Rekryn työnantajavierailut – mitä ne ovat ja miksi niitä tehdään?

Rekryssä eli Turun yliopiston työelämäpalveluissa tehdään opiskelijoille näkyvien palveluiden kuten tietoiskujen, CV-klinikoiden ja uraohjauksen lisäksi myös runsaasti sellaisia tehtäviä, jotka eivät suoraan näy opiskelijoille. Yksi palanen näistä tehtävistä ovat Rekryn tekemät työnantajavierailut.

Työnantajavierailuita tehdään varsinais-suomalaisiin työnantajaorganisaatioihin ja vierailuille osallistuu kerrallaan muutama Rekryn henkilökunnan jäsen. Työnantajavierailukohteita valitaan opiskelijoiden esittämien kysymysten ja toimialan yleisen suhdanteen perusteella. Työnantajavierailuita tehdään, jotta opiskelijoiden ohjaustoimintaa voidaan kehittää ja jotta molemmat osapuolet – yliopisto ja työnantaja – saavat toisiltaan ajantasaista tietoa.

Rekryn kannalta tärkeitä tietoja ovat mm. tieto alan suhdanteesta, rekrytointitarpeista ja -käytännöistä sekä työnantajan mahdollisuuksista työllistää Turun yliopiston opiskelijoita ja vastavalmistuneita. Vierailuilta saadaan siis tärkeää tietoa mm. juuri niistä kuuluisista piilotyöpaikoista! Työnantaja saa vierailusta tietoa mm. yliopiston harjoittelukäytänteistä, mahdollisuuksista teettää erilaisia opiskelijaprojekteja ja totta kai tilaisuuden kertoa omista toiveistaan yliopistokoulutuksen kehittämiseksi.

Työnantajavierailuita tehdään kahdesta kolmeen kappaletta lukukaudessa ja niiden anti raportoidaan koko työyhteisölle. Siten vierailuista saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja vierailulta saatua tietoa voidaan käyttää opiskelijoiden ohjaustyössä. Yksi käytännön esimerkki vierailuiden hyödystä on, kun Rekryn henkilökunta osaa ohjata opiskelijaa hakemaan työtä niistä oman alansa työnantajaorganisaatioista, joissa on rekrytointitarpeita ja lisäksi voi antaa vinkkejä juuri tietyn organisaation rekrytointikäytännöistä.

Viimeaikoina työnantajavierailuita on suunnattu mm. vakuutusalalle, lääke- ja kemianteollisuuteen sekä viestintäalalle. Mikäli oman alan työmahdollisuudet ja piilotyöpaikkojen löytäminen mietityttävät, ota rohkeasti yhteyttä Rekryyn, koska pulmaan saattaa hyvinkin olla vastaus jo valmiina!

Miten valmistuneet työllistyvät? Turun yliopiston uudet sijoittumis- ja uraseurantaraportit julkaistu!

Rekryssä on seurattu pitkään valmistuneiden työllistymistä sijoittumis- ja uraseurantakyselyiden avulla. Turun yliopistossa käynnissä olevassa LATUA-hankkeessa on kehitetty uraseurantakyselyiden sisältöä ja raportointia. Uraseurantatiedon käyttäjiltä kerätyn palautteen perusteella on nyt julkaistu uudet interaktiiviset raportit uraseurantatiedon selaamiseen.

Tutustu uusiin sijoittumis- ja uraseurantaraportteihin. Opiskelijoille ja henkilökunnalle lisää raportteja myös intrassa.

Rekry julkaisee jatkossa tietoa Turun yliopistosta valmistuneista myös viikon uraseurantaluvun muodossa. Seuraa Facebookissa @RekryTurku.

 

 

Harjoittelijoita palkanneet hyvin tyytyväisiä – uusia työnantajia tärkeä saada mukaan

Turun korkeakoulujen opiskelijakuntien muodostama Ryhmä 40  000 järjestää 1.3.2017 Kauppatorilla Saisinko harjoittelupaikan? -tempauksen. Ryhmä teetti syksyllä opiskelijoille kyselyn, jonka mukaan 56 % opiskelijoista arvioi Turun alueen tarjoavan oman alan töitä opiskeluaikana melko tai erittäin huonosti. Samalla 75 % opiskelijoista voisi jäädä asumaan Turkuun valmistumisensa jälkeen, mikäli töitä löytyy.

