Viikko innovointia Singaporessa

Kesken kesäloman kilahti Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden sähköposteihin mielenkiintoinen viesti otsikolla: ”Oletko sinä matkalla Singaporeen?”. Viestiä oli vaikea ohittaa, ja lukuisat opiskelijat päätyivät hakemaan ensimmäiselle suomalais-singaporelaiselle Maritime Innovation Camp -innovointileirille.

Suomalaisten hakijoiden joukosta valikoitui innokas kahdeksan opiskelijan porukka, joka vietti syyskuussa viikon Singaporessa ratkaisten leirin yrityskumppaneiden antamaa haastetta. Leirille osallistui yhteensä 17 yliopisto-opiskelijaa, joista yhdeksän oli valittu singaporelaisesta Nanyangin teknillisestä yliopistosta sekä Singaporen kansallisesta yliopistosta.

Leirin yrityskumppanit olivat merenkulkualan avaintoimijat PSA Corporation ja MacGregor. Järjestäjinä toimivat Turun yliopisto sekä Singapore Maritime Institute.

Työskentelyä monikulttuurisessa tiimissä

Tunnelma suomalaisten opiskelijoiden bussissa oli jännittynyt, kun matkasimme ensimmäistä kertaa Singaporen kansalliseen yliopistoon tapaamaan opiskelijat, joiden kanssa tulisimme työskentelemään viikon ajan. Alkujännitys oli kuitenkin äkkiä tiessään, sillä meidät otettiin lämpimästi vastaan ja 4‒5 hengen tiimit alkoivat pian tutustua toisiinsa.

Eri alojen kirjo oli laaja: mukaan mahtui kauppatieteilijöitä, insinöörejä, antropologi ja tuleva juristi. Osa oli vasta aloittanut opintonsa ja osa opiskeli jo tohtoriksi. Leiriläiset tulivat myös hyvin erilaisista kulttuureista ja joidenkin tiimien kaikki jäsenet saattoivat olla eri maista kotoisin.

Yhtä kaikki, innovointileirin haaste oli jokaiselle sama: ”Miten vähentää ahtaajien stressiä työssään”. Meriteollisuus ei ollut läheskään kaikille opiskelijoille tuttu entuudestaan, ja monet joutuivat haasteen kuultuaan jopa googlaamaan, mitä ahtaajan työ oikeasti tarkoittaa.

Aikaa ei ollut hukattavaksi ja tiimien taustat tuottivat välillä haasteita. Insinöörit eivät olleet koskaan kuulleet liiketoimintamalleista, ja kauppatieteilijät olivat solmussa lujuuslaskentojen kanssa. Oppimiskäyrä oli huima, ja viikon lopulla monet meistä kauppatieteilijöistä olivat jopa keksineet aivan uudenlaisia insinööriratkaisuja, joista yhteistyökumppanit olivat innoissaan.

Ensimmäinen idea ei aina ole paras

Lähdimme tiimeissä ratkomaan meille annettua haastetta Google Venturesin Design Sprint – metodologiaa hyödyntäen. Mukanamme oli onneksi kuusi mentoria, jotka olivat tukenamme päivittäin. Ensimmäiset päivät olivat tehokkaita, ja tiimit onnistuivat löytämään idean, joka pitchattiin, eli esiteltiin suullisesti muille tiimeille.

Ensimmäisten esitysten jälkeen mentorit kuitenkin keskeyttivät prosessin täysin ja pyysivät tiimejä hylkäämään aiemmat ideat ja aloittamaan koko prosessin alusta. Tämä käänne tuntui monesta tiimistä murskaavalta, sillä olimme ehtineet jo kiintyä ensimmäisiin ideoihimme ja viedä ajatusprosessin melko pitkälle.

