Category: Opiskelu (page 1 of 3)

Insinööri kohtaa ihmisen

Tapio Salakoski

Kovat luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka – huippuna tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka. Aloja, joille naisilla ei ole asiaa, kiinnostusta, halua, kykyä, mieltymystä, motivaatiota – tietoa, luuloja, vanhentuneita asenteita, miten vaan; tosiasia on, että naisia on tekniikassa huomattavasti vähemmän kuin miehiä, ja varsinkin IT-alalla.

Naisten vähäisen osuuden IT-alalla on ajateltu heijastelevan naisten niukempaa kiinnostusta tekniikkaan ja koviin luonnontieteisiin, joiden imago on teoreettinen ja tekninen, käytännölle vieras ja erityisesti kaikkea muuta kuin ihmisläheinen. Oli miten oli, tilanne vaikeuttaa merkittävästi opiskelijarekrytointia näillä tärkeillä aloilla, joilla yhteiskunnan työvoiman kysyntä ylittää merkittävästi opiskelupaikkojen kysynnän.

Tietotekniikan osalta voidaan myös spekuloida, mikä vaikutus alan vahvalla miesvoittoisuudella on ollut nykyisten tietojärjestelmien käytettävyyteen ja tietotekniikan sovelluksiin yleensäkin. Harvassa ovat ne asiantuntijat, joiden mielestä tilanteesta löytyy mitään positiivista.

Continue reading

Joustavaa jatkuvaa oppimista

Riitta Pyykkö

Elinikäinen oppiminen on ollut mukana eurooppalaisesta korkeakoulutuksesta käytävässä keskustelussa viimeiset kaksikymmentä vuotta. Välillä vähän sivummalla, nyt taas hyvin keskeisenä teemana. Nimityskin on vuosien mittaan elänyt: täydennyskoulutuksen rinnalle tuli ensin elinikäinen oppiminen, ja nyt se on suomalaisessa keskustelussa vaihtunut jatkuvaksi oppimiseksi.

Toimintaympäristön muutokset edellyttävät meiltä jokaiselta jatkuvaa uuden oppimista, ja myös yliopistojen tulee sitä edistää. Oppimisen tarpeet tulevat olemaan moninaisia ja oppijoiden joukko kirjava. Miten pystymme toteuttamaan koulutusta erilaisille oppijoille, erilaisia oppimisen tapoja ja ympäristöjä hyödyntäen, laadusta periksi antamatta? Miten reagoimme nopeasti esiin nouseviin koulutustarpeisiin ja ennakoimme niitä?

Continue reading

Viikko innovointia Singaporessa

Emilia Rantala

Kesken kesäloman kilahti Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden sähköposteihin mielenkiintoinen viesti otsikolla: ”Oletko sinä matkalla Singaporeen?”. Viestiä oli vaikea ohittaa, ja lukuisat opiskelijat päätyivät hakemaan ensimmäiselle suomalais-singaporelaiselle Maritime Innovation Camp -innovointileirille.

Suomalaisten hakijoiden joukosta valikoitui innokas kahdeksan opiskelijan porukka, joka vietti syyskuussa viikon Singaporessa ratkaisten leirin yrityskumppaneiden antamaa haastetta. Leirille osallistui yhteensä 17 yliopisto-opiskelijaa, joista yhdeksän oli valittu singaporelaisesta Nanyangin teknillisestä yliopistosta sekä Singaporen kansallisesta yliopistosta.

Continue reading

Monimuotoinen digitaalinen uskonto

Matti Kamppinen

Digitaalisuus muokkaa uskonnollisten ja henkisten ilmiöiden kenttää monin eri tavoin. Uskonnolliset ja henkiset yhteisöt ovat ottaneet ahkerasti verkkoviestinnän ja digitaaliset palvelut käyttöönsä ja ovat portaaliensa kautta yhteydessä erilaisiin käyttäjiin. Nämä yhteisöt tietävät muiden yhteisöjen tapaan, että asiakkaita on löydettävä, koska muuten on pian entinen yhteisö.

Ensimmäisellä digitaalisen uskonnon kurssillamme viime keväänä opiskelijat sukelsivat digitalisoituneen uskonnon ja henkisyyden monimuotoiseen kenttään. Tuli selväksi, että monelle yhteisölle verkkoviestintä on ennen kaikkea brändin rakentamista. Esimerkiksi eri yhteisöjen Instagram-tilit pyrkivät rakentamaan kuvaa vaikkapa luovuudesta ja nuorten osallistumisesta toimintaan (Turun hopeseurakunta) tai toiminnan ankkuroitumisesta Turun yhteen tunnetuimpaan rakennukseen, Tuomiokirkkoon (Tuomiokirkkoseurakunta).

