Tuulivoiman ja turismin yhteistyön mahdollisuudet Suomessa

Usein kuulee sanottavan, että tuulivoimalat karkottavat turistit ja pilaavat maiseman. Kun asiaan tutustuu lähemmin ja katsoo myös kansainväistä mediaa, avautuu toisenlainen maailma: tuulivoimalat turistikohteina. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Australiassa on yleistä viedä turismiryhmiä tuulipuistoihin. Eipä siinä mitään ihmeellistä sinänsä ole, jätevedenpuhdistamotkin kiinnostavat monia, muista teollisuuslaitoksista puhumattakaan.

Asiaa on tutkittu sekä kyselyin että tilastoihin perustuen eri puolilla maailmaa. Toisessa laidassa ovat ne turistit, jotka ovat valmiit tekemään erillisen matkan pelkän tuulivoiman takia, ja toisessa ne, joiden mielestä tuulivoimalat pilaavat maiseman kokonaan, eivätkä he niiden vuoksi matkusta paikkakunnalle. Näiden kahden ääripään väliin jää suuri joukko neutraalisti tuulivoimaan suhtautuvia. Suurinta osaa tuulivoima ei haittaa, mutta ei juuri kiinnostakaan. Tilastojen valossa turismin ei ole kuitenkaan todettu vähenevän tuulivoimarakentamisen seurauksena, vaikka kyselyissä negatiivinen asenne olisi nähtävissä. Lisäksi tuulivoiman vääjäämättä lisääntyessä niihin totutaan.

Eri alojen yhteistoiminta on tehokasta

Eri alojen yhteistoimintaa tulisi miettiä erityisesti synergiaetujen vuoksi. Myös Euroopan Unionissa on merellisten eli sinisten elinkeinojen edistämiseen liittyvä poliittinen tahto. Erityisen toivottavia olisivat erilaiset yhteiskäyttömuodot, jolloin voitaisiin hyödyntää samaa tilaa ja infrastruktuuria. Teoreettisesti tämä säästäisi tilaa ja energiaa sekä toisi tuloja paikkakunnalle. Toisaalta on syytä muistaa, että tuulivoimayhtiöt tuottavat energiaa ja tällaiset sivutoiminnat voivat jopa haitata sitä ilman merkittävää taloudellista hyötyä. Tuulivoimarakentamisen voisi yhdistää turismiin ja matkailualaan parempaa saavutettavuutta tavoiteltaessa. Tuulivoimarakentaminen vaatii infraa, kuten kestäviä teitä, joita voisi sitten hyödyntää muuten vaikeasti saavutettavissa olevien kohteiden tavoittamiseen. Muualla maailmassa yhdistämistä onkin jo toteutettu. Tuulivoima-alalle on eduksi edistää myönteistä asennetta tuulivoimaa kohtaan, mikä on mahdollista tietoisuutta ja tunnettuutta lisäämällä, ja tästä syystä yhtiöitä on mahdollista houkutella mukaan.

Tietoisuuden lisääminen tuulivoimasta

Tuulivoimaturismista monelle tulee ensimmäiseksi mieleen tuulivoimalan konehuoneeseen nouseminen joko hissillä tai tikkaita kiipeämällä ja ylhäältä maisemien katseleminen. Vanhemmissa tuulivoimaloissa ei yleensä ole hissiä. Ja jos onkin, niin se ei kulje ylös asti. Maisemien ihailu korkeuksista ei siis liikuntarajoitteisilta onnistu, ja kaikki eivät halua tai uskalla kiivetä, vaikka valjaissa kiipeäminen loisikin turvalliset puitteet. Tällaista maailmalla silti harrastetaan, mutta tavallista turistia voisi kiinnostaa ihan vain opastettu tuulivoimalan alakertaan meneminen ja siellä saatu informaatio. Ylös kiipeäminen vaatii tuulivoimalan sammuttamisen ja sen, että mukana seuraa kaksi koulutettua työntekijää, jotka osaavat tarvittaessa jopa tuoda tajuttoman henkilön alas konehuoneesta. Molemmat vaatimukset luonnollisesti maksavat, mutta ovat järjestettävissä.

Tuulivoiman infopisteet ja opastuskeskukset, joissa voisi olla myös käytöstä poistettuja tuulivoimalan osia, olisivat omiaan lisäämään tietoisuutta tuulivoimasta. Porissa, Reposaaren pengertien varrella, on ollut jo yli parikymmentä vuotta tuulivoimaa esittelevä opastuskeskus. Keskus on Suomen Hyötytuulen omistama ja sinne voi varata opastettuja käyntejä.

Merituulivoima on vielä asia erikseen, koska se on sekä vaikeammin saavutettavissa että toisaalta myös kiinnostavampi merimatkan takia. Tällaisiakin retkiä Pohjanmeren tuulivoimaloihin on järjestetty pienillä aluksilla sään salliessa.

