Brysselissä, Euroopan sydämessä, sijaitsee tuhansittain eri alojen edunvalvontatoimistoja. Niistä kaikki ovat löytäneet tiensä Brysseliin, koska missäpä muuallakaan olisi parempi mahdollisuus vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Brysselissä toimii myös Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, joka tarjoaa palveluitaan myös Turun yliopistolle.
Turun ja Varsinais-Suomen toimiston lisäksi Brysselissä toimii Tampereen EU-toimisto, Länsi-Suomen Eurooppa-toimisto, Helsinki EU Office sekä Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto (tässä lueteltuna maantieteellisesti pienimmästä edustetusta alueesta suurimpaan). Koko Suomi on alueellisesti edustettuna Brysselissä Etelä-Karjalaa lukuun ottamatta.
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto on ajanut alueen etua EU-tasolla jo kahdenkymmenen vuoden ajan. EU-rahoitus on merkittävä kannustin alueellisissa kehitysprojekteissa ja sillä on merkittävä vaikutus myös yliopistojen toimintaan. Moni suomalainen yliopisto on lähettänytkin oman edustajansa Brysseliin. Yliopistojen edustajat toimivat yleensä läheisessä yhteistyössä alueellisten edunvalvojien kanssa.
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon kertoi Tutkimusrahoitusyksikön järjestämässä Horizon Europe -infotilaisuudessa kesäkuussa, että yliopistolobbareiden joukkoon kuuluvat ainakin Helsingin yliopiston, Aallon ja Helsingin Taideyliopiston yhteinen edustaja, Itä-Suomen yliopiston edustaja ja LUT-yliopiston edustaja. Myös valtiollisilla toimijoilla on omat tukikohtansa Brysselissä. Esimerkiksi Suomen Akatemia ja Business-Finland ylläpitävät yhteistä Finnish Liaison Officea (FiLi), unohtamatta tietenkään Suomen EU-edustustoa (EUE).
Bryssel tulee tutuksi etenkin H2020-konsortioissa mukana oleville. Kaupunki on luonnollinen tapahtumapaikka projektien aloituskokoukselle tai konferenssille. Turun Eurooppa-toimistolta voi varata ilmaiseksi 20–25 hengen kokoushuoneen projektikokouksille. Heiltä voi kysellä myös vinkkejä suurempien tilojen varaukseen ja kokoustarjoilujen järjestämiseen.
Projektikokousten lisäksi Brysseliin voi matkustaa myös verkostoitumaan tai tekemään edunvalvontaa. EU-rahoituksesta kilpailemisen lisäksi yliopistot voivat koittaa suoraan vaikuttaa EU:n työohjelmien sisältöön. Eurooppa-toimistolta voi kysyä neuvoa siihen, keitä kannattaa tavata ja mihin tilaisuuksiin osallistua. Nyrkkisääntönä on, että oma kanta tulee olla loppuun asti hiottu, sillä kiireisten komissiolaisten kanssa saa vain yhden mahdollisuuden. Edunvalvontaan ei yleensä kuulu kohteliaita tutustumiskäyntejä.
Sain tilaisuuden tutustua Eurooppa-toimiston toimintaan kuuden kuukauden harjoittelun aikana ennen valmistumistani. Eurooppa-toimisto ottaakin kaksi kertaa vuodessa yhden korkeakouluharjoittelijan osaksi tiimiään. Harjoittelijan valintakriteerinä on Turun alueen tuntemus, joten he ovat usein Turun yliopiston opiskelijoita (harjoittelija voi olla myös toisen turkulaisen korkeakoulun opiskelija). Harjoittelun aikana opiskelija oppii näkemään Varsinais-Suomen alueen ja oman tutun yliopistomaailmansa eurooppalaisessa kontekstissa. Eurooppa-toimisto tekee siis myös arvokasta työtä Turun yliopiston tulevaisuuden kannalta, jossa valmistuvat opiskelijat ovat tärkeässä osassa ja itävä EU-asiantuntijuus arvokas ominaisuus työmarkkinoilla.
Lue lisää:
Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston nettisivut
Eurooppa-toimiston henkilökunnan yhteystiedot
Tekstin kuvitus: Euroopan parlamentin rakennus Brysselissä, kuvaaja Agora Simone Veil (European Parlament Multimedia Centre)