Continue reading

Haalarit, hapankorppu ja mustikkakeittoa

Inari Harjuniemi

Värit ovat vallanneet Turun kaupungin katukuvan. Enkä puhu nyt pelkästään kaupungin kukkaistutuksista, vaan myös opiskelijahaalareista kaikkine kirjavine merkkeineen. Opintonsa juuri aloittavia fukseja, pupuja ja fetuksia on tapana tervehtiä erilaisilla tapahtumilla. Haalarit merkkeineen ovat usein kiinteä osa opiskelijatapahtumia.

Haalarit, tapahtumat ja opiskelijakulttuuri on se puoli opiskelijaelämästä, joka näkyy ulospäin. Se, mitä tapahtuu opiskelijoiden päiden sisällä, ei välttämättä vastaa haalarikirjon värejä. Vaikka opiskelijat eivät ole heterogeeninen joukko samanlaisia suoraan lukiosta yliopisto-opiskelijaputkeen siirtyviä nuoria (kuten allekirjoittanut) uskaltaisin väittää, että tietyt tunteet ovat yhteisiä kaikille opintonsa aloittaville. Tai niihin pidemmän tauon jälkeen palaaville, oli kyseessä sitten aikuisopiskelija, toisen tutkinnon suorittaja tai vasta-alkaja.

Continue reading

Tervetuloa, uudet opiskelijat!

Riitta Pyykkö

Yli kaksi tuhatta uutta opiskelijaa on jälleen aloittamassa opintoja Turun yliopistossa. Olette tulossa monialaiseen, kansainväliseen tutkimusyliopistoon. Toisen asteen opintoihin verrattuna moni asia muuttuu.

Kaikki opetus on tutkimusperustaista, eli opettajat ovat myös kyseisen alan tutkijoita. Osittain he opettavat tarkalleen omista tutkimusaiheistaan, mutta muutenkin opetus perustuu alan uusimpaan tutkimukseen. Myös opiskelijat pääsevät jo perustutkinto-opintojen aikana mukaan tutkimuksen tekemiseen.

Olette päässeet opiskelemaan johonkin tutkinto-ohjelmaan tai jotain tiettyä pääainetta. Vaikka juuri se onkin tällä hetkellä eniten mielessä, katselkaa jatkossa myös ympärillenne. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta löytyy valtava määrä kiinnostavaa osaamista – näin monipuolisia mahdollisuuksia teillä ei ole milloinkaan opiskeluajan jälkeen. Ratkaisut tulevaisuuden suuriin ongelmiin löytyvät monialaisesta yhteistyöstä, ja siihen kannattaa totutella jo opiskeluaikana. Ei pidä unohtaa myöskään Turun muita korkeakouluja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Continue reading

Onko soveltuvuudella sijaa opiskelijavalinnoissa?

Turun yliopistosta koordinoitava OVET-hanke kehittää valtakunnallista opettajankoulutuksen soveltuvuuskoetta. Soveltuvuuskoe voi toimia todistusarvosanojen rinnalla ei-tiedollisen osaamisen arviointivälineenä. Soveltuvuuden tarkastelulla on merkitystä yleisemminkin asiantuntija-ammatin osaamisen teoreettiselle ymmärrykselle.

Lukuvuoden aikana on yliopistoväelle tullut tutuksi korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämistyö. Monilla aloilla, joilla valintakoe on ollut aiemmin keskeisessä asemassa, valintojen painopiste siirtyy vuonna 2020 ylioppilastodistusarvosanoihin. Tilanteessa on hyötynsä ja haittansa. Yhtenä haasteena voi olla, että joitakin keskeisiä opinnoissa sekä myöhemmin ammatissa tarvittavia taitoja ei mitata ylioppilastutkinnossa. Meillä on tähän haasteeseen tarjolla yksi mahdollinen ratkaisuvaihtoehto – soveltuvuuskoe.

Ylioppilastutkintoarvosanat mittaavat tiedollista substanssiosaamista eri oppiaineissa. On tärkeää, että opettaja hallitsee opetettavien aineiden sisällöt, eikä opettajankoulutuksessa voida lähteä sisältöosaamisessa nollapisteestä, vaan rakentaa asiantuntijuutta lukio-opinnoista eteenpäin. Tämä tiedollinen osaaminen ei kuitenkaan riitä opettajalle. Kuka haluaisi lapselleen opettajan, joka hallitsee oppiaineiden sisällöt suvereenisti, mutta joka ei esimerkiksi osaa toimia ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa?

