Kategoria: Opiskelu (page 1 of 4)

DI-koulutus tarvitsee sitoutumisen lisäksi osaamista ja resursseja

Tapio Salakoski

”DI-koulutus tarvitsee sitoutumista”. On peräti harvinaista, että merkittävän sanomalehden pääkirjoitus käsittelee yliopiston toimia lakisääteisen tehtävänsä hoitamisessa (TS 1.12.2019). Ymmärrettävää ja odotettavaakin oli, että Turun Sanomat kommentoi opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä heinäkuussa tekniikan koulutuksen laajentamisesta Turun yliopistossa. Onhan asia ollut esillä jo vuodesta 1989, jolloin Turun kauppakamarin johdolla tehtiin ensimmäisen esitys DI-koulutuksen aloittamisesta Turun yliopistossa. Suorastaan historiallisen päätöksen jälkeen julkisuudessakin jatkuva keskustelu asiasta kertoo omaa kieltään asian tärkeydestä ja siihen liittyvistä intohimoista.

Harvinaista on myös alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden voimakas sitoutuminen hankkeeseen, niin ennen päätöstä kuin sen jälkeen. Tähän mennessä on julkistettu jo neljä lahjoitusprofessuuria tekniikan koulutuksen laajennuksen tueksi: Turun kaupungin kahden professuurin lahjoituksen jälkeen asialla olivat Meyer Turku sekä Elomatic ja Cadmatic.

Tilanteeseen ei voi olla kuin tyytyväinen, mutta se vetää myös nöyräksi. Tekniikan koulutuksen laajentuminen luo meille mittavan haasteen.

Continue reading

Yhdessä uuteen lukuvuoteen

Riitta Pyykkö

Uudet ja vanhat opiskelijat ovat taas saapuneet kampukselle, ja henkilökunta palannut lomiltaan. Turun yliopisto oli suosittu hakukohde, ja ensimmäisen vuoden opiskelija onkin yliopistoyhteisömme tärkein jäsen. Ensimmäisen vuoden aikana kehittyvät tavat, tottumukset ja asenteet, jotka vaikuttavat koko opiskeluajan ja sen jälkeen. Kun opinnot lähtevät hyvin käyntiin, ne sujuvat myös jatkossa.

Turun korkeakoulujen yhtenäinen, kaupungin keskustassa sijaitseva kampus on ainutlaatuinen. Se tarjoaa opiskelijoille runsaasti valinnanvaraa, ja yhteistyö korkeakoulujen kesken vahvistuu kaiken aikaa. Tavoitteemme on tehdä opintojen ottaminen naapurikorkeakoulusta mahdollisimman yksinkertaiseksi, mutta tässä meillä on vielä paljon tehtävää.

Continue reading

Arvostus yhteisöön syntyy epämukavuusalueella

Sini Saarinen

Kuunteleminen on joskus vaikeaa. On vastattava kysymyksiin, vaikka vastapuoli ei ole ajatellutkaan itselle selviä näkökulmia. Kyseenalaistaminen on kuitenkin tieteen tekemisessä ihan peruskauraa. Kysytään ja varmistetaan. Perustellaan oma näkemys. Pyydänkin nyt, että pysähdyt hetkeksi kanssani ajattelemaan yliopistomme yhteisöä – kuka tahansa meistä oletkaan.

Muistatko ne ihan ensimmäiset opiskeluvuodet tai -päivät? Väitän tässä, että on merkityksetöntä, onko niistä aikaa puolisen vuotta tai hieman enemmänkin. Ensimmäiset viikot yliopistossa muistaa, sillä uusi ympäristö ja uudet ihmiset tekivät lähtemättömän vaikutuksen meistä jokaiseen. Yhteisöllisyyden ensiaskeleet otetaan yliopistoon tultaessa ja jokainen yksilö luo oman turvallisen ympäristönsä suuren yliopistomme sisällä. Tuutoroinnilla ja ainejärjestöllä on lähes korvaamaton rooli alkutaipaleella. Siksi ylioppilaskuntakin palkitsee vuosittain supertuutorin.

Continue reading

Insinööri kohtaa ihmisen

Tapio Salakoski

Kovat luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka – huippuna tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka. Aloja, joille naisilla ei ole asiaa, kiinnostusta, halua, kykyä, mieltymystä, motivaatiota – tietoa, luuloja, vanhentuneita asenteita, miten vaan; tosiasia on, että naisia on tekniikassa huomattavasti vähemmän kuin miehiä, ja varsinkin IT-alalla.

