Osaajat esiin osaamisen validoinnilla

Osaamista syntyy kaiken aikaa. Osa tästä osaamisesta on merkityksellistä koulutuksen ja työn kannalta. Osaamista syntyy myös koulutuksen ulkopuolella, työssä ja vapaa-aikana. Tähän ajatteluun perustuu osaamisen validointi eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osaamisen validointi on keskeinen koulutuspolitiikan väline, jolla tuetaan elinikäistä ja elämänlaajuista oppimista.

Pohjoismainen aikuisten oppimisen verkosto NVL (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande) järjesti yhdessä kansainvälisten organisaatioiden kanssa VPL Biennale -konferenssin 19.–20. toukokuuta Reykjavikissa, Islannissa. Konferenssin keskeisenä kysymyksenä oli kuinka osaamisen validointi voi tulla keskeiseksi osaksi elinikäisen oppimisen politiikkaa ja palveluja. Vastauksia kysymyksiin haettiin työelämän, koulutuksen, yhteiskunnallisen vastuun ja henkilökohtaisen kehittymisen näkökulmista. Konferenssin järjestämistä tukevat NVL ja CEDEFOP (European Centre for the Development of Vocational Training). Euroopan Unionin komissio sekä Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO ja työjärjestö ILO esittivät näkemyksensä osaamisen validoinnin nykytilanteesta. Konferenssin aikana keskusteltiin myös osaamisen validointia koskevasta tutkimuksesta.

Tutkimuskohteena kokeilut opetuksessa ja ohjauksessa

Kartoittaessa viime vuosien tieteellistä tutkimusta osaamisen validoinnista huomataan ainakin kaksi seikkaa. Ensinnäkin käytetyt käsitteet ovat moninaisia, ja tutkimuksen kielellä osaamisen validoinnin sijaan puhutaan useimmiten käsitteillä recognition of prior learning (RPL), prior learning assessment (PLA) tai accreditation of prior learning (APL). Suomalaisittain puhutaan osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta.

Toinen huomio liittyy siihen, mitä tutkitaan. Valtaosa kansainvälisistä tutkimuksista keskittyy opettajien kokeiluihin erilaisten ohjaus- tai arviointikäytäntöjen kehittämiseksi, jotta osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa koulutuksessa. Nämä huomiot tulivat esille myös tutkijoiden puheenvuoroissa VPL Biennalen aikana. Onko puhe osaamisen validoinnista typistynyt siis opettajien ja ohjaajien keskusteluksi oppilaitosten ja korkeakoulujen sisällä? Unohtuivatko työelämä ja vapaa-aika tästä yhtälöstä kokonaan?

Näkökulmia oppimisesta puhumiseen

Jatkuva oppiminen on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön viime vuosina. Verrattuna aikaisempaan, elinikäisen oppimisen käsitteeseen, jatkuva oppiminen korostaa oppimisen merkitystä ja hyödyntämistä yksilön työuralla ja koulutuksessa. Elinikäisen oppimisen eetokseen luettiin mukaan myös laajempia kulttuurisia ja sosiaalisia merkityksiä, kuten sivistystä ja oppimisen kaarta vauvasta vaariin.

Jatkuvan oppimisen puhe keskittyy siis työikäisten oppimiseen ja sen hyötynäkökohtiin. Tutkimuksen keskittyminen osaamisen hyödyntämiseen koulutuksessa ja työelämässä soveltuukin mainiosti jatkuvan oppimisen narratiiviin. Tutkimuksen tulisi kuitenkin tarkastella kriittisesti osaamisen validoinnin tavoitteita ja vaikutuksia. Jotta tutkimus auttaisi kehittämään osaamisen validointia, tulisi tutkimuskohteeksi valita laajemmin työpaikoilla ja vapaa-ajalla tapahtuvan oppimisen näkökulmia.

