Maatalousmuovien kierrätystä edistämässä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Harva tulee ajatelleeksi, miten paljon ruuantuotannossa tarvitaan muovia. Alkaen jo maataloustuotannosta, muoveilla on monia käyttökohteita. Peltojen reunoilla näkyvät vaaleat tai värilliset heinä- ja rehupaalit ja säilörehun aumamuovit ovat määrällisesti suurin yksittäinen muovin käyttökohde. Lisänä tulevat erilaiset pakkaukset: lannoitesäkit, torjunta-aine-, säilörehuliuos- ja öljykanisterit, vitamiiniämpärit ynnä muut. Myös viljelmiä keväisin suojaavat harsot ja puutarhatuotannossa tarvittavat katteet, taimiruukut, kasvien tuet ja kiinnikkeet sekä tihkukasteluletkut ovat kaikki muovia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Muovi on suosittu materiaali, koska se on kevyttä, edullista ja moneen käyttötarkoitukseen sopivaa. Iso ja kasvava haittapuoli on, mitä tehdä käytöstä poistetulle muoville. Muovin maaperä- , vesistö- ja terveyshaitoista (ml. mikromuovit) puhutaan paljon julkisuudessa. Viljelijät itse ovat myös havahtuneet asiaan, ja muovijätteen määrä huolestuttaa heitä.

Turun yliopiston Brahea-keskus ja Satafood toteuttavat maatalousmuovien keräystä ja kierrätystä edistävää Älymuovi-hanketta. Hankkeen aluksi teimme viime vuoden lopulla Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueen maatiloille suunnatun kyselyn maatalousmuovijätteestä. Tämän vuoden huhti- ja toukokuussa täydensimme kyselyä viedä puhelinhaastatteluin. Kysyimme mm. tiloilla syntyvän muovijätteen määrää ja nykyisiä käsittelytapoja. Lisäksi selvitimme maatalousyrittäjien ajatuksia siitä, miten maatalousmuovijätteen lajittelua, varastointia, keräystä ja kierrättämistä voisi parhaiten edistää ja onko heillä itsellään mielessä hyviä ideoita tai ratkaisuja.

Kyselyvastausten suuri määrä (394 kpl) yllätti meidät positiivisesti. Etenkin kyselyn avovastauksissa ja puhelinkeskusteluissa tuli selvästi esiin, että viljelijät toivovat muovijäteasiaan pikaista ratkaisua ja asia on heille erittäin tärkeä.

Suomessa maatiloilla syntyy joka vuosi noin 12 000 tonnia muovijätettä. Yli puolet siitä, arviolta 7 000 tonnia, on heinä- ja rehupaalien käärintäkalvoa (Erälinna & Järvenpää 2019). Loppu on puutarhatuotannon muoveja sekä erilaisia pakkausmuoveja. Määrät on arvioitu muovien myyntimäärien perusteella. Koko EU-alueella vuodessa syntyvän maatalousmuovijätteen määrän on arvioitu olevan lähes 1,7 miljoonaa tonnia (EIP-Agri 2021). Vihannesten ja hedelmien tuotannossa syntyvä muovijäte kattaa siitä hiukan yli puolet.

Maatalousmuoveille tulisi luoda keräys- ja kierrätysjärjestelmä…

Siinä missä tavallinen kuluttaja voi palauttaa pantillisen muovipullon kaupan keräykseen tai viedä pakkausmuoviroskat niille varattuun erilliskeräysastiaan, maatalousyrittäjille tilanne on hankalampi. Ainoastaan ns. tuottajavastuun piiriin kuuluville pakkausmuoveille, kuten suursäkeille, muovikanistereille ja paalimuovikalvorullien hylsyille, on tällä hetkellä olemassa vastaanottopisteet yritysterminaaleissa.

Tekemämme kyselyn perusteella vain harvat maatalousyrittäjät – lähinnä yritysterminaalien lähellä asuvat –  tietävät mahdollisuudesta viedä pakkausmuovit yritysterminaaliin. Yritysterminaaleja on isompien kaupunkien lähellä, ja lähin terminaali voi siksi olla usean kymmenen kilometrin (Pohjois-Satakunnassa asuvalle jopa lähes 70 km) päässä tilalta. Myös vastaanottovaatimuksena olevat lajitteluohjeet tuottavat hankaluuksia, sillä muovi tulisi olla muovilajeittain (esim. PE ja PVC erikseen) lajiteltua ja puhdasta. Koska monien muovipakkausten merkinnät ovat hyvin puutteelliset ja koska sama tuote (esim. paalimuovikalvohylsy) voi valmistajasta riippuen olla eri muovilaatua, muovin laadun erottaminen ilman kemiallista analyysiä on käytännössä mahdoton tehtävä.

