Opiskelijapalautteista evästystä opetussuunnitelmien tekemiseen 

Ekavuosikyselyssä ja kandipalautteessa nousee esiin kolme opetussuunnitelmien kannalta keskeistä kehittämiskohdetta: opiskelua tukeva palaute, vuorovaikutuksen lisääminen ja osa-aikaisten opiskelijoiden huomioiminen maisteriopinnoissa. Otamme tässä tarkasteluun kunkin haasteen ja mietimme keinoja vaikuttaa näihin valmistella olevissa opetussuunnitelmissa.  

Palautetta oppimisesta lisää 

Oppimista tukeva palaute näyttää vuodesta toiseen toteutuvan heikosti kyselyissä. Joko palautetta ei anneta tai annettu palaute ei tue oppimista. Tämä on ymmärrettävää, kun oppimisen arviointiin käytetään tenttiä. Vaikka arvosana on jo sinänsä palautetta oppimisesta, tentistä annettu arvosana tulee viiveellä, ja opiskelija jää miettimään, missä tentin osioissa onnistui ja missä olisi kehitettävää.  

Henkilökohtaisen palautteen sijaan tentistä voisi antaa mallivastauksen, oikeat vastaukset tai yleisellä tasolla kertoa miten vahvistaa puutteita osaamisessa ja miten jatkaa osaamisen kehittämistä maisteriopintojen aikana. Tenttien variaatiot mahdollistavat oppimista tukevan palautteen luontevasti eli aineistotentti, ryhmätentti tai karttuvan tiedon testin tapainen oppimisen arviointi tukee opiskelijan itsearviointia jo itse arviointitilanteessa. Palautetta oppimiseen saadaan lisättyä myös mm. simulaatiossa, joissa opittuja tietoja ja taitoja hyödynnetään autenttisissa tilanteissa ja usein myös moniammatillisesti.  

Simulaatiot ja muut yhteisöllisen oppimisen tavat lisäävät myös vuorovaikutusta, joka on toinen opiskelijapalautteissa esiin nostettu kehittämiskohde. 1-2 autenttista oppimista noudattelevaa opintojaksoa tutkinnon osana sopivat myös yrittäjyysvalmiuksien ja kestävän kehityksen edistämiseen. Opiskelijat toivovat uraseurannoissa enemmän valmiuksia yrittäjyyteen ja kestävään kehitykseen samoin kuin tietoteknisiin taitoihin, kansainvälisissä ympäristöissä toimimiseen ja luovuuteen.  

Yrityssimulaatiot, asiakassimulaatiot ja projektisimulaatiot tarjoavat mahdollisuuksia eri tiedekunnille yhdessä ja erikseen toteutettuina. Useissa palautteissa toivotaan monitieteisten ja poikkitieteellisten opintojen lisäämistä – toisaalta monitieteellisyys ja tiedekuntien rajat ylittävät opiskelumahdollisuudet koetaan yliopiston vahvuudeksi.  

Sosiaaliselle vuorovaikutukselle tilaa 

Ekavuosikyselyn vastausten perusteella oppiminen yliopistolla on 34 % itsenäistä työskentelyä, 20 % etäopetusta ja 46 % lähiopetusta. Lähiopetusta ovat sekä luennot että osallistava pienryhmätyöskentely. Opiskelijat kokevat pedagogisen laadun vaihtelevana. Oppijoiden kokemus on, että luennot sisältävät vain vähän vuorovaikutusta ja etenkin etäopiskelijaa uhkaa ruutu-uupumus etäluentojen passiivisena kuuntelijana. Luento-opetus  mahdollistaa kuitenkin vuorovaikutusta eri tavoin toteutettuna: luentosaleihin sopii isommillekin ryhmille pariporinat ja keskustelut tai opiskelijoiden aktivoimiseen voi käyttää digitaalisia työkaluja kuten Vevox, HowSpace tai Zoomin WhiteBoard. Samalla opiskelijat tutustuvat vertaisiin opiskelijoihin mikä taas tukee kiinnittymistä opintoihin, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Luennon voi myös käsikirjoittaa dialogiksi opiskelijoiden kanssa mm. Riitta Koskimiehen (2017) artikkelin avulla. Opiskelijan kommentti ”Lähiopetuksessa pitäisi tapahtua sellaista mitä ei voisi tehdä etänä tai tallenteelta” on hyvä huomio luentoa valmistelevalle opettajalle. 

