Asuin- ja elinympäristö vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka paljon ja miten liikumme. Esimerkiksi hyvät kävely- ja pyöräilyreitit tai viihtyisät puistoalueet voivat kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen vaikkapa työmatkoilla tai kauppareissuilla. Myös liikuntapaikat kodin lähellä voivat lisätä liikunnan harrastamista. Toisaalta meluisat, turvattomat tai epämiellyttävät alueet saattavat saada valitsemaan auton reippailun sijasta.
Erityisesti viheralueiden tai vihreiden ympäristöjen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen on tutkittu jonkin verran. Intuitiivisesti on helppo ajatella, että vihreämmillä alueilla oltaisiin aktiivisempia, mutta tutkimusten valossa yhteys on monimutkaisempi.
Kaupunki ja maaseutu ovat erilaisia
Kun tutkitaan vihreiden ympäristöjen ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä, on tärkeä huomioida asuinpaikan sijainti. Maaseutu on tyypillisesti hyvin vihreää, mutta maaseudulla mahdollisuudet pyöräilyyn ja kävelyyn ovat usein kaupunkia heikommat. Esimerkiksi katuvalojen puute ja pitkät etäisyydet saattavat tehdä autosta ainoan vaihtoehdon paikasta toiseen siirtymiseen. Siten fyysinen aktiivisuus voi maaseudulla jäädä kaupunkia vähemmäksi – tai ainakin aktiviteetit ovat erilaisia. Toisaalta kaupungissa vehreät kadut tai puistoalueet voivat tehdä kävelystä tai pyöräilystä autoruuhkassa istumista miellyttävämmän vaihtoehdon.
Näin vihreiden ympäristöjen ja fyysisen aktiivisuuden välinen yhteys voi olla hyvinkin erilainen kaupungissa ja maaseudulla.
Minkä alueen vihreydestä puhutaan?
Useimmiten tutkimuksissa on tarkasteltu naapuruston viheralueita. Tyypillisin tapa on arvioida vihreyden määrää esimerkiksi kilometrin säteellä kotiosoitteesta. Vaikuttaisikin siltä, että keskimäärin vihreämmillä alueilla asuvat ovat hieman fyysisesti aktiivisempia kuin he, jotka asuvat vähemmän vihreillä alueilla. Kotialueen vihreyttä tarkastellessa jää kuitenkin täysin huomioimatta se, että jopa suurin osa hereillä oloajasta vietetään muualla kuin kotona.
Jos halutaan selvittää, millaisissa ympäristöissä ihmiset todella viettävät aikaansa, voidaan käyttää GPS-paikantimia. Finnish Retirement and Aging studyssa (FIREA) olemme seuranneet tutkittavien liikkumista GPS-paikantimilla, jotka mittaavat samalla fyysisen aktiivisuuden määrää. Uudessa tutkimuksessamme teimme yhteistyötä Turun yliopiston maantieteen tutkijoiden kanssa ja yhdistimme nämä GPS-paikkatiedot satelliittikuvista mitattuun vihreyteen. Näin saimme laskettua, kuinka paljon tutkittavat todella altistuivat vihreille ympäristöille koko päivän aikana.
Emme kuitenkaan havainneet kovinkaan selkeitä yhteyksiä viherympäristöjen ja fyysisen aktiivisuuden välillä. Pikemminkin näytti siltä, että mitä enemmän vihreille ympäristöille altistui, sitä vähemmän fyysistä aktiivisuutta kertyi työpäivinä. Toisaalta muutokset viheraltistumisessa eivät olleet yhteydessä fyysisen aktiivisuuden muutoksiin eläkkeelle siirryttäessä.
Vihreyden määrittelyssä on monta näkökulmaa
Sekä naapuruston vihreyden että kaikkien vierailtujen paikkojen vihreyden mittaamisessa on puolensa. Naapuruston vihreät ympäristöt voidaan helposti määrittää isoillekin tutkimusjoukoille, mutta GPS-mittaukseen perustuvan alueen vihreys antaa tarkempaa tietoa todellisesta ajankäytöstä erilaisissa ympäristöissä. Kotialueen vihreys kuvastaa toisaalta sitä, onko suoraan kotoa houkuttelevaa lähteä kävelemään, mutta GPS-mitattu alue kertoo siitä, missä henkilö todella päättää liikkua.
Emme kuitenkaan tiedä, millä perusteella kukakin on muuttanut juuri sinne, missä hän asuu. Emmekä tiedä, miksi joku päättää lähteä vihreälle alueelle – onko se omaa tahtoa vai muiden velvollisuuksien sivutuote. Tutkittavaa riittää siis jatkossakin.
Jooa Norha, FT, TtM
Tutkijatohtori Jooa Norha tutkii sitä, miten ympäristön erilaiset piirteet vaikuttavat eri ihmisten fyysiseen aktiivisuuskäyttäytymiseen. Hänen tavoitteenaan on selvittää, millaiset tekijät voivat joko edistää tai estää liikunnan harrastamista ja arkiaktiivisuutta kaupungeissa, niiden lähialueilla ja maaseudulla.
Blogikirjoitus liittyy Suomen Akatemian Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelma ACTIVE:n ja Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoittamiin tutkimushankkeisiin, joissa tutkimusryhmämme selvittää, miten asuin- ja luontoympäristöt sekä sää- ja ilmastotekijät voivat edistää tai heikentää eri ikäisten fyysistä aktiivisuutta.
Alkuperäisjulkaisu: Norha, J., Aishwarya, A., Gonzales-Inca, C., Hasanzadeh, K., Pasanen, S., Pentti, J., Vahtera, J., Fagerholm, N., & Stenholm, S. (2026). Exposure to greenness and physical activity behavior: A longitudinal GPS and accelerometry study before and after retirement. Health & place, 99, 103653. https://doi.org/10.1016/j.healthplace.2026.103653
