Ylioppilastutkinnon suorittaneiden ikäluokkaosuudet laskussa

Kuten kuviosta käy ilmi, ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet ikäluokasta kasvoivat tasaisesti vuoden 2005 korkeimpaan 54 prosentin osuuteen asti, mistä lähtien osuudet ovat olleet laskussa. Vuonna 2010 ylioppilaaksi valmistui tasan puolet ikäluokasta ja 2015 luku oli enää 47 %. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet ikäluokan naisista ovat kautta linjan olleet miehiä korkeammat, parhaimmillaan vuonna 2005 ikäluokan naisista suoritti ylioppilastutkinnon 66 %, joka laski ensin lukuun 59 % ja oli vuonna 2015 enää 55 %. Poikien vastaavat osuudet ovat olleet verraten matalat (43 %, 41 %), vuonna 2015 enää 39 %.

Huomattakoon, että tässä esitetyt osuudet kertovat ylioppilaaksi tulosta 20 ikävuoteen mennessä. Jos ikäraja tiukennetaan 19 ikävuoteen, käyrät laskevat vielä jyrkemmin. On hyvä muistaa, että vaikka 2000-luvulla ylioppilaaksi kirjoittaneiden ikäluokkaosuudet ovat moninkertaisia verrattuna suuriin ikäluokkiin (esim. vuonna 1965 ikäluokkaosuus 13 %), lukumäärissä ero ei ole yhtä mittava kuin osuuksissa.

Kun puolestaan katsotaan suomalaisnuorista (1980–1984 syntyneet) vähintään kandidaattitason korkeakoulututkinnon suorittaneiden ikäluokkaosuutta, sen havaitaan vuonna 2014 olleen 45 %, kymmenen prosenttiyksikköä yli OECDn keskiarvon. Suomalaisnaisista korkeakoulututkinnon suorittaa 52 %, joka on OECD-maiden kärkiluku. Suomalaismiesten 37 % on sekin seitsemänneksi korkein osuus OECD-maiden joukossa ja 5 prosenttiyksikköä yli mieskeskiarvon.

Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka korkeaksi korkeakoulututkinnon suorittaneiden ikäluokkaosuus voi tai pitäisi Suomessa nousta. Yksi näkökulma avautuu katsomalla 1900-luvun korkeakoulutuksen mallimaan Yhdysvaltojen nykytilannetta, joka paikallisten asiantuntijoiden mukaan on huolestuttava. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden sikäläinen ikäluokkaosuus on näet enää 38 %; vielä 1980-luvulla kärjessä ollut Yhdysvallat on pudonnut OECD-maiden joukossa sijalle 18, vain kolme prosenttiyksikköä yli keskiarvon. Yhdysvalloissa nimenomaan high school -järjestelmä muodostaa kiusallisen pullonkaulan, koska se ei onnistu tuottamaan määrällisesti ja taidoiltaan riittävästi korkeakouluopintoihin kelpoisia nuoria.

Suomi sen sijaan on jo selvästi ylittänyt EUn jäsenmailleen suosittaman tavoitteen korkeakoulututkinnon suorittaneiden 42 prosentin ikäluokkaosuudesta. Jos Suomessa halutaan ylläpitää nykytaso tai sitä jopa nostaa, niin ylioppilaiden kutistuva ikäluokkaosuus voi myös meillä muodostua ongelmaksi. On toki mahdollista, että olemme Suomessa – ainakin väliaikaisesti – saavuttaneet jonkinlaisen saturaatiopisteen. Toisaalta nimenomaan korkeakoulutettujen poikien ikäluokkaosuudessa saattaisi hyvinkin olla nostamisen varaa, mutta silloin ongelmaksi tullee ylioppilaspoikien vaatimaton ikäluokkaosuus. Yksi mahdollisuus on lisätä lukiolle vaihtoehtoisten korkeakouluopintoihin johtavien reittien houkuttelevuutta.

Jos katsomme suomalaisten koulutienalkua , niin peruskoulun jälkeen viisi prosenttia ei jatka toisen asteen koulutukseen. Ikäluokasta toiselle asteelle jatkaa 95 prosenttia ja  82 prosenttia  saa toisen asteen tutkinnon suoritettua  22 ikävuoteen mennessä; tytöistä 85 % ja pojista 78 %. Näin ollen 22 vuotiaana 18 % ikäluokasta on pelkän peruskoulun varassa, mutta kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä enää 11 %, mikä on huomattavasti julkisuudessa väitettyä vähemmän.

Osmo Kivinen
professori
koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE)

Juha Hedman
tutkija
koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE)