Työyhteisöviestintä ennen ja nyt

Kun työpaikoilla tapahtuvaa viestintää tarkasteltiin ennen 2000-lukua, puhuttiin termeistä sisäinen viestintä ja sisäinen tiedotus. Sittemmin niistä on luovuttu, sillä kyseiset termit määrittelevät viestinnän tapahtuvan suppeasti vain työyhteisön sisällä. Moderniin tyyliin puhutaan työyhteisöviestinnästä, jossa viestintä nähdään laajempana ja monisuuntaisena, myös työyhteisön ulkopuolelle ulottuvana ilmiönä.

Työyhteisöviestintä nähdään monisuuntaisena ilmiönä: työntekijät viestivät kaikki keskenään, ei ainoastaan hierarkkisesti ylhäältä alaspäin. (Kuva: https://pixabay.com/fi/)

Digitalisaatio ja etätyö

Työtä tehdään enenevissä määrin etänä erilaisten digitaalisten alustojen mahdollistamana. Asiantuntijat toimivat yhä itsenäisemmin ja tiimit voivat tehdä yhteistyötä sen jäsenten maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Maantieteellisten rajojen yli tapahtuvaan tiimityöhön ei vanhanaikainen hierarkkinen viestinnän malli sovellu. Sen sijaan yksilöiden valta ja vastuu kasvaa niin työtehtävien kuin työyhteisöviestinnän saralla: tiimin jäsenten keskinäinen viestintä on ensiarvoisen tärkeää työyhteisön toiminnan kannalta. Työyhteisön viestinnän onnistumisen kannalta tärkeä elementti on yksilöiden sisäinen motivaatio – kun ihmiset haluavat vaikuttaa ja ovat kiinnostuneita siitä mitä työympäristössä tapahtuu, on heillä myös suuremmalla todennäköisyydellä myös halua jakaa omaa tietämystään muille.

Digitalisaatio mahdollistaa nykyään paljon: muun muassa jatkuvan viestinnän, etätyön ja tiimityön yli maantieteellisten rajojen. (Kuva: https://pixabay.com/fi/)

Työyhteisöviestinnän muutossuunnat

  1. Kaikki voivat periaatteessa viestiä

Teknisiä rajoitteita viestimiseen ei ole ja viestit voivat levitä rajattomasti organisaation sisä- ja ulkopuolella. Toisaalta työyhteisön sisällä tarvitaan määrämuotoisia sisältöjä ja yhteisiä käytäntöjä tietojen käsittelyn suhteen.

2. Viestintää tapahtuu koko ajan joka paikassa

Viestinnällä ei ole toimistoaikaan tai työpaikkaan liittyviä rajoja. Viestintää ei loputtomasti hallita, vaan täytyy luottaa siihen, että työyhteisön jäsenet toimivat viestiessään yhteisten sääntöjen mukaan – harkitusti ja työnantajalle lojaalisti.

3. Ihmisten välinen keskinäisviestintä ja vuorovaikutus

Kuten ylempänä mainitsin, työyhteisössä yksilöiden välisen viestinnän merkitys on korostunut. Vapaamuotoinen keskustelu nähdään nykyään tärkeänä ja rikastuttavana osana työyhteisöviestintää eikä laisinkaan ”epätoivottavana puskaradiona” niin kuin ennen.

Tämän harjoituksen jälkeen:

  • Tiedän, että verkkoteksistä kannattaa pyrkiä tekemään silmäiltävä ja mahdollisimman yksinkertainen.
  • Ymmärrän, että työyhteisöviestintä on murroksessa digitalisaation ja globalisaation myötä ja yksilöiden vastuu onnistuneen työyhteisviestinnän kannalta on kasvussa.
  • Voin soveltaa oppimaani tulevaisuudessa vapaa-ajalla ja/tai töissä verkkotekstejä kirjoittaessani.
  • Pohdin, kuinka muokata blogin ulkoasua tällä alustalla ja pääsin asiasta jo jonkin verran jyvälle. Kuitenkin vielä jää tutkiskeltavaa ja muokattavaa!

Lähteet:

Juholin (2017) Työyhteisöviestinnän uusi aika s. 118-121

https://pixabay.com/fi/