Harjoittelun merkitys opiskelijan työllistymiselle valmistumisen jälkeen on aivan kiistaton. Rekryssä syksyllä 2016 toteutetun harjoittelupalautekyselyn mukaan opiskelijat pitävät harjoittelukokemusta merkityksellisenä omalle opiskelulleen, urasuunnitelmilleen ja ammatilliselle itsetunnolleen. Ensimmäinen oman alan työpaikka löytyy usein samasta organisaatiosta, jossa on oltu harjoittelussa – ei useinkaan heti harjoittelun jälkeen, vaan harjoittelussa saatujen kontaktien kautta myöhemmin.

Turussa on kuusi korkeakoulua. Alueen yrityksille korkeakouluopiskelijat ovat valtava osaamispotentiaali. Suuri määrä osaajista myös jää Turun seudulle opiskelujen jälkeen. Turun yliopistosta valmistuneista 42 % oli töissä Varsinais-Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen. Yhtä suuri osuus valmistuneista työskenteli alueella vielä viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Valtaosa Varsinais-Suomeen työllistyneistä työskentelee juuri Turussa. (Lähde: valmistuneille tehtävät sijoittumis- ja uraseurantakyselyt, TY).

Tietoa mahdollisuuksista levitettävä lisää

Opiskelijoiden lisäksi myös työnantajat saavat kiistatonta hyötyä harjoittelusta. Ne työnantajat, jotka ovat palkanneet korkeakouluharjoittelijan, ovat erittäin tyytyväisiä harjoittelijoiden tuomiin ideoihin ja työpanokseen. Rekryn selvityksessä harjoittelijoita palkanneista työnantajista 61 % kertoi palkkaavansa harjoittelijan myös uudelleen!

Jotta uusia harjoittelupaikkoja saadaan alueelle, tietoa opiskelijoiden osaamisesta ja harjoittelijan palkkaamisen hyödyistä pitää levittää yhä uusille työnantajille – myös pieniin yrityksiin.

Rekry tekee tätä työtä osaltaan olemalla yhteydessä työnantajiin ja vierailemalla työpaikoilla. Selvää on, että rekrytoinnin pitää olla työnantajalle helppoa, selkeää ja nopeaa. Tätä varten ylläpidämme yhdessä muiden yliopistojen kanssa Aarresaari.net-palvelua, jossa työnantaja voi ilmoittaa avoimesta paikasta yliopistoihin vaivattomasti. Turun yliopiston opiskelijoille ilmoitettuihin paikkoihin voi tutustua Rekryn tietokannassa.

Toisaalta myös opiskelijoiden oma aktiivisuus harjoittelupaikkaa etsiessä kannattaa: Rekryn harjoittelukyselyn mukaan 34 % harjoittelupaikan saaneista opiskelijoista oli löytänyt paikan ottamalla itse yhteyttä työnantajaan. Paikat ovat usein piilossa.

Korkeakouluissa pitää jatkaa aktiivista työtä harjoittelun ilosanoman levittämiseksi ja työnhakutaitojen kehittämiseksi: harjoittelu hyödyttää aivan kaikkia: opiskelijaa, työnantajaa ja Turun seutua. Siispä yhdymme opiskelijoiden pyyntöön: lisää harjoittelupaikkoja Varsinais-Suomeen.

Lue lisää: Harjoittelusta hyötyvät sekä opiskelijat että työnantajat

Tieto vähentää tuskaa

Korkeakoulutettujen työttömyys. Siitä puhutaan paljon, siitä kirjoitellaan lehdissä runsaasti ja siitä myös kysytään meiltä Rekrystä usein. Minäkin kirjoitan aiheesta tässä blogissa. Haluan kuitenkin ihan aluksi esittää kysymyksen: kuinka suurta sinä luulet korkeakoulutettujen työttömyyden olevan? Helpotan kysymystä vaihtoehdoilla:

A)4,7 %
B) 12,5 %
C) 19,9 %
D) 6,8 %

Kaikki vaihtoehdot liittyvät jollain lailla työttömyyteen, mutta tähän kysymykseen oikea vastaus on D eli 6,8 % (2015, Akava). Hurjin luku 19,9 % on Suomen työttömyysprosentti laman huippuvuodelta 1994. Vaihtoehto B eli 12,5 % taas on koko väestön työttömyysprosentti (vuoden 2015 keskiarvo). Alhaisin luku, 4,7 %, puolestaan kertoo tohtorikoulutettujen työttömyystilanteen.

Kouluttautuminen siis kannattaa! Koska akateemisesta työttömyydestä puhutaan paljon ja kehityssuunta on ollut viime vuosina negatiivinen, unohtuu helposti, että koulutus on edelleen yksi parhaita suojia työttömyyttä vastaan: mitä korkeampi koulutus sitä pienempi riski on joutua työttömäksi.