Naisten vähäisen osuuden IT-alalla on ajateltu heijastelevan naisten niukempaa kiinnostusta tekniikkaan ja koviin luonnontieteisiin, joiden imago on teoreettinen ja tekninen, käytännölle vieras ja erityisesti kaikkea muuta kuin ihmisläheinen. Oli miten oli, tilanne vaikeuttaa merkittävästi opiskelijarekrytointia näillä tärkeillä aloilla, joilla yhteiskunnan työvoiman kysyntä ylittää merkittävästi opiskelupaikkojen kysynnän.

Tietotekniikan osalta voidaan myös spekuloida, mikä vaikutus alan vahvalla miesvoittoisuudella on ollut nykyisten tietojärjestelmien käytettävyyteen ja tietotekniikan sovelluksiin yleensäkin. Harvassa ovat ne asiantuntijat, joiden mielestä tilanteesta löytyy mitään positiivista.

Continue reading

Joustavaa jatkuvaa oppimista

Riitta Pyykkö

Elinikäinen oppiminen on ollut mukana eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta käytävässä keskustelussa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Välillä vähän sivummalla, nyt taas hyvin keskeisenä teemana. Nimityskin on vuosien mittaan elänyt: täydennyskoulutuksen rinnalle tuli ensin elinikäinen oppiminen, ja nyt se on suomalaisessa keskustelussa vaihtunut jatkuvaksi oppimiseksi.

Toimintaympäristön muutokset edellyttävät meiltä jokaiselta jatkuvaa uuden oppimista, ja myös yliopistojen tulee sitä edistää. Oppimisen tarpeet tulevat olemaan moninaisia ja oppijoiden joukko kirjava. Miten pystymme toteuttamaan koulutusta erilaisille oppijoille, erilaisia oppimisen tapoja ja ympäristöjä hyödyntäen, laadusta periksi antamatta? Miten reagoimme nopeasti esiin nouseviin koulutustarpeisiin ja ennakoimme niitä?

Continue reading

Viikko innovointia Singaporessa

Emilia Rantala

Kesken kesäloman kilahti Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden sähköposteihin mielenkiintoinen viesti otsikolla: ”Oletko sinä matkalla Singaporeen?”. Viestiä oli vaikea ohittaa, ja lukuisat opiskelijat päätyivät hakemaan ensimmäiselle suomalais-singaporelaiselle Maritime Innovation Camp -innovointileirille.

Suomalaisten hakijoiden joukosta valikoitui innokas kahdeksan opiskelijan porukka, joka vietti syyskuussa viikon Singaporessa ratkaisten leirin yrityskumppaneiden antamaa haastetta. Leirille osallistui yhteensä 17 yliopisto-opiskelijaa, joista yhdeksän oli valittu singaporelaisesta Nanyangin teknillisestä yliopistosta sekä Singaporen kansallisesta yliopistosta.

Continue reading

Monimuotoinen digitaalinen uskonto

Matti Kamppinen

Digitaalisuus muokkaa uskonnollisten ja henkisten ilmiöiden kenttää monin eri tavoin. Uskonnolliset ja henkiset yhteisöt ovat ottaneet ahkerasti verkkoviestinnän ja digitaaliset palvelut käyttöönsä ja ovat portaaliensa kautta yhteydessä erilaisiin käyttäjiin. Nämä yhteisöt tietävät muiden yhteisöjen tapaan, että asiakkaita on löydettävä, koska muuten on pian entinen yhteisö.

Ensimmäisellä digitaalisen uskonnon kurssillamme viime keväänä opiskelijat sukelsivat digitalisoituneen uskonnon ja henkisyyden monimuotoiseen kenttään. Tuli selväksi, että monelle yhteisölle verkkoviestintä on ennen kaikkea brändin rakentamista. Esimerkiksi eri yhteisöjen Instagram-tilit pyrkivät rakentamaan kuvaa vaikkapa luovuudesta ja nuorten osallistumisesta toimintaan (Turun hopeseurakunta) tai toiminnan ankkuroitumisesta Turun yhteen tunnetuimpaan rakennukseen, Tuomiokirkkoon (Tuomiokirkkoseurakunta).