Tutkimuksen rooli osaamisen validoinnissa

Tutkijoiden keskusteluiden pohjalta nousi esille tarve laajentaa osaamisen validoinnin tarkastelua. VPL Biennale -konferenssien parissa usein käytetty iskulause ”Learner in the centre of validation” kuvastaa aikaa, jolloin oppilaitoksissa ja korkeakouluissa haluttiin lisätä oppijalähtöistä ajattelua opettajakeskeisen ajattelun sijaan. Entä nyt, kun tuo ajattelu on jo vuosia sitten läpäissyt kaikki koulutusorganisaatiot? Kenties iskulause ”Validation as a meeting point for stakeholders in learning” kuvastaisi paremmin oppijoiden, opettajien, ohjaajien ja työnantajien keskinäisiä rooleja ja vastuita osaamisen validoinnissa.

Konferenssin keskusteluissa pohdittiin myös tutkijoiden ja tutkimuksen roolia osaamisen validoinnin kehittämisessä. Tutkimus painottuu tällä hetkellä käytännön sovelluksiin. Tutkijoiden tulisi perehtyä tarkemmin osaamisen validoinnin tavoitteisiin tässä ajassa ja arvioida, miten osaamisen validointi kytkeytyy esimerkiksi kansalaisten osallistumiseen osaamisen kehittämissä. Validointia tutkivat voisivat asettua parempaan vuoropuheluun kouluttajien ja työnantajien kanssa muun muassa jatkuvan oppimisen teemassa. On mahdollista, että osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöistä rakentuisi tämän vuoropuhelun kautta sekä tutkimusperustaisia että kokemusperäisiä (research and practice informed), ja ne vastaisivat paremmin eri sidosryhmien odotuksiin.

Kuva 1. Asiantuntija Ernesto Villalba-Garcia (CEDEFOP) kuvaa puheenvuorossaan osaamisen validoinnin kehitystä. (Kuva: Timo Halttunen)

Yhteenvetona tutkimuksen merkityksestä osaamisen validoinnissa korostui tutkimuksen tehtävä oleellisten ja puhuttelevien kysymysten esittäjänä muille osapuolille. Vuoden 2022 VPL Biennalen tuloksena syntyikin tutkijoiden kannanotto, jossa nostettiin keskusteluun tutkimuksellinen ote osaamisen validoinnin kehittämisessä. Tutkimus voi auttaa laajentamaan käsityksiä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen merkityksistä mm. myönteisen minäkäsityksen ja pystyvyysuskon rakentamisessa, koulutusmotivaation kohentamisessa ja ammatillisen suuntautumisen löytämisessä. Yksilöt ja ryhmät voivat validoinnin kautta rakentaa käsitystä itsestään oppijana ja oppivana organisaationa.

Osaamisen validointi voi siis tehdä oppijoille, opettajille, ohjaajille ja työnantajille näkyväksi sen kaiken osaamisen, mitä työelämässä ja vapaa-ajalla syntyy. Osaamisen validointia koskeva tutkimus voi puolestaan auttaa meitä huomaamaan mitä kaikkea yksilöt jo osaavat, ja mihin koulutusta ja ohjausta oikeastaan tarvitaan.

Kirjoittaja

Timo Halttunen toimii yksikönjohtajana Brahea-keskuksen ARD-yksikössä.

Lisätietoa tapahtumasta

Turun yliopiston Brahea-keskus on ollut aktiivinen kehittäjä osaamisen validoinnin parissa kansainvälisesti ja kansallisesti aina 2000-luvun alusta alkaen. Timo Halttunen toimii Turun yliopiston edustajana NVL-verkostossa ja sen kansallisessa osaamisen tunnustamisen työryhmässä. NVL on aktiivinen koulutuspolitiikan toimija pohjoismaissa ja kansainvälisesti.

Linkki: Tietoa Pohjoismaisesta aikuisten oppimisen verkostosta (NVL) https://www.norden.org/fi/tiedot/tietoa-aikuisten-oppimisen-pohjoismaisesta-verkostosta-nvl

VPL Biennale on kansainvälinen konferenssi, jossa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen parissa työskentelevät tutkijat, kehittäjät, opettajat ja ohjaajat kohtaavat. Islannissa järjestetty konferenssi oli neljäs aiheesta järjestetty kansainvälinen tapahtuma.

Linkki: 4th VPL Biennale https://vplbiennale.org/

Kuvat: Timo Halttunen