Epäilitkö luvun olevan suurempi? Et ole epäilyjesi kanssa yksin. Olin loppuvuodesta vastailemassa maistereiden työtilanteeseen liittyviin kysymyksiin abien vanhempainillassa ja aika moni yllättyi positiivisesti nähdessään lukuja eri alojen työllisyystilanteesta. Maisteriksi valmistuneiden tilanteesta on jo pitkään maalattu niin synkkää kuvaa, että todelliset luvut olivatkin helpotus!

Tämä ei tarkoita, että työllisyysluvut olisivat ihanteellisella tasolla tai että kehityssuunta ei olisi huolestuttava. Tämä ei myöskään tarkoita, etteikö opiskelijoiden työelämävalmiuksiin ja -yhteyksiin olisi panostettava entistä enemmän.

Liian negatiivisen kuvan leviäminen kuitenkin muistuttaa, että opintojen aikana pitää yhä vahvemmin kasvattaa myös opiskelijoiden uskoa omaan osaamiseen ja siihen, että se riittää haasteellisistakin tilanteista selviytymiseen. Tämän niin sanotun pystyvyysuskomuksen merkitystä ei saa aliarvioida.

Pystyvyysuskomuksen pohjalla on toki oltava laadukkaan koulutuksen tuottamaa substanssiosaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia. Kohtaan työssäni kuitenkin paljon opiskelijoita ja valmistuneita, joiden tiedot, taidot, kokemus ja motivaatio ovat kohdallaan, mutta työllistymisen suurin este on epävarmuus ja uskon puute omaan osaamiseen sekä työllistymismahdollisuuksiin. Näin ei saisi olla.

Uskon, että tieto helpottaa monissa tilanteissa. Tieto maistereiden todellisesta työllistymistilanteesta, tieto työllistymisvaihtoehtojen monipuolisuudesta, tieto tarjolla olevasta tuesta. Ja ennen kaikkea tieto omasta osaamisesta ja sen tarpeellisuudesta. Siksi koen tekeväni tärkeää työtä aina, kun voin tarjota tietoa ja tukea, jotka osaltaan vahvistavat henkilön uskoa omaan tulevaisuuteen. On kyse sitten vasta yliopisto-opintoja suunnittelevasta abista tai jo valmistuneesta maisterista.

Pilvi Lempiäinen
Kirjoittaja työskentelee Turun yliopiston työelämäpalveluissa suunnittelijana ja uraohjaaja

Lähteet:

Harjoittelijan ajatuksia harjoitteluista

Harjoittelu on opiskelijalle tärkeä mahdollisuus päästä näkemään, millaista työskentely omalla alalla oikeastaan on. Harjoittelussa pääsee myös usein ensimmäistä kertaa soveltamaan käytäntöön yliopistossa oppimiaan taitoja. Aloitin oman harjoitteluni Rekryssä syyskuun lopussa ja pääasiallisena työtehtävänäni on ollut opiskelijoiden ja työnantajien vuoden 2016 harjoittelupalautteen kerääminen ja sen raportointi. Olen viihtynyt harjoittelussa hyvin ja olen saanut tehdä monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Rekryssä tehdään työtä erityisesti opiskelijoita varten ja on ollut hienoa päästä katsomaan, miltä toiminta näyttää pöydän toisella puolella.

Harjoitteluraportin koostaminen on ollut mielenkiintoista, koska sitä tehdessä on samalla pystynyt peilaamaan muiden harjoittelukokemuksia omiin vastaaviin. Opiskelijat pitävät harjoittelua merkityksellisenä tulevaisuuden työuralleen ja kokevat, että se helpottaa työllistymistä myös tulevaisuudessa. Harjoittelupaikan saamista helpottaa harjoittelutukiseteli, jota opiskelija voi hakea tiedekunnaltaan. Valitettavasti hakijoita on yleensä aina niin paljon, että tukiseteliä ei riitä kaikille halukkaille. Tarjolla on kuitenkin runsaasti harjoittelupaikkoja, joihin ei edellytetä tukiseteliä. Esimerkiksi omaan harjoittelupaikkaani ei tukiseteliä vaadittu.

Harjoittelupaikan löytäminen ja etenkin saaminen aiheuttaa usein päänvaivaa opiskelijoille. Harjoittelupaikkaa kannattaa ehdottomasti etsiä aktiivisesti ja olla oma-aloitteinen. Harjoittelupalautteesta kävi ilmi, että joka kolmas opiskelija on löytänyt harjoittelupaikan ilman avointa hakua eli kysymällä suoraan työnantajalta. Harjoittelupaikan hakeminen ei eroa työnhausta, joka itsessäänkin käy työstä.

