Nuorten nikotiinituotteiden käyttö on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Siinä missä perinteinen tupakointi on vähentynyt, uudet nikotiinituotteet, kuten sähkösavukkeet ja nikotiinipussit, ovat yleistyneet nopeasti. Erityisen huolestuttavaa on käytön kasautuminen tietyille nuorisoryhmille, kuten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville.
Tuoreimman, vuonna 2025 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista 19 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista jopa 41 prosenttia raportoi käyttäneensä jotakin nikotiinituotetta. Myös kansainväliset vertailut kertovat ilmiön laajuudesta: vuonna 2024 toteutetun eurooppalaisen nuorten päihteiden käyttöön liittyvän koululaistutkimuksen (ESPAD) mukaan jopa 40 prosenttia 15–16-vuotiaista nuorista on kokeillut sähkösavuketta. Kyse ei siis ole marginaalisesta ilmiöstä, vaan merkittävästä ja nopeasti muuttuvasta kansanterveydellisestä haasteesta.
Tutkimus osoittaa riskien kasautuvan
Aiempi tutkimus on osoittanut, että nuorten terveyskäyttäytyminen – mukaan lukien nikotiinituotteiden ja päihteiden käyttö – kytkeytyy vahvasti sosioekonomisiin tekijöihin, perhetaustaan ja kasvuympäristöön. Vertaissuhteet, vanhempien esimerkki ja koulukiinnittyminen sekä kiusaamiskokemukset vaikuttavat siihen, aloitetaanko nikotiinituotteiden käyttöä ja millaiseksi se vakiintuu.
Asenteilla on keskeinen rooli nuorten nikotiinituotteiden käytön selittäjänä. Lisäksi vertaisten normit, tuotteiden trendikkyys, makuaineet, sosiaalinen paine ja nuoruuteen kuuluva riskinotto lisäävät kokeilualttiutta. Erityisesti uudet nikotiinituotteet mielletään usein perinteistä tupakkaa vähemmän haitallisiksi, vaikka näyttö niiden terveysriskeistä kasvaa jatkuvasti. Tiedetään myös, että varhainen nikotiini- ja päihdekokeilu lisää riskiä myöhempään käyttöön ja riippuvuuden kehittymiseen.
Mitä väitöskirjatutkimukseni tästä kertoo?
Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten nikotiinituotteisiin ja päihteisiin liittyvää terveyskäyttäytymistä sekä heidän näkemyksiään nuorille suunnatuista terveyden edistämisen toimista. Ammatilliset opiskelijat ovat keskeinen, mutta usein sivuun jäänyt ryhmä, vaikka he käyttävät nikotiinituotteita selvästi muita samanikäisiä nuoria enemmän ja arvioivat terveytensä keskimäärin heikommaksi.
Tutkimukseni osoittaa, että nuorten nikotiinituotteiden käyttöä ei voida ymmärtää pelkästään yksilöllisten tekijöiden tai riskikäyttäytymisen kautta. Päätöksenteko rakentuu sosiaalisessa arjessa: ystävien käytöstavat, ryhmään kuulumisen tarve, perheen suhtautuminen, kouluyhteisön normit sekä sosiaalisen median vaikutus lomittuvat toisiinsa.
Kyselyaineiston perusteella nuorten asenteet ja uskomukset erosivat selvästi riippuen siitä, käyttikö nuori itse nikotiinituotteita vai ei. Nuoret, jotka käyttivät nikotiinituotteita, suhtautuivat nikotiinituotteisiin myönteisemmin ja uskoivat esimerkiksi nuuskan olevan tupakkaa terveellisempää. Sen sijaan nuoret, jotka eivät käyttäneet nikotiinituotteita, suhtautuivat näihin kriittisemmin ja kannattivat useammin nikotiinituotteiden rajoittamista. He myös luottivat enemmän omaan kykyynsä kieltäytyä ja raportoivat vahvempaa vanhempien tukea kuin nuoret, jotka käyttivät nikotiinituotteita. Molemmat ryhmät tunnistivat vertaispaineen merkityksen ja savuttomuus koettiin yleisesti muodikkaaksi.
Ryhmähaastatteluissa nuoret kuvasivat nikotiinituotteiden ja päihteiden käyttöä usein yksilölliseksi valinnaksi, johon vaikuttavat elämäntilanne, itsetunto ja hallinnan tunne. Osa nuorista valitsi tietoisesti päihteettömyyden esimerkiksi terveyden, talouden tai sosiaalisen median näkyvyyden vuoksi, kun taas toiset saattoivat käyttää nikotiinia tai muita päihteitä selviytyäkseen kuormittavista arjen tilanteista.
