Turun hovioikeuden suuresta merkityksestä huolimatta sen historiasta on suhteellisen vähän tietoa. Tärkeä syy tähän on se, että oikeuden vanhemmat arkistot tuhoutuivat Turun suurpalossa 1827 ennen kuin instituution siihenastisesta historiasta oli ehditty julkaista mitään teosta. Hankkeen perspektiivi on sekä oikeus- että sosiaalihistoriallinen. Näin se tarjoaa uutta tietoa ja uusia näkökulmia niin suomalaiseen kuin turkulaiseenkin oikeushistoriaan tavalla, joka erinomaisesti täydentää Yrjö Blomstedtin viisi vuosikymmentä vanhaa tutkimusta.

Esimerkiksi Turun hovioikeuden henkilökunnan suhde Turun kaupunkiin ja kaupunkilaisiin on pitkälti tutkimaton teema. Työryhmä lähtee Turun hovioikeuden 400-vuotishistoriahankkeella täydentämään tätä ja muita tutkimuksellisia aukkoja.