Yksityisyyden arvo

Vain harva sanoo, ettei arvosta yksityisyyttä. Jos yritämme nimetä asioita, joita melkein kaikki pitävät hyvänä, yksityisyys ja yksityisyyden suoja kuuluvat varmaankin niihin.

Yksityisyyden suoja on kuitenkin vain yksi tärkeä asia muiden tärkeiden asioiden joukossa. Siksi ei ole yllättävää, että yksityisyytemme piiri saattaa olla kaventumassa. Esimerkiksi lääketutkimus voi edellyttää terveystietojemme luovuttamista tietyille tahoille. Ehkä tähän on hyvät perusteet, vaikka yksityisyys joissakin tapauksissa vähenee.

Sosiaalinen media kaventaa ihmisten yksityisyyttä. Mutta kyse on tuskin yksityisyyden suojan loukkaamisesta, koska ihmiset luovuttavat tietoja ja kuvia itsestään enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti. Kaikesta päätellen yksityisyydestä ollaan valmiita myös tinkimään.

Yksi tavanomainen syy vaatia yksityisyyden suojan heikentämistä on turvallisuus. Ehkä tiedustelulla voidaan estää väkivallantekoja ja kansalaisten oikeutta kirjeiden ja viestien salaisuuteen on syytä kaventaa?

Tällaiset vaatimukset eivät ole täysin ongelmattomia. Kuten presidentti Sauli Niinistö on todennut (TS 21.8.), yksittäisten tekijöiden iskuja on äärettömän vaikeaa estää etukäteen, vaikka lait antaisivat tiedusteluviranomaisille hyvinkin laajat valtuudet.

Osallistuin kesällä Tiedustelu ja julkisuus -seminaariin Helsingissä. Tilaisuudessa puhunut eversti rauhoitteli yleisöä toteamalla, ettei joukkotiedustelusta ole vaaraa kansalaisten yksityisyyden suojalle, koska tiedustelijat eivät ehdi kunnolla lukemaan edes omia sähköpostejaan. Tämä oli hyvä vitsi, mutta huono argumentti.

Jotta epäilyttäviä tahoja voidaan valvoa, tulee ensin valvoa kaikkia, jotta tiedetään ketkä ovat epäilyttäviä. Toki on mahdollista vain päättää, ketkä kuuluvat epäilyttävään kansanosaan. Lisäksi valvojiakin on aina mahdollista yrittää valvoa.

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari on sanonut, että he kärsivät ”vihjetulvasta” (YLE 21.8.). Ongelmana ei ehkä nykyresurssein olekaan informaation puute vaan sen liiallisuus.

Kysymys tiedusteluvaltuuksien laajentamisesta on tietenkin hankala. Argumentteja voidaan esittää puolesta ja vastaan.

Jos yleisen turvallisuuden parantamiseen on järkeviä keinoja, niitä pitää varmaankin käyttää. Esimerkiksi lentokentillä turvatarkastukset kaventavat yksityisyyttämme, kun virkailijat (ja kanssamatkustajat) tutustuvat alusvaatevalikoimaamme, mutta tämä on vähäinen hinta siitä, että lentokoneet pysyvät ilmassa.

Miksi yksityisyys on arvokasta?

Minkä vuoksi yksityisyyttä oikeastaan pidetään tärkeänä asiana? Moraalifilosofisessa kirjallisuudessa aihetta on pohdittu pitkään. Selvää on, ettei yksityisyys kiinnosta ihmistä vain silloin, kun hänellä on ”jotain salattavaa”. Harva haluaa suihkuhuoneeseensa kameran, josta tulee suora lähetys nettiin. Tämä ei ole merkki siitä, että hänellä taitaa olla salaisuuksia.

Yksityisyydellä viitataan toisinaan henkilökohtaisten tietojen kontrollointiin, toisinaan taas tietyn tilan kuten kodin rauhoittamiseen ulkopuolisilta ja joskus myös esimerkiksi kunnianloukkauksilta välttymiseen. Yksityisyyttämme voidaan loukata useilla eri keinoilla eikä ole varmaa, ovatko erilaiset loukkaukset tuomittavia samasta syystä. Tirkistely ja tarkkailu, seuraaminen ja koskettelu, tietojen luvaton hankkiminen ja levittäminen sekä identiteettivarkaudet loukkaavat kaikki yksityisyyttämme.

Yksityisyyden loukkaaminen aiheuttaa loukatulle usein konkreettista haittaa. Tämä antaa hyvän perusteen loukkausten moraaliseen tuomitsemiseen. Toisinaan yksityisyyden loukkaukset näyttäisivät myös johtavan häpeän tunteisiin ja muihin kielteisiin tunnereaktioihin.

Usein sanotaan, että yksityisyyden loukkaukset ja jopa pelkkä tieto loukkausten uhasta kaventaa vapauttamme. Kontrolloimme käytöstämme, jos arvelemme jonkun vahtivan sitä. Ken arvostaa vapautta ja itsemääräämisoikeutta, arvostaa myös yksityisyyden suojaa.

Saattaa olla, että yksityisyyden arvo perustuu viime kädessä siihen, että yksityisyys mahdollistaa niiden mielikuvien hallinnan, joita muilla ihmisillä meistä on. Haluamme antaa itsestämme tilanteeseen ja asiayhteyteen sopivan kuvan. Kyse ei ole teeskentelystä.

Eri yhteyksiin kuuluu erilainen käytös ja erilainen sosiaalinen minä. Yksityisyyden suojan mitättömiltäkin tuntuvat loukkaukset voivat vaikeuttaa tätä arkielämämme kannalta olennaista editointiprosessia. Kunnioittakaamme siis toistemme yksityisyyttä.

Juha Räikkä
Kirjoittaja on filosofian professori ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani

Lisää aiheesta:

Räikkä, Ihmisen epätäydellisyydestä (Unipress 2017)
Räikkä, Yksityisyyden filosofia (WSOY 2007).