Category: Opiskelu (page 1 of 3)

Monimuotoinen digitaalinen uskonto

Matti Kamppinen

Digitaalisuus muokkaa uskonnollisten ja henkisten ilmiöiden kenttää monin eri tavoin. Uskonnolliset ja henkiset yhteisöt ovat ottaneet ahkerasti verkkoviestinnän ja digitaaliset palvelut käyttöönsä ja ovat portaaliensa kautta yhteydessä erilaisiin käyttäjiin. Nämä yhteisöt tietävät muiden yhteisöjen tapaan, että asiakkaita on löydettävä, koska muuten on pian entinen yhteisö.

Ensimmäisellä digitaalisen uskonnon kurssillamme viime keväänä opiskelijat sukelsivat digitalisoituneen uskonnon ja henkisyyden monimuotoiseen kenttään. Tuli selväksi, että monelle yhteisölle verkkoviestintä on ennen kaikkea brändin rakentamista. Esimerkiksi eri yhteisöjen Instagram-tilit pyrkivät rakentamaan kuvaa vaikkapa luovuudesta ja nuorten osallistumisesta toimintaan (Turun hopeseurakunta) tai toiminnan ankkuroitumisesta Turun yhteen tunnetuimpaan rakennukseen, Tuomiokirkkoon (Tuomiokirkkoseurakunta).

Continue reading

Haalarit, hapankorppu ja mustikkakeittoa

Inari Harjuniemi

Värit ovat vallanneet Turun kaupungin katukuvan. Enkä puhu nyt pelkästään kaupungin kukkaistutuksista, vaan myös opiskelijahaalareista kaikkine kirjavine merkkeineen. Opintonsa juuri aloittavia fukseja, pupuja ja fetuksia on tapana tervehtiä erilaisilla tapahtumilla. Haalarit merkkeineen ovat usein kiinteä osa opiskelijatapahtumia.

Haalarit, tapahtumat ja opiskelijakulttuuri on se puoli opiskelijaelämästä, joka näkyy ulospäin. Se, mitä tapahtuu opiskelijoiden päiden sisällä, ei välttämättä vastaa haalarikirjon värejä. Vaikka opiskelijat eivät ole heterogeeninen joukko samanlaisia suoraan lukiosta yliopisto-opiskelijaputkeen siirtyviä nuoria (kuten allekirjoittanut) uskaltaisin väittää, että tietyt tunteet ovat yhteisiä kaikille opintonsa aloittaville. Tai niihin pidemmän tauon jälkeen palaaville, oli kyseessä sitten aikuisopiskelija, toisen tutkinnon suorittaja tai vasta-alkaja.

Continue reading

Tervetuloa, uudet opiskelijat!

Riitta Pyykkö

Yli kaksi tuhatta uutta opiskelijaa on jälleen aloittamassa opintoja Turun yliopistossa. Olette tulossa monialaiseen, kansainväliseen tutkimusyliopistoon. Toisen asteen opintoihin verrattuna moni asia muuttuu.

Kaikki opetus on tutkimusperustaista, eli opettajat ovat myös kyseisen alan tutkijoita. Osittain he opettavat tarkalleen omista tutkimusaiheistaan, mutta muutenkin opetus perustuu alan uusimpaan tutkimukseen. Myös opiskelijat pääsevät jo perustutkinto-opintojen aikana mukaan tutkimuksen tekemiseen.

Olette päässeet opiskelemaan johonkin tutkinto-ohjelmaan tai jotain tiettyä pääainetta. Vaikka juuri se onkin tällä hetkellä eniten mielessä, katselkaa jatkossa myös ympärillenne. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta löytyy valtava määrä kiinnostavaa osaamista – näin monipuolisia mahdollisuuksia teillä ei ole milloinkaan opiskeluajan jälkeen. Ratkaisut tulevaisuuden suuriin ongelmiin löytyvät monialaisesta yhteistyöstä, ja siihen kannattaa totutella jo opiskeluaikana. Ei pidä unohtaa myöskään Turun muita korkeakouluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Continue reading

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

Turun yliopistosta koordinoitava OVET-hanke kehittää valtakunnallista opettajankoulutuksen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskoe voi toimia todistusarvosanojen rinnalla ei-tiedollisen osaamisen arviointivälineenä. Soveltuvuuden tarkastelulla on merkitystä yleisemminkin asiantuntija-ammatin osaamisen teoreettiselle ymmärrykselle.