Osa-aikaiset maisterivaiheen opiskelijat 

Kandipalautteen pohjalta 53 % opiskelijoista jatkaa maisteriopintojaan päätoimisina opiskelijoina. Työn ohella tai muusta syystä osa-aikaisesti maisteriopintojaan jatkaa peräti 47 % opiskelijoista. Opetuksen joustavat toteutustavat ja etäopiskelun mahdollistaminen on merkittävä tekijä opintojen etenemiselle lähes puolelle maisteriopiskelijoista. Opiskelijat toivovat etäosallistumista ja läsnäoloa rinnakkain ainakin luentokursseilla. Myös yhteisiä pelisääntöjä luennoille osallistumiselle tarvitaan. Luentoja on tarkoituksenmukaista muuntaa työelämässä jo oleville mm. projektitöihin tai tutkivaan oppimiseen sopiviksi, jolloin pedagoginen idea muuttuu kaikilla osallistujilla. Kun sisältöjen jakaminen tapahtuu videoiden avulla voivat lähitapaamiset olla vuorovaikutteisimpia. Videoita kannattaa tehdä opettajien yhteistyönä ja käyttää useamman vuoden ajan niin työmäärä pysyy kohtuullisena. 

Evästystä jatkoon 

Opiskelijapalautteen perusteella opintojen alkuvaiheessa kaivataan yhteisöllisyyttä ja osallistavia menetelmiä kun taas maisterivaiheessa puolet opiskelijoista kaipaa etenkin joustavia opiskelumuotoja. Esimerkiksi simulaation avulla tai projektien teossa voidaan oppimiseen lisätä luontevasti vuorovaikutusta ja palautetta, monitieteisyyttä sekä työelämäläheisyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja. Sopisiko yksi tällainen projekti tai simulaatio osaksi nykyisiä opintojaksoja? Joustavia opiskelumuotoja löytyy jo nyt monesta oppiaineesta avoimen yliopisto-opetuksen puolelta, mutta pääaineen joustavat opiskelumuodot maisterivaiheessa on haaste opetussuunnitelmia uudistaville työryhmille.  

Seuraavissa kyselyissä nousee varmasti esiin valmius tekoälyn vastuulliseen käyttöön. Tässä esimerkkinä kandipalautetta tuoreeltaan (8/2026): 

Turun yliopistossa opetus ei kehity samaa vauhtia kuin teknologia. Opiskelumenetelmät ja kurssivalikoima kaipaa ainakin omasta näkökulmastani kaupalliselle alalle eteenpäin vievämpää tarjontaa mm. generatiivisten tekoälytyökalujen hyödyntämisestä työelämässä. Tuntuu kuin näitä työkaluja varottaisiin enemmän kuin niiden käyttöä yritettäisiin opettaa. Olen juuri päässyt työelämään ja oppinut näistä työkaluista kolmessa kuukaudessa enemmän kuin kolmessa vuodessa yliopistossa. Nyt on aika alkaa hyödyntämään näitä työkaluja, opettaa opiskelijoita käyttämään näitä työkaluja mahdollisimman effektiivisesti. Nämä taidot tulevat olemaan lähitulevaisuudessa kilpailuetu työmarkkinoilla ja pitkällä tähtäimellä yhtä itsestään selvyys kuin Excel osaaminen kauppatieteilijöille. 

Lähteet 

Ekavuosikysely 2025-2026. 

Kandipalaute 2025 ja 2026. 

Koskimies, R. 2017. Opettajan viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen. Teoksessa Opettajana yliopistolla: korkeakoulupedagogiikan perusteet. toim. Murtonen, M. https://utuvolter.fi/permalink/358FIN_UTUR/1pnc2t6/alma9919427295405971​ 

Linjakas opetus -sivusto. Hyvä luento. Turun yliopiston intranet.