Continue reading

Haalarit, hapankorppu ja mustikkakeittoa

Inari Harjuniemi

Värit ovat vallanneet Turun kaupungin katukuvan. Enkä puhu nyt pelkästään kaupungin kukkaistutuksista, vaan myös opiskelijahaalareista kaikkine kirjavine merkkeineen. Opintonsa juuri aloittavia fukseja, pupuja ja fetuksia on tapana tervehtiä erilaisilla tapahtumilla. Haalarit merkkeineen ovat usein kiinteä osa opiskelijatapahtumia.

Haalarit, tapahtumat ja opiskelijakulttuuri on se puoli opiskelijaelämästä, joka näkyy ulospäin. Se, mitä tapahtuu opiskelijoiden päiden sisällä, ei välttämättä vastaa haalarikirjon värejä. Vaikka opiskelijat eivät ole heterogeeninen joukko samanlaisia suoraan lukiosta yliopisto-opiskelijaputkeen siirtyviä nuoria (kuten allekirjoittanut) uskaltaisin väittää, että tietyt tunteet ovat yhteisiä kaikille opintonsa aloittaville. Tai niihin pidemmän tauon jälkeen palaaville, oli kyseessä sitten aikuisopiskelija, toisen tutkinnon suorittaja tai vasta-alkaja.

Continue reading

Tervetuloa, uudet opiskelijat!

Riitta Pyykkö

Yli kaksi tuhatta uutta opiskelijaa on jälleen aloittamassa opintoja Turun yliopistossa. Olette tulossa monialaiseen, kansainväliseen tutkimusyliopistoon. Toisen asteen opintoihin verrattuna moni asia muuttuu.

Kaikki opetus on tutkimusperustaista, eli opettajat ovat myös kyseisen alan tutkijoita. Osittain he opettavat tarkalleen omista tutkimusaiheistaan, mutta muutenkin opetus perustuu alan uusimpaan tutkimukseen. Myös opiskelijat pääsevät jo perustutkinto-opintojen aikana mukaan tutkimuksen tekemiseen.

Olette päässeet opiskelemaan johonkin tutkinto-ohjelmaan tai jotain tiettyä pääainetta. Vaikka juuri se onkin tällä hetkellä eniten mielessä, katselkaa jatkossa myös ympärillenne. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta löytyy valtava määrä kiinnostavaa osaamista – näin monipuolisia mahdollisuuksia teillä ei ole milloinkaan opiskeluajan jälkeen. Ratkaisut tulevaisuuden suuriin ongelmiin löytyvät monialaisesta yhteistyöstä, ja siihen kannattaa totutella jo opiskeluaikana. Ei pidä unohtaa myöskään Turun muita korkeakouluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Continue reading

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

Turun yliopistosta koordinoitava OVET-hanke kehittää valtakunnallista opettajankoulutuksen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskoe voi toimia todistusarvosanojen rinnalla ei-tiedollisen osaamisen arviointivälineenä. Soveltuvuuden tarkastelulla on merkitystä yleisemminkin asiantuntija-ammatin osaamisen teoreettiselle ymmärrykselle.

Lukuvuoden aikana on yliopistoväelle tullut tutuksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistyö. Monilla aloilla, joilla valintakoe on ollut aiemmin keskeisessä asemassa, valintojen painopiste siirtyy vuonna 2020 ylioppilastodistusarvosanoihin. Tilanteessa on hyötynsä ja haittansa. Yhtenä haasteena voi olla, että joitakin keskeisiä opinnoissa sekä myöhemmin ammatissa tarvittavia taitoja ei mitata ylioppilastutkinnossa. Meillä on tähän haasteeseen tarjolla yksi mahdollinen ratkaisuvaihtoehto – soveltuvuuskoe.

Ylioppilastutkintoarvosanat mittaavat tiedollista substanssiosaamista eri oppiaineissa. On tärkeää, että opettaja hallitsee opetettavien aineiden sisällöt, eikä opettajankoulutuksessa voida lähteä sisältöosaamisessa nollapisteestä, vaan rakentaa asiantuntijuutta lukio-opinnoista eteenpäin. Tämä tiedollinen osaaminen ei kuitenkaan riitä opettajalle. Kuka haluaisi lapselleen opettajan, joka hallitsee oppiaineiden sisällöt suvereenisti, mutta joka ei esimerkiksi osaa toimia ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa?

Continue reading

« Older posts