Lukuvuoden aikana on yliopistoväelle tullut tutuksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistyö. Monilla aloilla, joilla valintakoe on ollut aiemmin keskeisessä asemassa, valintojen painopiste siirtyy vuonna 2020 ylioppilastodistusarvosanoihin. Tilanteessa on hyötynsä ja haittansa. Yhtenä haasteena voi olla, että joitakin keskeisiä opinnoissa sekä myöhemmin ammatissa tarvittavia taitoja ei mitata ylioppilastutkinnossa. Meillä on tähän haasteeseen tarjolla yksi mahdollinen ratkaisuvaihtoehto – soveltuvuuskoe.

Ylioppilastutkintoarvosanat mittaavat tiedollista substanssiosaamista eri oppiaineissa. On tärkeää, että opettaja hallitsee opetettavien aineiden sisällöt, eikä opettajankoulutuksessa voida lähteä sisältöosaamisessa nollapisteestä, vaan rakentaa asiantuntijuutta lukio-opinnoista eteenpäin. Tämä tiedollinen osaaminen ei kuitenkaan riitä opettajalle. Kuka haluaisi lapselleen opettajan, joka hallitsee oppiaineiden sisällöt suvereenisti, mutta joka ei esimerkiksi osaa toimia ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa?

Continue reading

Mitä on jäljellä hullun vuoden 1968 perinnöstä?

Kari Kallioniemi

Martin Luther Kingin murha, Pariisin opiskelijamellakat, tankit Prahan kaduilla ja Vanhan ylioppilastalon valtaus. Mitä nämä ’hullun vuoden’ tapahtumat olivat ja mitä ne merkitsevät tänä päivänä? Kulttuurihistorian oppiaineen 20.4 Sirkkalan kampuksella järjestämä seminaari 1968: Toivon ja Raivon vuosi kokosi yhteen opettajia, tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja aikalaisia antamaan vastauksia tähän kysymykseen ja avaamaan vuoden perintöä erilaisista näkökulmista.

Vuoden 1968 tapahtumissa kiteytyi moni sodanjälkeisen ajan historian suuntaviiva. 1960-luvun teknis-taloudellinen kehitys oli luonut utooppisen uskon ihmiskunnan mahdollisuuksiin ja tämä usko purkautui tuolloin vallankumouksellisena ja erilaisia vapauksia peräänkuuluttavana liikehdintänä. Demokratia, ihmisoikeudet, rotukysymykset, sukupuolien välinen tasa-arvo ja yksilönvastuu olivat esillä erilaisissa niin kulttuurisissa kuin poliittisissa protesteissa ympäri maailman.

Continue reading

Omalle alalle mahdollisimman sujuvasti

Riitta Pyykkö

Opiskelijavalinta on puhuttanut viime aikoina kovasti, niin julkisuudessa kuin korkeakouluissa ja lukioissa. Jo tulevana kesänä valintakokeiden tulee olla sellaisia, jotka eivät edellytä pitkää valmentautumista (eli runsaan aineiston pänttäämistä, mahdollisesti lisäksi valmennuskursseihin osallistumista), ja vuonna 2020 yli puolet uusista opiskelijoista tulee valita ylioppilastutkinnon tulosten perusteella. Tutkintojen pisteytykseen on kehitetty erilaisia malleja, jotka ovat parhaillaan lausunnoilla.

Siitä ollaan varmasti yhtä mieltä, että satojen oppiaine- ja yliopistokohtaisten valintakokeiden järjestäminen vuosittain kaipaa järkeistämistä. Toisaalta on tärkeää, että mahdollisimman moni nuori pääsisi halutessaan nopeasti jatkamaan opintojaan. Välivuodet eivät ole pelkästään kielteinen asia, mutta välivuodet silloin, kun jatkamishaluja olisi heti ylioppilaaksi tulon jälkeen, ovat.

Continue reading

Opiskelijakulttuuria tulee vaalia

Miika Tiainen

Viime viikonloppuna Tampereella käytiin Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous, jossa ylioppilaskuntien aktiivit kokoontuivat päättämään liikkeen suunnasta taas seuraavan vuoden ajaksi. Liiton linjapaperi uusittiin laajasti viime vuonna, minkä vuoksi liittokokouksessa keskustelua herättivätkin esimerkiksi ensi vuoden toimintasuunnitelmaan suunnitellut projektit. Alkava vuosi näyttelee tärkeää roolia eduskuntavaaleihin valmistautumisessa, joten opiskelijaliikkeen agendassa korostuu erityisesti opiskelijoille keskeisten teemojen nostaminen julkiseen keskusteluun.