Continue reading

Mitä on jäljellä hullun vuoden 1968 perinnöstä?

Kari Kallioniemi

Martin Luther Kingin murha, Pariisin opiskelijamellakat, tankit Prahan kaduilla ja Vanhan ylioppilastalon valtaus. Mitä nämä ’hullun vuoden’ tapahtumat olivat ja mitä ne merkitsevät tänä päivänä? Kulttuurihistorian oppiaineen 20.4 Sirkkalan kampuksella järjestämä seminaari 1968: Toivon ja Raivon vuosi kokosi yhteen opettajia, tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja aikalaisia antamaan vastauksia tähän kysymykseen ja avaamaan vuoden perintöä erilaisista näkökulmista.

Vuoden 1968 tapahtumissa kiteytyi moni sodanjälkeisen ajan historian suuntaviiva. 1960-luvun teknis-taloudellinen kehitys oli luonut utooppisen uskon ihmiskunnan mahdollisuuksiin ja tämä usko purkautui tuolloin vallankumouksellisena ja erilaisia vapauksia peräänkuuluttavana liikehdintänä. Demokratia, ihmisoikeudet, rotukysymykset, sukupuolien välinen tasa-arvo ja yksilönvastuu olivat esillä erilaisissa niin kulttuurisissa kuin poliittisissa protesteissa ympäri maailman.

Continue reading

Omalle alalle mahdollisimman sujuvasti

Riitta Pyykkö

Opiskelijavalinta on puhuttanut viime aikoina kovasti, niin julkisuudessa kuin korkeakouluissa ja lukioissa. Jo tulevana kesänä valintakokeiden tulee olla sellaisia, jotka eivät edellytä pitkää valmentautumista (eli runsaan aineiston pänttäämistä, mahdollisesti lisäksi valmennuskursseihin osallistumista), ja vuonna 2020 yli puolet uusista opiskelijoista tulee valita ylioppilastutkinnon tulosten perusteella. Tutkintojen pisteytykseen on kehitetty erilaisia malleja, jotka ovat parhaillaan lausunnoilla.

Siitä ollaan varmasti yhtä mieltä, että satojen oppiaine- ja yliopistokohtaisten valintakokeiden järjestäminen vuosittain kaipaa järkeistämistä. Toisaalta on tärkeää, että mahdollisimman moni nuori pääsisi halutessaan nopeasti jatkamaan opintojaan. Välivuodet eivät ole pelkästään kielteinen asia, mutta välivuodet silloin, kun jatkamishaluja olisi heti ylioppilaaksi tulon jälkeen, ovat.

Continue reading

Opiskelijakulttuuria tulee vaalia

Miika Tiainen

Viime viikonloppuna Tampereella käytiin Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous, jossa ylioppilaskuntien aktiivit kokoontuivat päättämään liikkeen suunnasta taas seuraavan vuoden ajaksi. Liiton linjapaperi uusittiin laajasti viime vuonna, minkä vuoksi liittokokouksessa keskustelua herättivätkin esimerkiksi ensi vuoden toimintasuunnitelmaan suunnitellut projektit. Alkava vuosi näyttelee tärkeää roolia eduskuntavaaleihin valmistautumisessa, joten opiskelijaliikkeen agendassa korostuu erityisesti opiskelijoille keskeisten teemojen nostaminen julkiseen keskusteluun.

Opiskelijaliikkeen tärkeimpiä kritiikin aiheita on viime aikoina ollut opiskelun tuen järjestelmien jatkuva venkslailu suuntaan jos toiseen, usein heikentävästi. Vaikutusarvioinneille ei jää minkäänlaista aikaa, kun uutta muutosta ollaan jo puskemassa läpi. Esimerkiksi opintotukijärjestelmää on rukattu harva se vuosi, ja nykyopiskelijat ovat aloitusvuotensa mukaisesti kukin vähän erilaisten käytäntöjen piirissä. Kuvaava esimerkki liittyy yleiseen asumistukeen, jonka piiriin opiskelijat siirrettiin 1.8.2017 alkaen opintotuen asumislisän parista. Opiskelijajärjestökentässä muutos nähtiin pääosin hyvänä. Siirtymisen muillekin kuin opiskelijoille suunnatun järjestelmän piiriin ajateltiin vakauttavan opiskelijoiden asumisen tuen tulevaisuutta.

Continue reading

Older posts