Nuorten osallisuus on vaikuttavan terveyden edistämisen edellytys
Jotta nuorille suunnatut terveyden edistämisen toimet tavoittaisivat niille asetetut tavoitteet, niiden tulee olla nuorille suunnattuja, helposti saavutettavia, toiminnallisia ja mielenkiintoisia. Väitöstutkimuksessani selvitin nuorten näkemyksiä kouluympäristössä toteutetuista terveyden edistämisen toimista ja niihin liittyviä nuorille merkityksellisiä tekijöitä. Tulosten mukaan niiden tulisi kiinnittyä nuorten koulupäivään, olla vapaaehtoisia, ytimekkäitä ja harvakseltaan toistuvia, lähestymistavaltaan nuoria syyllistämättömiä ja realistisia sekä hyödyntää vertaisilta ja kokemusasiantuntijoilta kuultavia tosielämän tarinoita, joihin nuorten on helppo samaistua.
On tärkeää muistaa, että päätös päihteettömyydestä tai nikotiinituotteiden ja päihteiden käytöstä on viime kädessä nuoren oma päätös. Se ei kuitenkaan ole ainoastaan hänen vastuullaan, vaan vastuu kuuluu myös lähipiirin aikuisille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Nuoret tekevät valintoja arjessa, joka on täynnä erilaisia vaikutteita. Aikuisten ja asiantuntijoiden tehtävä on antaa nuorille parhaat mahdolliset edellytykset tehdä hyviä valintoja itse. Nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja heidän näkemyksensä tulee olla keskiössä, kun etsimme kestäviä ratkaisuja tähän ajankohtaiseen kansanterveydelliseen haasteeseen.
Anu Vaihekoski on filosofian tohtori ja lasten ja nuorten hoitotyöhön erikoistunut sairaanhoitaja. Hän on tutkinut väitöskirjassaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten terveyskäyttäytymistä ja terveyden edistämistä kouluympäristössä. Hän toimii myös lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa Master Schoolissa ja projektipäällikkönä Vinssi – Vertais- ja yhteisölliset menetelmät yläkoululaisten nuorten päihteettömyyden tukemisessa -hankkeessa.
Linkki väitöskirjaan: Vocational students and nicotine products: attitudes, beliefs and perspectives on health promotion (2026). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0567-6
Muut lähteet
Aho, H., Koivisto, A-M., Paavilainen, E. & Joronen, K. (2019). The relationship between peer relations, self-rated health and smoking behaviour in secondary vocational schools. Nursing Open, 2019 Mar 23;6(3):754-764. 10.1002/nop2.260
Bonevski, B., Guillaumier, A. & Paul, C. L. (2013). The vocational education setting for health promotion: A survey of students’ health risk behaviours and preferences for help. Health promotion journal of Australia: official journal of Australian Association of Health Promotion Professionals 24(3):185-91. 10.1071/HE13047
ESPAD Group. (2025). ESPAD Report 2024 Results from the European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs. https://doi.org/10.2810/6389686
Frederiksen, N. (2019). The significance of flavour additives in the use of moist snuff and e-cigarettes-with a focus on young people and the Nordic region. https://nordicwelfare.org/fi/publikationer/smagstilsaetningers-betydning-for-brug-af-snus-og-e-cigaretter-med-fokus-pa-unge-og-norden/
Haravuori, H., & Raitasalo, K. (2018). Nuorison päihteidenkäytön trendit 2000-luvulla. http://hdl.handle.net/10138/298014
Karvonen, S. & Koivusilta, L. (2010). Väestöryhmien terveyden erot – onko väite nuorten terveyskehityksen polarisoitumisesta totta? Teoksessa T. Ståhl & A. Rimpelä (toim.), Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena (s. 79–92). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
THL. (2025). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2025: Aiempaa useampi kokee terveytensä hyväksi ja moni voi keskustella usein asioistaan vanhempiensa kanssa. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025091596210
THL. (2023). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023 : Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124224
Villanueva-Blasco, V. J., Belda-Ferri, L., & Vázquez-Martínez, A. (2024). A systematic review on risk factors and reasons for e-cigarette use in adolescents. Tobacco Induced Diseases, 23(January). 10.18332/tid/196679