Muuttuva työelämä luo tarvetta urapohdinnoille

Turun yliopistossa voi erikoistua uraohjaukseen jo neljättä kertaa

Elinikäinen oppiminen ja jatkuvan kehittymisen vaatimus ovat tuoneet aikuisväestölle ja urakonkareillekin urapohdinnat osaksi jatkuvasti muuttuvaa työelämää. Kun ammatteja häviää ja uusia ilmestyy, tulee meille kaikille mietittäväksi, mihin suuntaan nyt pitäisi katsoa, mitä pitäisi oppia, minne päin lähteä vai pysyäkö paikallaan?

Turun yliopistossa voi erikoistua uraohjaukseen jo neljättä kertaa. Uraohjauksen erikoistumiskoulutus alkaa Brahea-keskuksessa maaliskuussa 2022. Koulutus on suunnattu erilaisissa uraohjaustehtävissä työskenteleville asiantuntijoille, joilla on jo työkokemusta ja korkeakoulututkinto. Koulutuksen tavoitteena on ollut tuoda uraohjauksen kentälle tutkimusperustainen yliopistollinen täydennyskoulutus, josta saisi uraohjaajan pätevyyden, vaikka uraohjaajana toimimiseen ei tänä päivänä ole pätevyysvaatimuksia.

Koulutus pilotoitiin Suomessa 2018–2020 ja sitä on kehitetty kokemusten ja palautteiden perusteella. Esimerkiksi asiakastyön ohjausmenetelmät elävät ajassa ja sisällöltään saman niminen osio muuttuu aina sisään tulevien ryhmien mukana. Myös uraohjaajaksi kasvaminen on tullut omaksi erilliseksi osiokseen koulutuksessa. Koulutuksen syntytarinaan voi tutustua tarkemmin UraohjausERKOn omien verkkosivujen vieraskynäkirjoituksesta Miten uraohjauksen erikoistumiskoulutus syntyi?

Ohjaustyötä tehdään paljon muuallakin kuin oppilaitoksissa, joissa opintojen ohjaukseen tulee olla opinto-ohjaajan pätevyys. Uraohjaus jo käsitteenä sisältää laajemman kokonaisuuden kuin opintojen ohjaus: se sisältää ohjauksen koulutukseen, työurille sekä laajemmin elämän suuriin valintoihin. Opinto-ohjaajat törmäävät uraohjaukseen silloin, kun opiskelijat miettivät tulevaisuuden mahdollisuuksiaan, mitä tehdä “sitten kun olen iso”, ja valitsevat omia opintopolkujaan.

Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen sisällöt

Koulutus käynnistyy maaliskuun 2022 lopussa ja kestää vuoden. Koulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, ja se muodostuu kuudesta osakokonaisuudesta:

• uraohjaus yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa
• uraprosessit ja niiden tukeminen
• vuorovaikutusosaaminen asiakastyössä
• asiakastyön ohjausmenetelmät
• uraohjaajaksi kasvaminen
• oma kehittämishanke

Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan verkossa lukuun ottamatta aloitus- ja lopetusseminaaria. Seminaarien lisäksi koulutuksessa on neljä kaksipäiväistä verkko-opetusjaksoa, jotka toteutetaan ZOOM-kokousohjelmiston välityksellä vuorovaikutteisesti. Koulutuksen tukena on Itä-Suomen yliopiston luoma koulutuksen Moodle-ympäristö, joka toimii viestintäkanavana, tiimityöskentelypaikkana sekä tehtävien palautuslaatikkona. Sieltä löytyvät myös koulutusmateriaalit, kirjallisuus, luentotallenteet, suoritusohjeistukset ja -kriteerit. Tehokkain oppimisen muoto on palautteiden perusteella ollut keskusteleva pienryhmäopetus joko lähi- tai verkko-opetuksessa.

Koulutuksen opettajat tulevat pääasiassa Itä-Suomen yliopistosta. Päävastuuta kantavat yliopisto-opettaja Päivi Rosenius tukenaan professori Sanna Vehviläinen, yliopistonlehtori Anne-Mari Souto ja yliopistonlehtori Ulla Nuutinen. Jyväskylän yliopistosta on mukana yliopistonlehtori, erityisasiantuntija Leena Penttinen, joka on yksi tämän koulutuksen luojista. Turun yliopistosta Kirsti Haihu on Päivi Roseniuksen työpari ja Anita Hartikainen on koulutuksen alumni.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut Uraohjauksen erikoistumisopintojen kehittämis-, suunnittelu- ja valmistelutyötä. Opiskelijat itse maksavat varsinaiseen koulutukseen osallistumisensa.

Koulutukseen osallistutaan monenlaisista taustoista

Meneillään olevassa koulutuksessa osallistujia on 20 ja kahdesta aiemmasta koulutuksesta valmistuneita on jo 75. Uusi koulutushaku avautuu loppusyksystä 2021 ja opiskelijavalinta tehdään alkuvuodesta 2022. Koulutuksen hinta ja muut lisätiedot julkaistaan UraohjausERKOn omilla verkkosivuilla. Valintakriteereinä ovat korkeakoulututkinto ja kokemus tai toimiminen ohjauksen kentällä. Koulutuspaikkoja on 30 ja kriteerit täyttävät opiskelijat valitaan koulutukseen ilmoittautumisjärjestyksessä.

Edellisen koulutuksen päätösseminaari avaa uuden koulutuksen aloitusseminaarin. Näin juuri valmistuvat uraohjaajat pääsevät välittämään tuntojaan uusille aloittajille sekä verkostoitumaan toisten uraohjaajien kanssa.

Aikaisempina vuosina opiskelijat ovat työskennelleet muun muassa asiantuntijoina työterveyshuollossa, TE-toimistoissa, ammattiliitoissa, HR-tehtävissä, yliopistojen rekrytointipalveluissa sekä kouluttajina ja opinto-ohjaajina peruskoulusta korkea-asteelle. Lisääntynyt uraohjauksen tarve on näkynyt erityisesti yritysten henkilöstön kehittämistehtävissä ja esimiestehtävissä.

Koulutuksen alkaessa moni on kertonut tavoitteekseen oppia koulutuksesta uraohjauksen menetelmiä. Loppukeskusteluissa menetelmät ovat useimmille kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta, kun merkittävimmäksi koulutuksen aikana muodostuukin usein oman käyttöteorian laajempi ymmärtäminen. Lisäksi oman ohjausosaamisen analysointi on tuonut monille koulutuksen käyneille varmuutta ja uskallusta työn jatkamiseen ja oman työn kehittämiseen. Koulutuksen loppuun käyneistä on tullut ammattitaitoisia uraohjaajia. Onpa moni osannut ohjata itsensä myös uusille urapoluille.

Koulutus on vakiintunut sisältöosioiltaan, mutta uraohjauksen kansainvälistymisasioita on mietitty yhdessä italialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Nähtäväksi jää, johtavatko nämä avaukset uuteen kansainväliseen uraohjauksen koulutuskokonaisuuteen.

Kirjoittajat

Kirsti Haihu toimii Brahea-keskuksessa erikoissuunnittelijana ja uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen kouluttajana.

Anita Hartikainen toimii Brahea-keskuksessa koulutusasiantuntijana ja on opiskellut uraohjauksen erikoistumiskoulutuksessa vuosina 2018–2020.