Avainsana: työnhaku

Tieto vähentää tuskaa

Korkeakoulutettujen työttömyys. Siitä puhutaan paljon, siitä kirjoitellaan lehdissä runsaasti ja siitä myös kysytään meiltä Rekrystä usein. Minäkin kirjoitan aiheesta tässä blogissa. Haluan kuitenkin ihan aluksi esittää kysymyksen: kuinka suurta sinä luulet korkeakoulutettujen työttömyyden olevan? Helpotan kysymystä vaihtoehdoilla:

A)4,7 %
B) 12,5 %
C) 19,9 %
D) 6,8 %

Kaikki vaihtoehdot liittyvät jollain lailla työttömyyteen, mutta tähän kysymykseen oikea vastaus on D eli 6,8 % (2015, Akava). Hurjin luku 19,9 % on Suomen työttömyysprosentti laman huippuvuodelta 1994. Vaihtoehto B eli 12,5 % taas on koko väestön työttömyysprosentti (vuoden 2015 keskiarvo). Alhaisin luku, 4,7 %, puolestaan kertoo tohtorikoulutettujen työttömyystilanteen.

Kouluttautuminen siis kannattaa! Koska akateemisesta työttömyydestä puhutaan paljon ja kehityssuunta on ollut viime vuosina negatiivinen, unohtuu helposti, että koulutus on edelleen yksi parhaita suojia työttömyyttä vastaan: mitä korkeampi koulutus sitä pienempi riski on joutua työttömäksi.

Epäilitkö luvun olevan suurempi? Et ole epäilyjesi kanssa yksin. Olin loppuvuodesta vastailemassa maistereiden työtilanteeseen liittyviin kysymyksiin abien vanhempainillassa ja aika moni yllättyi positiivisesti nähdessään lukuja eri alojen työllisyystilanteesta. Maisteriksi valmistuneiden tilanteesta on jo pitkään maalattu niin synkkää kuvaa, että todelliset luvut olivatkin helpotus!

Tämä ei tarkoita, että työllisyysluvut olisivat ihanteellisella tasolla tai että kehityssuunta ei olisi huolestuttava. Tämä ei myöskään tarkoita, etteikö opiskelijoiden työelämävalmiuksiin ja -yhteyksiin olisi panostettava entistä enemmän.

Liian negatiivisen kuvan leviäminen kuitenkin muistuttaa, että opintojen aikana pitää yhä vahvemmin kasvattaa myös opiskelijoiden uskoa omaan osaamiseen ja siihen, että se riittää haasteellisistakin tilanteista selviytymiseen. Tämän niin sanotun pystyvyysuskomuksen merkitystä ei saa aliarvioida.

Pystyvyysuskomuksen pohjalla on toki oltava laadukkaan koulutuksen tuottamaa substanssiosaamista ja yleisiä työelämävalmiuksia. Kohtaan työssäni kuitenkin paljon opiskelijoita ja valmistuneita, joiden tiedot, taidot, kokemus ja motivaatio ovat kohdallaan, mutta työllistymisen suurin este on epävarmuus ja uskon puute omaan osaamiseen sekä työllistymismahdollisuuksiin. Näin ei saisi olla.

Uskon, että tieto helpottaa monissa tilanteissa. Tieto maistereiden todellisesta työllistymistilanteesta, tieto työllistymisvaihtoehtojen monipuolisuudesta, tieto tarjolla olevasta tuesta. Ja ennen kaikkea tieto omasta osaamisesta ja sen tarpeellisuudesta. Siksi koen tekeväni tärkeää työtä aina, kun voin tarjota tietoa ja tukea, jotka osaltaan vahvistavat henkilön uskoa omaan tulevaisuuteen. On kyse sitten vasta yliopisto-opintoja suunnittelevasta abista tai jo valmistuneesta maisterista.