Määrällisesti suurin osa maatalousmuovista ei kuulu tuottajavastuun piiriin. Maa- ja puutarhatiloilla varsinkin tämä muovijäte on ongelma, koska iso osa yrittäjistä ei tiedä, mihin sitä voi viedä ja otetaanko sitä missään vastaan edes maksua vastaan.  Osa kyselyyn vastanneista on vienyt muovia rakennus-tai sekajätteenä jäteasemille. Tilalla voi myös olla sopimus jätteiden noudosta, ja muovit noudetaan silloin energiajätteenä säännöllisin välein tilan keräysastiasta. Suurella osalla tiloista erilaisia käytetyn muovin kasoja (etenkin paalimuoveja) kuitenkin lojuu pihalla tai peräkärryissä. Lisäksi muovin likaisuus tuottaa ongelmia, sillä esimerkiksi pitkään maahan kosketuksissa olleet paalimuovit ja viljelmien katekalvot eivät kelpaa uusioraaka-aineeksi ja pahimmillaan eivät edes polttoon.

Tuottajavastuun ulkopuolisesta muovista vastaan otetaan tällä hetkellä vain paalien käärintäkalvoa. Koronapandemia kuitenkin aiheutti hankaluuksia muovien vastaanottoterminaaleille ja uusiomuovin tuotantolaitoksille, koska raakaöljyn hinnan romahduksen vuoksi myös uusiomuovin kysyntä romahti ja laitosten varastot täyttyivät. Myös paalimuovien vastaanotto oli siksi yli vuoden tauolla. MTK:n ja Itä-Suomen Murskauskeskuksen organisoima valtakunnallinen keräyspalvelu on alkanut uudelleen kesäkuussa 2021. Tämä kerätty ja lajiteltu muovi viedään tällä hetkellä kierrätettäväksi ulkomaille, mutta jos muovi on likaista, se päätyy poltettavaksi. Kyselyymme vastanneet maatalousyrittäjät kuitenkin toivoisivat, että muovi päätyisi polton sijaan mieluummin uusiomuovin raaka-aineeksi. Myös muovijätteen vienti ulkomaille herättää heissä ihmetystä.

…mutta jokainen voi tehdä jotain jo nyt

Muovien käytöstä ei voida luopua kokonaan. Siksi on tärkeää luoda toimiva ja tehokas kierrätyssysteemi, jonka avulla muovien ympäristökuormitusta ja neitseellisestä raaka-aineesta valmistetun muovin määrää voidaan vähentää. Syntypaikkalajittelun onnistuminen on muovien kierrätyksen perusta, ja maatalousyrittäjät ovat siinä keskeisessä roolissa. Älymuovi-hankkeessa pyrimme siksi edistämään maataloustuotannossa käytettävien muovien syntypaikkalajittelua ja keräystä odottavien muovien oikeanlaista varastointia viestimällä asiasta sekä rohkaisemalla viljelijöitä miettimään asiaa omakohtaisesti.

Älymuovi-hankkeessa olemme tähän mennessä kyselyn ja puhelinhaastattelujen lisäksi järjestäneet kevään mittaan webinaareja muovien lajittelusta, ja tekeillä on myös lajitteluopas. Olemme myös vaihtaneet kokemuksia Itä-Suomessa tänä keväänä alkaneen muovien keräyshankkeen projektihenkilöiden kanssa.

Seuraavaksi (koronatilanteen salliessa) pyrimme järjestämään myös kasvokkaisia tilaisuuksia muovien käsittelystä. Toiveena on, että tilaisuuksissa saman alueen ja/tai tuotantosuunnan maatalousyrittäjät voisivat jakaa ja kokeilla hyviksi osoittautuneita muovienlajittelu- ja varastointiratkaisuja tai tehdä yhteistyötä muovien keräyksessä. Pyrkimyksenä on löytää ratkaisuja muovien tehokkaampaan kierrätykseen yhteistyössä maatilojen, logistiikkayritysten ja muovien jatkojalostajien kanssa.

Kirjoittaja

Johanna Yliskylä-Peuralahti toimii projektipäällikkönä Turun yliopiston Brahea-keskuksessa ja on mukana toteuttamassa Älymuovi-hanketta.

Kuva: Leena Erälinna.

Lisätietoa Älymuovi-hankkeesta

Älymuovi-hankkeen toteuttavat 1.10.2020–31.12.2022 Satafood Kehittämisyhdistys ry sekä Turun yliopiston Brahea-keskus. Rahoitus tulee Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. Hankkeen yksityisen rahoituksen maksajat ovat Clean Plastic Finland Oy, Keskitien Tukisäätiö, MTK-Varsinais-Suomi Ry ja Niemi-säätiö.

Hankkeen kotisivu: https://maatalousmuovijate.fi/hanke/

Tekstissä mainitut lähteet

EIP-Agri Focus Group (2021). Reducing the plastic footprint of agriculture. https://ec.europa.eu/eip/agriculture/en/publications/eip-agri-focus-group-plastic-footprint-final

Erälinna, L. & Järvenpää, A-M. (2019). Maatalousmuovijätteen keräys ja kierrätys. https://maatalousmuovijate.fi/2019/03/maatalousmuovijatteen-kerays-ja-kierratys-haasteet-ja-mahdollisuudet-julkaisu-luettavissa/