SataDiLogis – miten logistiikka kehittyy ja miten rahtiliikenteen onnettomuuksiin on varauduttu Satakunnassa?

Satakunnan vahva vientiteollisuus on maakunnalle hyvin positiivinen asia. Satakunnan teillä liikkuvalle tämä näkyy varsin vilkkaana rahtiliikenteenä. Henkilö- ja rahtiliikenne käyttävät samoja väyliä, mikä aiheuttaa riskejä turvallisuudelle. Henkilöliikenteen näkökulmasta rekat hidastavat liikennettä, mutta ohittamiseen ei ole mahdollisuuksia. Läheltä piti -tilanteita on usein. Tämänkaltaisten konkreettisten asioiden eteen teemme työtä SataDiLogis-hankkeessa: miten parantaa Satakunnan kuljetuslogistiikan turvallisuutta, tehokkuutta, varmuutta ja kilpailukykyä sekä miten vähentää kuljetusten ympäristövaikutuksia. Myös digitalisaatio voi tuoda apua näihin kysymyksiin tulevaisuudessa.

Miten rahti turvataan ja riskit vähenevät?

Lokakuussa 2021 pääsimme koronatilanne huomioiden toteuttamaan hankkeessamme toiminnallisen työpajan Porin lentokentän läheisyydessä sijaitsevassa Turvallisuuskeskuksessa (tuolloin vielä nimellä Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue). Onnettomuustilanteissa on pystyttävä toimimaan ja auttamaan kaikissa tilanteissa. Teemana oli rahdin turvaaminen ja riskien minimoiminen onnettomuustilanteessa. Pandemia-aikana tutuksi tullut virtuaalisuus mahdollistaa osallistumisen ilman matkustamisen vaivaa ja matkakuluja, mutta se ei korvaa konkreettisia käytännön harjoitteita esimerkiksi henkilöauton sammuttamisessa.

Pelastusharjoitusalue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet käytännön harjoituksiin, ja sillä on laajasti käyttäjäryhmiä sairaaloista vakuutusyhtiöihin ja yrityksiin, jotka käyttävät aluetta testitarkoituksiin. Satakunnassa on varsin paljon teollisuutta ja kemikaalikuljetuksia sekä esimerkiksi Tahkoluodossa LNG-terminaali. Siten myös onnettomuuksiin on varauduttu. Alueella harjoitellaan myös tuulivoimaloiden palo- ja pelastustilanteita. Työpajaamme osallistuttiin myös Satakunnan ulkopuolelta.

Jokaisella tienkäyttäjällä on avustamisvelvollisuus

Työpajan teoriaosuudessa käytiin läpi paloturvallisuuden ja vaarallisten aineiden onnettomuuden perusteita sekä rahdin turvaamisen periaatteita. Saimme varsin kattavan esityksen paloturvallisuudesta ja myös muistutuksen ladata 112-sovellus omaan kännykkään. Sen kautta voi tehdä erilaiset onnettomuusilmoitukset. Osallistujia muistutettiin siitä, että tieliikenteessä jokaisella on lakiin perustuva avustamisvelvollisuus oman kykynsä mukaan. Pelkkä avun soittaminen paikalle ei riitä. Tavallista tienkäyttäjää helpottaa tieto siitä, että pelastushenkilökunta ja -viranomaiset tekevät onnettomuustilanteissa päätökset ja johtavat toimintaa.

Uudet käyttövoimat tuovat myös haasteita liikenneturvallisuuteen

Uudet energiamuodot, polttoaineet ja käyttövoimat edellyttävät uusia toimintatapoja. Esimerkiksi LNG:n eli nesteytetyn maakaasun käyttö yleistyy myös maantiekuljetuksissa. Se on helposti syttyvä ja vaikeasti sammutettava aine. Sähkö- ja hybridiautojen yleistyessä niiden paloturvallisuus on noussut esille. Esimerkiksi autolautoilla sähköautot pyritään sijoittamaan erilleen toisistaan. Tieliikenneonnettomuuksissa sähköautojen ja erityisesti hybridiautojen tunnistaminen on onnettomuustilanteessa vaikeaa. Sammutukseen käytettäviä vesitiiviitä altaita on nykyisellään vielä vähän saatavilla. Allas mahdollistaa sen, että auton myrkyllisiä aineita ei pääse vesistöön. Palotilanteissa ongelmia aiheuttavat myös myrkylliset kaasut.