Tutustumiskäynti Peittoon tuulivoimapuistoon

Hankkiaksemme lisää tietoa ja kokemusta tuulivoiman ja turismin yhdistämisestä teimme retken BlueCleanDigi-hankkeessa Peittoon tuulivoimapuistoon Porissa. Myös tuulivoima uusiutuvana energianlähteenä kiinnosti meitä. Tällä hetkellä katseet on suunnattu erityisesti vetytalouteen, ja vedyn tuottamisessa tarvitaan runsaasti sähköä. Mikäli sähkö on uusiutuvista energianlähteistä peräisin, kuten tuulesta tai auringosta, puhutaan vihreästä vedystä. Ihmisten myönteiset ajatukset tuulivoimasta liittyvätkin usein sen uusiutuvuuteen, mitä voisi käyttää hyödyksi myös matkailualaan liittyen.

Alun perin meillä oli ajatuksena ajaa hissillä ylös asti ja kiivetä viimeiset 15 metriä tikapuita, mutta tuulimyllyjen omistajan turvallisuusohjeistuksen tiukennuttua tämä ei ollutkaan mahdollista. Pienen maistiaisen kuitenkin hississä matkustamisesta saimme, sillä turvamääräykset mahdollistavat kahteen metriin nousemisen. Matkaa ylös jäi nousematta enää 138 metriä. Tässä kokeilussa voimalaa ei myöskään tarvinnut sammuttaa. Melko ahtaaseen hissikoppiin mahtuu kolme ihmistä ja matka ylös kestää kuutisen minuuttia. Saimme lisäksi hyvän opastuksen aiheeseen ja kuulimme muun muassa turvamääräyksistä, koulutuksista, myllyjen rakentamisesta, tehoista ja generaattoreista. Saimme myös kuulla, että 64-metriset siivet hubin kanssa painavat yhteensä 60 tonnia, mikä vastaa noin neljääkymmentä henkilöautoa.

Yhteistoiminnan laajenemisen esteitä ja ratkaisuita

Voimalaan kiipeäminen tai hissillä kulkeminen on säänneltyä GWO:n (Global Wind Organisation) turvamääräyksiin perustuen, mutta onnistuu, jos suorittaa kahden päivän turvallisuuskurssin. Tosin nämä kurssit eivät kovin halpoja ole. Toinen vaihtoehto, mikäli voimalan omistaja antaa luvan, on mennä ylös kahden turvallisuuskoulutetun ihmisen kanssa. Tästä tulee voimalan omistajalle kuluja, jotka pitäisi korvata. Lisäksi on epäselvää kuka ottaisi tällaisen bisneksen koordinoidakseen ja hoitaakseen. Tai olisiko tällainen toiminta ylipäätään kaupallistettavissa? Mieleen tulevat osa-aikaiset luonto-oppaat tai vastaavat, jotka voisivat ottaa tällaisenkin palvelun valikoimaansa. Luonnollisesti tuulivoimayhtiöt itsekin voisivat tällaista hoitaa.

Hyvä puoli olisi saada houkuteltua turisteja seudulle lisäpalveluilla, jotka toisivat tuloja muillekin tahoille. Lisäksi asenteet tuulivoimaa kohtaan oletettavasti parantuisivat. Usein esitetään melko kevyin perustein kriittisiä mielipiteitä ilman, että ne perustuvat faktoihin. Tuulivoiman haitoista puhuttaessa maisemahaitat ja meluongelmat nostetaan lähestulkoon aina esille. Mutta esimerkiksi aikoinaan, kun Porin seudulle pystytettyjen tuulivoimaloiden melua mitattiin, oli vaikeuksia saada luotettavia mittaustuloksia muiden äänien peittäessä voimaloiden melun alleen. Toisaalta pitää muistaa, että ihmiset kokevat asioita eri tavoin, ja toisille melu voi olla todellinen ongelma ja elämää häiritsevä tekijä. Tämän vuoksi tuulivoimapuistojen sijoittamista pohditaankin tarkoin, jotta hyödyt ja haitat tulisivat huomioiduiksi.

Työpaja tuulivoiman ja turismin yhdistämisestä

Järjestämme aiheesta pienimuotoisen työpajan 19.9.2022 sidosryhmien kanssa ja kartoitamme mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös esteitä tuulivoiman ja turismin yhdistämiselle. Tarkoitus on kirjoittaa tärkeimpiä johtopäätöksiä ylös ja liittää ne BlueCleanDigi-hankkeen resurssipankkiin ja muutenkin tiedottaa asiasta.

Kirjoittajat

Projektipäällikkö Sari Repka sekä tutkija Minna Alhosalo työskentelevät Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa.

Lähteet

Pääkuva: Matti Alhosalo