Opiskelijaliikkeen tärkeimpiä kritiikin aiheita on viime aikoina ollut opiskelun tuen järjestelmien jatkuva venkslailu suuntaan jos toiseen, usein heikentävästi. Vaikutusarvioinneille ei jää minkäänlaista aikaa, kun uutta muutosta ollaan jo puskemassa läpi. Esimerkiksi opintotukijärjestelmää on rukattu harva se vuosi, ja nykyopiskelijat ovat aloitusvuotensa mukaisesti kukin vähän erilaisten käytäntöjen piirissä. Kuvaava esimerkki liittyy yleiseen asumistukeen, jonka piiriin opiskelijat siirrettiin 1.8.2017 alkaen opintotuen asumislisän parista. Opiskelijajärjestökentässä muutos nähtiin pääosin hyvänä. Siirtymisen muillekin kuin opiskelijoille suunnatun järjestelmän piiriin ajateltiin vakauttavan opiskelijoiden asumisen tuen tulevaisuutta.

Continue reading

Digitalisaatio opetuksen ja oppimisen apuna

Erkki Härkönen

Digitalisaatio on muokannut työelämää monilla sektoreilla. Teknologiateollisuuden ohella erityisesti palvelutoimialat ovat digitalisaation, automaation ja robotiikan myötä kokeneet suuria mullistuksia, kun asiointi vähittäiskaupasta pankki- ja vakuutuspalveluihin hoidetaan verkon kautta. Digitalisaation kumppanina vaikuttaa globalisaatio; merkittävä osa esimerkiksi kotitalouksien vaatehankinnoista tehdään ulkomaisten verkkokauppojen sivuilta kivijalkakauppojen sijaan. Terveydenhuollossa digitalisaation nähdään olevan jopa sote-uudistusta suurempi muutosvoima (ks. esim. Sanna Salanterän haastattelu https://youtu.be/_JF9p9VE5VM).

Koulutussektorilla keskustelu digitalisaatiosta on kohdistunut usein kysymykseen, mitä laitteita, oppimisalustoja ja sovelluksia oppilaitoksissa käytetään perinteisten opetusmenetelmien tukena. Sitten kun tuo keskustelu on käyty ja päätöksiä hankinnoista tehty, alkaa tuskailu siitä, miten nopeasti laitteet, alustat ja sovellukset vanhenevat opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden käsiin.

Kiinnostavia keskusteluteemoja löytyy opetuksen ja oppimisen ytimestä; miten erilaiset pedagogiset valinnat ja ratkaisut tukevat opetussuunnitelmissa asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamista ja sitä kautta edistävät tutkinnoilta edellytettyjen laatuvaatimusten toteutumista. Miten korkeakoulut voivat tukea opettajia ja opiskelijoita hankkimaan ja kehittämään digitalisoituvan opetuksen ja opiskelun valmiuksia? Mitä digitalisoituva työelämä edellyttää korkeakouluista valmistuneilta ja miten vastavalmistuneet omalla digiosaamisellaan vaikuttavat työelämän kehitykseen?

Continue reading

Tavallista epäonnisempi päivä

Pasi Enges

Auto ei suostu aamulla käynnistymään. Myöhästyt täpärästi bussista ja vettä sataa taivaan täydeltä. Juuri ennen luentoa huomaat unohtaneesi yömyöhällä koostamasi materiaalit kotiin. Posti tuo karhukirjeen… Tällaiset vastoinkäymiset saavat jotenkin järkeenkäyvän selityksen, kun vilkaiset sanomalehteä tai kalenteriasi: nythän on perjantai ja kuukauden 13. päivä!

Käsitys perjantaille osuvasta 13. päivästä erityisenä epäonnen päivänä on hyvä esimerkki nykymaailmassakin elävästä arkiuskomusten perinteestä. Kuten lukematon määrä vastaavanlaisia, eri elämänaloihin liittyviä käsityksiä, myös tämä perustuu arkiajatteluun ja ihmisten välisessä kommunikaatiossa välittyvään arkitietoon. Toisin kuin tieteellinen ajattelu, arkiajattelu ei edellytä loogista argumentointia ja päättelyä; riittää, että idealla on selitysvoimaa ja takanaan omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa tai muilta omaksuttua auktoriteettia. Emme yleensä pysähdy miettimään, miksi perjantai 13. päivä olisi erityisen otollinen vastoinkäymisille, mutta sopivassa tilanteessa se kelpaa oikein hyvin selittämään kohdalle osunutta epäonnea.

Continue reading

Lääkärien peruskoulutusta vähennettävä – erikoistumiskoulutusta lisättävä

Pentti Huovinen

Suomen viidestä lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 750 lääketieteen lisensiaattia. Tämän lisäksi joka vuosi 150 lähes tuhannesta suomalaisesta ulkomailla lääketiedettä opiskelevasta päättää opintonsa. Heistä suurin osa on ilmoittanut valmiutensa tulla takaisin Suomeen. Laskennallisesti noin joka 70. ikäluokkansa edustaja koulutetaan lääkäriksi. Vielä jokin aika sitten vallinnut lääkäripula onkin nopeasti poistumassa.

Continue reading

Older posts