Työnantajat ovat yleisesti erittäin tyytyväisiä Turun yliopiston harjoittelijoihin. Harjoittelija tuo työyhteisöön uusia näkökulmia ja tietysti oman tärkeän työpanoksensa. Monessa työpaikassa harjoittelijoiden työpanos on erittäin tärkeä, esimerkiksi kesälomien onnistumisen takia.

Oma harjoitteluni on ollut mielestäni erittäin antoisa ja olen päässyt hyödyntämään opinnoissani oppimiani taitoja; kosketus oman alan työskentelyyn on ollut rohkaiseva. Harjoittelupalautteen mukaan opiskelijat kokevat harjoittelun lisäävän opiskelumotivaatiota ja selkeyttävän urasuunnitelmia. Tämä pätee myös omalla kohdallani.

…………………

Tutustu tarkemmin harjoittelijoiden ja opiskelijoiden palautteeseen kotimaan harjoittelusta (2016).   Raportista löytyy tietoa mm. siitä, mistä viime vuoden harjoittelijat löysivät paikkansa ja minkälaisia ominaisuuksia työnantajat arvostavat. Vuoden 2017 harjoittelupaikkojen haku on juuri nyt kiivaimmillaan, joten raportin tarjoama tieto harjoittelupaikkojen löytymisestä kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Juha Nurminen
Kirjoittaja on 4. vuoden sosiaalipolitiikan opiskelija, joka oli Rekryssä harjoittelussa syksyllä 2016.

Opiskelijaa ei saa jättää yksin

”Ihan loppuvaiheessa oon, eikä mitään hajua, mitä tehdä kun valmistun? Pelottaa ottaa gradu ulos..!”

Moni opiskelija kokee samankaltaista myllerrystä mielessään.  Yliopisto-opiskelijoilta edellytetään aktiivista ja omatoimista tapaa toimia opiskelu-urallaan. Kun opintopisteet ovat kerättyinä ja gradukin melkein jo kansissa, alkaa mietityttämään se seuraava ”urapolku”, eli valmistumisen jälkeinen työllistyminen. Missä asua? Mitä haluaa tehdä? Miten niihin piilossa lymyäviin työpaikkoihin oikein pääsee käsiksi?

Tapaan itse opiskelijoita uraohjauskeskusteluissa ja työnhakukursseilla ja tiedän, että aktiivinen ja omatoiminen opiskelija voi toisinaan tuntea tuskaa ja yksinäisyyttä näiden kysymysten keskellä. Opiskelijan tueksi ei tänä päivänä ole tarjolla paljonkaan porkkanoita, mutta onneksi kaikesta ei kuitenkaan tarvitse selvitä yksin.

Me Rekryssä eli Turun yliopiston työelämäpalveluissa kannustamme opiskelijoita pohtimaan tulevaisuuttaan jo opintojen alkumetreiltä asti. Rekryssä voi käydä uraohjaajan kanssa läpi kysymyksiä vaikka siitä, mitä ihmettä sitä generalistina tekisi. Tai miten sinne jo tiedossa olevaan unelmatyöpaikkaan oikein pääsee?

Toivon että kaikki saisivat hyvän hypyn tulevaisuuteensa. Eräs uraryhmään osallistunut kuvaili tunnettaan näin: ”Kurssin jälkeen lähden itsevarmemmin työnhakuun enkä vähättele omaa osaamistani. Tulevaisuudenusko parani, olen entistä varmempi siitä, että oon hyvä tyyppi, joka otetaan mieluusti töihin.”  Tällaisen tunteen ansaitsisivat kaikki. Silloin hyppy työelämään onnistuu.

Nähdään Rekryssä.

Sanna Tuominen
Kirjoittaja on Turun yliopiston työelämäpalveluiden johtava suunnittelija ja uraohjaaja

Tervetuloa Rekryn blogiin!

Tässä blogissa Rekryn eli Turun yliopiston työelämäpalveluiden uraohjaajat ja muu henkilökunta kirjoittavat ajankohtaisista valmistuneiden työllistymiseen liittyvistä aiheista. Aiheet liittyvät työnhakuun, harjoitteluun ja  oman uran suunnitteluun. Tervetuloa mukaan!

© 2024 Rekryn blogi

Theme by Anders NorenUp ↑