Mentorit tiesivät kuitenkin mitä tekivät. Pienen alkujärkytyksen jälkeen palasimme tiimeihimme ja aloimme ajattelemaan koko ongelmaa täysin laatikon ulkopuolelta. Jokainen tiimi keksi pian aivan uuden konseptin, jolla oli paljon enemmän potentiaalia kuin alkuperäisillä ideoillamme.

Iltaisin tsempattiin muiden tiimien jäseniä

Leirin päivät olivat intensiivisiä ja pitkiä. Tavallisesti leiripäivä yliopistolla kesti yhdeksän tuntia, jonka jälkeen siirryimme suomalaisten opiskelijoiden kesken takaisin asunnoillemme ja jatkoimme ideoiden valmistelua ja pitchauksien harjoittelua. Tilasimme yhdessä ruokaa, nauroimme oudoimmille ideoillemme ja jaoimme päivän kokemuksia.

Vaikka stressitaso oli leirin lopussa korkealla, halusimme auttaa myös muita tiimejä ja hioa esityksiämme yhdessä. Tämä oli meille jokaiselle valtava oppimiskokemus, ja ilman muiden opiskelijoiden, mentorien ja yhteistyökumppanien tukea emme olisi pystyneet kolmessa päivässä samaan lopputulokseen. Kuten yksi opiskelijoista totesi: ”Haluamme voittaa, mutta haluamme, että muutkin tiimit ovat erinomaisia!”.

Tulokset tyydyttivät niin tiimejä kuin yrityksiäkin

Innovaatioleirikonsepti on mielenkiintoinen keino luoda arvoa kaikille osapuolille. Opiskelijat oppivat uutta ja pääsevät soveltamaan omaa koulussa ja töissä hankkimaansa osaamista oikean maailman haasteiden parissa. Korkeakoulut pystyvät todistamaan yrityksille koulutuksensa merkitystä opiskelijoiden yrityksille luoman arvon myötä. Tieteellinen yhteisö pääsee myös paremmin ymmärtämään yritysten ongelmia ja sitä, millaista osaamista tarvitaan ongelmien ratkaisemiseksi.

Yritykset pääsivät leirin kautta tutustumaan tulevaisuuden lahjakkuuksiin ja saivat samalla uusia ideoita omaan toimintaansa. Kaikkien tiimien ratkaisuissa löytyi potentiaalia jatkokehittämiselle. Tällaisten leirien suurin arvo onkin ehkä juuri ideoissa, jotka kyseenalaistavat nykyistä tapaa tehdä asioita ja jotka haastavat yrityksen edustajia miettimään omaa toimintaansa uusista perspektiiveistä.

Paluumatkalla kaikki tiimit toivatkin esiin, että oli mahtavaa huomata, kuinka niin lyhyessä ajassa voitiin luoda uusia konsepteja, joista yritykset voivat muokata tulevaisuudessa uutta liiketoimintaa. Myös yritykset olivat innoissaan uusista konsepteista ja niiden tuomista liiketoiminnallisista mahdollisuuksista. Jos huomioidaan opiskelijoiden lähtökohdat, oli jokaisen tiimin viikon lopussa esittämä ratkaisu uskomattoman onnistunut ja viimeistelty.

Suuri kiitos kaikille yhteistyökumppaneille

Kaikkien opiskelijoiden puolesta voin sanoa, että tämä leiri oli äärimmäisen opettavainen kokemus meille kaikille. Vaikka viikko oli erittäin raskas osallistuneille, koemme sen olleen kaiken vaivan arvoista. Opimme valtavasti niin meriteollisuudesta, kansainvälisessä tiimissä työskentelystä kuin myös opintojemme aikana saatujen taitojen hyödyntämisestä käytännössä.

Haluamme kannustaa yliopistoa jatkamaan tällaisten leirien kehitystä ja samalla myös opiskelijoita osallistumaan ennakkoluulottomasti tällaisille leireille!

Emilia Rantala
Kirjoittaja on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelija, joka osallistui Singapore Maritime Innovation Campille.

 

Kuvat: Singapore Maritime Institute/Lionel Lin