Turun hovioikeudessa on säilynyt pienikokoinen, kehystetty valokuva, joka esittää vuosina 1840-1858 hovioikeuden presidenttinä toiminutta Carl Fredrik Richteriä. Kuva on sikäli poikkeuksellinen, että hovioikeuden aiempien presidenttien muotokuvat ovat yleensä hieman persoonattomia maalauksia, kun taas tässä valokuvassa kohde lähes hymyilee. Hovioikeudella on toki Richteristä myös virallisen oloinen maalaus.
Kuvan historiaa selviteltiin 1970-luvun lopulla, jolloin Museoviraston tutkija Irma Savolainen arvioi, että alkuperäisen valokuvan on todennäköisesti ottanut valokuvaaja Friedrich Mebius syys-lokakuussa 1851. Savolainen päätteli tämän siitä, että kuvassa näkyvää ”pidestaalia”, johon Richter nojaa, käytti Suomessa tuohon aikaan vain Mebius. Kuva on Talbot-tyyppiä, mikä ilmenee Savolaisen mukaan takin napituksen ja kunniamerkin ulkonäöstä. Hovioikeuden kappale ei kuitenkaan ole alkuperäinen valokuva, vaan kopio, joka on valmistettu mahdollisesti vuonna 1859 tai myöhemmin 1860-luvulla.
Sama kuva löytyy kuitenkin myös Åbo Akademin kuvakokoelmista. Finna-hakupalveluun tehtyjen merkintöjen mukaan kuva olisikin otettu vasta 1858. Kuvaajaksi on merkitty Johan Jakob Reinberg.
Carl Fredrik Richteristä löytyy lisätietoja A. W. Westerlundin vuonna 1923 julkaistusta teoksesta ”Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623-1923”. Teoksen mukaan Richter syntyi Turussa 1782 nahkatehtailijan perheeseen. Hän opiskeli Turun yliopistossa ja ”sai todistuksen oikeusvirastoihin” vuonna 1798, jonka jälkeen aloitti auskultanttina Turun hovioikeudessa. Tämän jälkeen Richter eteni hovioikeuden tuolloin jokseenkin monimutkaisessa virkaportaikossa tasaiseen tahtiin. Hovioikeudenneuvokseksi hänet nimitettiin vuonna 1820, ja presidentiksi siis vuonna 1840.
Richter oli erinomaisten lainopillisten tietojensa lisäksi tunnettu ahkerana ja vaikutusvaltaisena virkamiehenä. Hän toimi Turun hovioikeuden lisäksi mm. senaatin oikeus- ja talousosastojen jäsenenä sekä erilaisissa komiteoissa. Westerlund mainitsee teoksessaan myös, että Richter määrättiin ”kenraalikuvernöörille tulevalla vallalla” tutkimaan Torniossa sattunutta kaupungin asukkaiden ja kaupunkiin sijoitetun donilaisen kasakkajoukon välistä tappelua, ja sen jälkeen huolehtimaan kulkutaudin ehkäisemisestä Sotkamon ja Paltamon pitäjissä 1833. Eläkepäivistä toimelias virkamies ei ilmeisesti ehtinyt nauttia, sillä muistosanojen mukaan ”harvalle kuolevaiselle on suotu niin pitkä toimikausi julkisessa palveluksessa”. Richter kuoli vuonna 1858.
Teksti: Pauliina Ruusu
Värikkäämpi kuvaus Richterin elämästä löytyy Kansallisbiografiasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4494 (itse artikkeli on maksullinen)
Turun hovioikeuden presidentit, jäsenet ja virkamiehet 1623-1923 : elämäkerrallisia ja sukuhistoriallisia muistiinpanoja / koonnut A. W. Westerlund. Turku : Turun hovioikeus, 1923.
https://abo.finna.fi/Record/spegeln-bildsamlingarna.bildsam_1939_16:1