Pilvi Lempiäinen
Kirjoittaja työskentelee Turun yliopiston työelämäpalveluissa suunnittelijana ja uraohjaaja

Lähteet:

Harjoittelijan ajatuksia harjoitteluista

Harjoittelu on opiskelijalle tärkeä mahdollisuus päästä näkemään, millaista työskentely omalla alalla oikeastaan on. Harjoittelussa pääsee myös usein ensimmäistä kertaa soveltamaan käytäntöön yliopistossa oppimiaan taitoja. Aloitin oman harjoitteluni Rekryssä syyskuun lopussa ja pääasiallisena työtehtävänäni on ollut opiskelijoiden ja työnantajien vuoden 2016 harjoittelupalautteen kerääminen ja sen raportointi. Olen viihtynyt harjoittelussa hyvin ja olen saanut tehdä monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Rekryssä tehdään työtä erityisesti opiskelijoita varten ja on ollut hienoa päästä katsomaan, miltä toiminta näyttää pöydän toisella puolella.

Harjoitteluraportin koostaminen on ollut mielenkiintoista, koska sitä tehdessä on samalla pystynyt peilaamaan muiden harjoittelukokemuksia omiin vastaaviin. Opiskelijat pitävät harjoittelua merkityksellisenä tulevaisuuden työuralleen ja kokevat, että se helpottaa työllistymistä myös tulevaisuudessa. Harjoittelupaikan saamista helpottaa harjoittelutukiseteli, jota opiskelija voi hakea tiedekunnaltaan. Valitettavasti hakijoita on yleensä aina niin paljon, että tukiseteliä ei riitä kaikille halukkaille. Tarjolla on kuitenkin runsaasti harjoittelupaikkoja, joihin ei edellytetä tukiseteliä. Esimerkiksi omaan harjoittelupaikkaani ei tukiseteliä vaadittu.

Harjoittelupaikan löytäminen ja etenkin saaminen aiheuttaa usein päänvaivaa opiskelijoille. Harjoittelupaikkaa kannattaa ehdottomasti etsiä aktiivisesti ja olla oma-aloitteinen. Harjoittelupalautteesta kävi ilmi, että joka kolmas opiskelija on löytänyt harjoittelupaikan ilman avointa hakua eli kysymällä suoraan työnantajalta. Harjoittelupaikan hakeminen ei eroa työnhausta, joka itsessäänkin käy työstä.

Työnantajat ovat yleisesti erittäin tyytyväisiä Turun yliopiston harjoittelijoihin. Harjoittelija tuo työyhteisöön uusia näkökulmia ja tietysti oman tärkeän työpanoksensa. Monessa työpaikassa harjoittelijoiden työpanos on erittäin tärkeä, esimerkiksi kesälomien onnistumisen takia.

Oma harjoitteluni on ollut mielestäni erittäin antoisa ja olen päässyt hyödyntämään opinnoissani oppimiani taitoja; kosketus oman alan työskentelyyn on ollut rohkaiseva. Harjoittelupalautteen mukaan opiskelijat kokevat harjoittelun lisäävän opiskelumotivaatiota ja selkeyttävän urasuunnitelmia. Tämä pätee myös omalla kohdallani.

…………………

Tutustu tarkemmin harjoittelijoiden ja opiskelijoiden palautteeseen kotimaan harjoittelusta (2016).   Raportista löytyy tietoa mm. siitä, mistä viime vuoden harjoittelijat löysivät paikkansa ja minkälaisia ominaisuuksia työnantajat arvostavat. Vuoden 2017 harjoittelupaikkojen haku on juuri nyt kiivaimmillaan, joten raportin tarjoama tieto harjoittelupaikkojen löytymisestä kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Juha Nurminen
Kirjoittaja on 4. vuoden sosiaalipolitiikan opiskelija, joka oli Rekryssä harjoittelussa syksyllä 2016.

Tervetuloa Rekryn blogiin!

Tässä blogissa Rekryn eli Turun yliopiston työelämäpalveluiden uraohjaajat ja muu henkilökunta kirjoittavat ajankohtaisista valmistuneiden työllistymiseen liittyvistä aiheista. Aiheet liittyvät työnhakuun, harjoitteluun ja  oman uran suunnitteluun. Tervetuloa mukaan!

© 2024 Rekryn blogi

Theme by Anders NorenUp ↑