Kestäviä yliopistotason ratkaisuja Lounais-Suomen teolliseen kehittämiseen

Lounais-Suomen teollisen toiminnan kannalta osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä on turvat­tava. Tämä on myös kansallisen edun mukaista. Positiivisen rakennemuutoksen jatkuminen edellyttää, että alueelle syntyy tai siirtyy uusia yrityksiä, mikä edellyttää riittävän laajapohjaista ja vakiintunutta paikal­lista yliopistotason koulutusta ja tutkimusta tekniikan alalla. Ei ole realistista ajatella, että nämä yrityk­set ensin hakeutuvat tai syntyvät Turun alueelle ja vasta sitten etsivät työvoimaa tai kumppaneita muista yliopistokaupungeista.

Turun yliopistolla on DI-tutkinnon anto-oikeus tietotekniikassa ja biotekniikassa, Åbo Akademilla kemian tekniikassa ja tietotekniikassa. Vuosittain yliopistoista valmistuu n. 120 diplomi-insinööriä näiltä aloilta. Lisäksi Turun AMK:lla on laajamittaista AMK-insinöörien koulutusta tekniikan alalla.

Suomalaiset teknilliset yliopistot ovat toteuttamassa tai suunnittelemassa AMK-insinöörien muun­to­koulu­tusta Turussa, mutta pitkälti kertaluonteisin ratkaisuin ja perustuen kulujen katta­mi­seen alueelta saatavalla rahoituksella. Tämä auttaa nyt meneillään olevan rakennemuutoksen vä­lit­tömiin tarpeisiin, mutta eivät ole toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävä pitkän aikavälin rat­kai­su. Lisäksi muuntokoulutus pidentää opis­kelu­aikoja (4+2 vuotta) ja heikentää puolestaan AMK-insinöörien tarjontaa alueella.

Koulutuksessa ei ole kyse pelkästään tutkinnoista, vaan siihen liittyy tutkimusta ja yritys­yhteis­työtä, jotka ovat olennainen osa teollisen toiminnan edistämisessä pitkällä aikavälillä.

Riittävän laaja-alaisen DI-tutkintokoulutuksen ja siihen liittyvän toiminnan alueellinen vaikutus näkyy selvästi kahdesta asiasta: Työlliset diplomi-insinöörit & arkkitehdit kaupungeittain ja rahoitus T&K-toiminnalle seutukunnittain (Turun kaupunki/Tilastokeskus)

Alueellinen epäsuhta näkyy selvästi. Ainoa todellinen ratkaisu Lounais-Suomelle pitkällä aikavälillä on Turun yliopiston DI-tutkinnon anto-oikeuden laajentaminen. Sopiviksi aloiksi alueen kannalta on tässä vaiheessa valikoitunut konetekniikka ja materiaalitekniikka.

DI-koulutuksen rakentaminen Turussa ei lähde tyhjästä, vaan olemassa olevan koulutuksen ohella sitä tukee yliopistojen osaaminen perusluonnontieteissä (matematiikka, fysiikka, kemia). Lisäksi koulutuksen sisältö voidaan Turun yliopiston monialaisuutta hyödyntämällä rakentaa uudelta pohjalta ja omalla profiilillaan täyden­tämään teknillisten yliopistojen tarjontaa. Tähän voidaan yhdistää myös kansainvälinen opiskelijarekrytointi.

Koulutus ja siihen liittyvä tutkimus voidaan toteuttaa osana laajempaa Turun yliopiston ja Åbo Akademin suunnittelemaa Scientia Aboensis -yhteistyötä luonnontieteen ja tekniikan aloilla (yhteiset maisteritason opinnot englanniksi, yhteisiä opetustiloja ja tutkimuslaitteita). Lisäksi yhteistyö Turun AMK:n kanssa tuo mukaan niin sisällöllistä tukea kuin infrastruktuuria (tähän erilaiset teknillisten yliopistojen toteuttamat muuntokoulutusratkaisut tukeutuvat jo nyt).

Tammikuussa 2017 Valtioneuvosto päätti Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti muutoksesta asetukseen yliopistojen koulutusvastuista. Ministeriön tiedotteen mukaan ”Oulun yliopistolle lisätään rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuu, joka vastaa erityisesti Oulun alueen ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööreistä ja rakentamisalan keskijohdon ammattilaisista.” Samanlainen perustelu pätee tekniikan alan koulutuksen lisäämiseen Turussa vastaamaan Lounais-Suomen tarpeista.

Kalle-Antti Suominen
Kirjoittaja on tutkimuksesta vastaava vararehtori.