Onnettomuustilanteissa yhteiset standardit auttavat

Työpajassa keskusteltiin myös vaarallisten aineiden kuljetusten merkitsemisestä ja olemassa olevista standardeista. Haasteena on se, että rajoitetusti vaarallista ainetta ei tarvitse merkitä, mikä koskee lähinnä kappaletavaran kuljetuksia. Onnettomuustilanteissa aiheuttaa haasteita, mikäli kuljettaja ei pysty kommunikoimaan pelastajien kanssa. Sähköisissä rahtikirjoissa oleva tieto pitää silloin selvittää muilla tavoin, esimerkiksi soittamalla kuljetusliikkeeseen. Esimerkiksi Saksassa auton perässä on yleensä näkyvissä puhelinnumero, johon voidaan onnettomuustilanteissa ottaa yhteyttä. Onnettomuustilanteissa on useita asioita, joita pitää ottaa huomioon, mukaan lukien turvaetäisyys onnettomuuspaikkaan, mahdolliset myrkylliset kaasut sekä onnettomuusalueen rajaaminen.

 

Satakunta osana globaalia kuljetusketjua

Turvallisuus oli esillä myös kesäkuussa 2021 rautatie- ja satamalogistiikan työpajassamme. Raiteilla kulkee vaarallisia kemikaalikuljetuksia, ja Tampereen ratapihan muutokset aiheuttavat uusia riskejä. Todella positiivista on se, että Pori/Rauma-Tampere-rata on saatu mukaan digiratahankkeeseen.

Satakunta linkittyy globaaliin kuljetusketjuun, ja konttipula vaikuttaa myös alueellamme. Yritysten toimintaan vaikuttavat kohonneet rahtihinnat. Konttien saatavuus taas tuo yrityksille ongelmia aikatauluun ja toiminnan ennakoitavuuteen. Suezin kanavassa vuonna 2021 tapahtunut konttialuksen onnettomuus vaikutti pitkään. Tällaiset ongelmat ovat saaneet yritykset pohtimaan uusia reittejä ja kuljetustapoja Kaukoidästä Suomeen. Vaihtoehtona on erityisesti junakuljetus. Trans-Siperian radan liikenne onkin lisääntynyt viime vuosina, mutta nyt Ukrainan sota on tuonut siihen muutoksia. Junien reititykselle on haettu uusia vaihtoehtoja. Kuljetustapaa ei kuitenkaan ole mahdollista kovin nopeasti muuttaa, rahtipaikka junassa on varattava aiemmin etukäteen ja rahdin hinta raiteilla on ollut kalliimpi kuin meritse.

SataDiLogiksen tulevaa toimintaa

SataDiLogis-hankkeelle haettiin jatkoa 31.3.2023 asti, jotta suunnitellut toimenpiteet saataisiin toteutettua. Hanke etenee koronatilanteen mukaan ja säädöksiä noudattaen hybridimallilla. Aivan viime aikoina koronarajoituksia on vähennetty ja tautitilannekin näyttää helpottuvan. SataDiLogiksessakin on nyt mahdollista toteuttaa koronan takia siirtyneet kuljetuslogistiikan riskienhallintatilaisuudet. Teoriaa ja käytäntöä sisältävät päivät toteutetaan eri puolilla Satakuntaa vielä ennen kesäkuun loppua. Syksyllä 2022 järjestetään kolmas toiminnallinen työpaja Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella.

SataDiLogis on myös 17.5.2022 mukana Taitaja2022-tapahtumassa Länsi-Suomen Pelastusharjoitusalueella, jossa on kuljetuslogistiikan ammattitaidon SM-kilpailun finaali. Luvassa on mielenkiintoinen ja paljon tapahtumia sisältävä päivä, jonka aikana voi seurata tulevaisuuden ammattilaisten kisaamista ja tutustua muuhun toimintaan.

Lastiturvallisuustyöryhmä LASTUn tapaamiset ovat olleet virtuaalisia koronapandemian ajan, mutta seuraava tapaaminen on Kaarinassa 6.6.2022 MacGregor Finland Oy:n isännöimänä. Päivän aikana verkostoidutaan ja puheenvuoroissa käsitellään lastiturvallisuuteen liittyviä aiheita laajasti eri näkökulmista.

Vuonna 2009 perustetun LASTUn toimintaan ovat tervetulleita kaikki turvallisuudesta kiinnostuneet. Juuri avoimuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuen LASTUn avulla on pystytty edistämään logistiikan turvallisuutta laajassa yhteistyössä.

Kirjoittajat:

Riitta Pöntynen ja Anne E. Suominen toimivat erikoissuunnittelijoina Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa. Anne E. Suominen koordinoi SataDiLogis-hanketta, joka on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoitteinen hanke, hankekoodi on A74723 ja toteutusaika 1.1.2019-31.3.2023.

Pääkuva: Toiminnallisen työpajan osallistujia. Anne E. Suominen

Categories: Merenkulkualan koulutus ja tutkimus

Keywords: merenkulku, onnettomuudet, turvallisuus, digitalisaatio