maista.  Suomesta vastasi 75 opettajaa.  Kyselyn toteutusaikana opetus oli pääasiallisesti etäopetusta kaikissa tarkastelluissa maissa. Haastatteluita tehtäessä Suomessa tammi-helmikuussa 2022 suurin osa opetuksesta oli edelleen etänä, mutta väliaikaisesti oli jo ehditty palaamaan yliopistolle ainakin osittain osana luentokokonaisuuksia tai seminaareja. Haastateltavia oli helppo saada mukaan. Kaikkiaan 57 haastattelusta tehtiin Suomessa 10, Turun yliopistosta osallistui neljä opettajaa. Aiempia kokemuksia etäopetuksesta tai verkossa työskentelystä oli vähän, paitsi kroatialaisilla ja suomalaisilla haastatelluilla.

Vaikka kyselyyn ja haastatteluihin saattoikin valikoitua enemmän niitä, jotka suhtautuivat etäopetukseen myönteisemmin, nousi esille paljon erilaisia haasteita, ja ongelmista kerrottiin avoimesti. Vaikka lähtökohdat olivatkin erilaisia, niin eri maissa pääasialliset haasteet olivat samanlaisia. Laboratorio- ja kenttätyöskentelyä vaativat oppiaineet olivat ongelmallisimpia opettaa verkossa. Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen oli hankalampaa. Myönteisiä kokemuksia oli esimerkiksi ryhmätyöskentelystä sekä pienryhmäkeskusteluista. Erilaisia ratkaisuja piti kehittää arviointiin ja tentteihin, jotka olivat etäopetuksen aikana hankalia toteuttaa.

Paljon hyviä käytänteitä opettajilta

Uuteen tilanteeseen sopeutumiseen ja etäopetuksessa käytettävien ratkaisujen ja käytänteiden löytämiseen meni aikaa. Aluksi käytössä oli erilaisia sovelluksia, ratkaisuja ja ohjelmia. Myöhemmin otettiin käyttöön esimerkiksi yhteisiä oppimisympäristöjä, mikä auttoi sekä opiskelijoita että opettajia. Erityisesti opiskelijoiden osallistamiseen ja aktivointiin verkossa oli löydettävä uusia ratkaisuja.

Etäopetusjaksojen suunnittelu ja organisointi vaati paljon aikaa ja vaivaa. Tarkat ohjeet, selkeät pelisäännöt ja ohjeistukset auttavat. Etäopetus on myös hyvä aikatauluttaa niin että siihen sisältyy lyhyitä säännöllisiä taukoja, osallistamista ja aktivointia, kuten keskustelua ja ryhmätöitä, äänestyksiä ja enemmän kysymyksiä. Erilaisten interaktiivisten menetelmien avulla opiskelijat voivat ilmaista mielenpiteensä ja ideansa käsiteltyihin aiheisiin. Myös opiskelijat itse laativat toisilleen pieniä tehtäviä, millä oli hyvin positiivinen vaikutus etäopetuksessa. Opiskelijoille annettiin myös mahdollisuus arvioida toistensa työskentelyä.

Enemmän keskustelua ja ryhmätyöskentelyä

Jotta kaikki osallistuisivat aktiivisemmin, vastuita jaettiin ja opiskelijoille annettiin erilaisia rooleja ryhmän sisällä. Jotkut opettajista totesivat, että ryhmätyö verkossa oli jopa tehokkaampaa. Koska tenttejä ei voitu järjestää paikaan päällä, monet haastatellut muuttivat painotusta jatkuvaan arviointiin kurssin aikana. Lisäksi käytettiin enemmän esimerkkejä yhdistämään teoriaa ja käytäntöä, sekä mielenkiinnon lisäämiseksi luennon aikana. Opiskelijat tekivät etänä myös harjoitustöitä yrityksille. Yksi etäopetuksen etu olikin se, että elinkeinon edustajat ja muut asiantuntijat saatiin helpommin mukaan opetukseen, ilman matkustustarvetta ja -kuluja.

Opettajat mainitsivat erilaisia tapoja rohkaista keskustelua myös muista kuin suoraan opetukseen liittyvistä asioista. Viikoittaisille ”toimistotapaamisille” oli mahdollista osallistua, ja verkossa pidettiin avoimia kahvitunteja.

Tulevaisuuden opetus moninaista

Vaikka useimmat opettajat kaipasivat takaisin luokkaopetukseen, moni kyselyyn vastannut ja haastateltava suunnitteli yhdistävänsä erilaisia etäopetusmenetelmiä tulevaisuudessa paikan päällä tapahtuvaan opetukseen. Etäopetus on joustavaa ja soveltuu erityisesti opintojen ohella työssä käyville opiskelijoille, sekä jatkuvaan oppimiseen. Etäopetuksen elementtejä voidaan käyttää myös luokassa tapahtuvan opetuksen yhteydessä.

Kuitenkin, osa opettajista ei jäänyt kaipaamaan etäopetusta. Lisäksi monet opettajat pitivät raskaana toteuttaa hybridiopetusta, niin että osa oppilaista on paikan päällä ja osa osallistuu etänä. Toisaalta opiskelijat ovat pitäneet hybridivaihtoehtoa joustavana. Samalla myös matkustamistarve vähenee puolin ja toisin.

Partnerikokous paikan päällä Slovenian Koperissa

Covid-19 pandemian aikana matkustaminen oli hyvin vähäistä, mutta lopulta saimme tavata hankkeen muut osallistujat kasvokkain Primorskan yliopistossa järjestetyssä partnerikokouksessa. Kokouksessa viimeisteltiin hankkeen toimia: hankkeen tuloksena syntyy myös etäluentojen malleja ja ohjeellisia videoita esimerkiksi webinaarien toteutuksesta. Kokonaisuudessaan hankkeen toimet ovat sujuneet hyvin etäyhteyksien turvin. Kuitenkin, kuten moni selvitykseen osallistunut totesi, etäyhteys ei korvaa oikeaa tapaamista. Työskentely ja yhteyden ottaminen verkossa on paljon helpompaa kun hankekumppanit on tavannut ja keskustellut muustakin kuin työn alla olevasta asiasta.

Kirjoittajat

Riitta Pöntynen toimii InCompEdu -hankkeen projektipäällikkönä Turun yliopistossa ja erikoissuunnittelijana Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa.

Sari Nyroos toimii koulutuspäällikkönä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa.

Lisätietoja

Teacher stories – Inspiring good practices – a booklet of educator stories (avautuu PDF-tiedostona)

Report on identified challenges and problems that occurred during the transition to online teaching mode in the COVID-19 pandemic period -raportti (avautuu PDF-tiedostona)

Erasmus+ osarahoitteista InCompEdu-hanketta (“Innovative competence in on-line higher education”) koordinoi Gdanskin yliopisto Puolasta.