Kategoria: Kansainvälisyys (page 1 of 3)

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Avoimen saatavuuden teknologiakeskukset mullistavat tieteen tekemisen edellytyksiä

John Eriksson

Molekyyli- ja solutason biotieteet ovat perinteisesti olleet varsin laitekeskeisiä. Monet biotieteiden tärkeät paradigmamuutokset ovat nimenomaan juontaneet jonkin uuden teknologian ja/tai menetelmän keksimisestä.

Esimerkkeinä ovat vaikkapa erittäin tarkan erottelukyvyn mahdollistavat erilaiset mikroskoopit ja muut kuvantamislaitteet, proteiinien karakterisointiin, sekvensointiin ja rakenteeseen tarvittavat teknologiat sekä perimän ja geeniluennan laitteistot ja menetelmät. Näitä teknologioita käyttäen määriteltiin mm. yleinen soluteoria, solujen rakenne ja niiden toimintaperiaatteet, proteiinien toimintojen perusteet sekä soluperimän koostumus, toiminta ja kopiointi. Lukuisat Nobelin palkinnot ovat sittemmin tuoneet kunniaa näitä mekanismeja kartoittaneille tutkijoille ja näihin löytöihin perustuvat myös lukemattomat lääketieteellisen nykyisen huippuosaamisen innovaatiot ja hoitomuodot.

Continue reading

Miksi etäkampus Afrikkaan?

Erkki Sutinen

”Tunnen yhden suomalaisen joka vietti Namibiassa vuosikymmeniä”, kertoi pankin harjoittelija siirtäessään vaimoltani lainaamiani euroja namibialaisen vuokraisäntäni tilille Windhoekiin.

Selvisi, että toimihenkilön isoäidin sisko oli ollut Ulla Nenonen, legendaarinen suomalainen lähetystyöntekijä, joka lähti Afrikkaan lähes heti valmistuttuaan Helsingin yliopistosta teologian kandidaatiksi 1960-luvun alussa.

Yli 30-vuotisen työuran Namibiassa tehtyään hän jäi eläkkeelle – ja palasi Namibiaan! Uusi tehtävä kutsui: hän osallistui dhimban kirjakielen kehittämiseen ja raamatunkäännöstyöhön vuodesta 1994 vuoteen 2015 asti. Ulla Nenonen oli silloin yli 80-vuotias.

Kun miettii Ulla Nenosta ja hänen integroitumistaan namibialaisten elämään, sitä miten Ulla ja hänen vuodesta 1870 lähtien Namibiassa toimineet kollegansa ovat jakaneet elämänsä, opiskelleet, opettaneet, tutkineet ja taistelleet namibialaisten rinnalla, ei ole ihme, että namibialaisten odotukset ovat korkealla myös nyt, kun Turun yliopisto avaa ensimmäisenä suomalaisena yliopistona etäkampuksen Afrikassa, Namibian pääkaupungissa Windhoekissa.

Continue reading

Phenomenon-based and Collaborative Research – Glorified Consulting or the Future of Academia

Milla Wirén

“What’s the gap?” is a familiar question to many young aspiring scholars presenting their plans in seminars or conferences. The question reveals one of the basic assumptions prevalent in academia: any intellectual pursuit starts by finding and defining a gap in the existing theoretical knowledge. This is preceded by identifying the theory or theories with the holes in them, which, in turn, has the prequel of choosing one’s academic home, the discipline.

The most familiar competing approach, problematisation, zooms a bit further out. In problematisation, the scholar does not take the existing theoretical knowledge at face value (with or without gaps), but instead questions the underlying premises of the theories. However, problematisation still builds on the same foundation as gap-spotting: the beginning point is the theory, underpinned by a choice of discipline.

Continue reading

Kun sademetsä palaa

Hanna Tuomisto

Sademetsä ei pala, siellähän sataa aina. Mutta nyt Amazonia oli tulessa. Maantien varrella näkyi palojen korventamaa kasvillisuutta niin pitkälle kuin silmä kantoi, ja paikoitellen metsästä nousi savupatsaita. Horisontti peittyi kellanharmaaseen savu-usvaan.

Olimme menossa Paran osavaltiossa Brasiliassa sijaitsevalle biologiselle asemalle selvittämään, mitä kasvilajeja alueen sademetsissä esiintyy. Työ oli osa Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän toimintaa, jonka pitkäjänteisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä trooppisten sademetsien elonkirjosta eli biodiversiteetistä.

Continue reading

Voimaa kansainvälisistä verkostoista

Riitta Pyykkö

Yliopistojen toiminta tapahtuu yhä useammin verkostoissa, niin paikallisissa ja kansallisissa kuin kansanvälisissä. Turussa yhteistyö alueen korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken on tiivistä, ja kehitämme koulutusta sekä teemme tutkimustyötä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Yhdessä olemme enemmän.

Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat vuodesta 1995 kuuluneet myös arvostettujen eurooppalaisten yliopistojen Coimbra-verkostoon. Verkosto perustettiin vuonna 1985 ja siinä on tällä hetkellä 39 jäsentä, jotka edustavat 23 Euroopan maata. Kaikki ovat vanhoja monitieteisiä ja kansainvälisiä yliopistoja – tässä joukossa me satavuotiaat kuulumme nuorisoon. Esimerkiksi viime vuonna verkoston vuosikokous järjestettiin Salamancassa yliopiston 800-vuotisjuhlavuonna. Tänä vuonna verkosto kokoontuu Krakovassa Jagellon yliopistossa, joka on perustettu vuonna 1363. Tunnustettava on, että olemme hyödyntäneet verkostoon pääsemisessä Turun Akatemian perintöä.

Continue reading

Maailmankaikkeus uusin silmin ja aistein

Elina Lindfors

Viime vuonna olimme mukana tieteellisessä läpimurrossa, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen.

Tähtitieteeseen on jo viimeisen sadan vuoden ajan kuulunut, että maailmankaikkeuteen avautuu säännöllisesti uusia ikkunoita. On opittu rakentamaan radioteleskooppeja ja satelliitteja, joilla voidaan havaita myös säteilyä, joka ei pääse ilmakehän läpi. Itse pääsin mukaan uuden, erittäin korkeaenergisen gammasäteilyn, ikkunan avautumiseen jo väitöskirjaa tehdessäni.

Continue reading

Kaksikymmentä vuotta Eurooppalaisen korkeakoulualueen rakentamista

Riitta Pyykkö

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun 29 Euroopan maan opetusministerit allekirjoittivat ns. Bolognan julistuksen Eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämisestä. Tällä hetkellä jäsenmaita on 48.

Eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa on näiden kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut huomattavia muutoksia. Kaikki mukana olevat maat ovat ottaneet käyttöön kolmiportaisen (kandidaatti-maisteri-tohtori) tutkintorakenteen ja yhteensopivan opintopistemitoituksen. Nämä kaksi asiaa olivat keskeisiä alkuperäisiä tavoitteita, sillä opiskelijoiden ja työvoiman liikkuvuuteen tarvitaan helposti vertailtavissa olevia rakenteita. Likimainkaan kaikki eurooppalaiset korkeakouluopiskelijat eivät kuitenkaan vielä opiskele uuden tutkintorakenteen mukaisissa ohjelmissa. Esimerkiksi Saksassa ja Venäjällä toteutetaan edelleen runsaasti myös rakenteeltaan muunlaisia tutkinto-ohjelmia.

Continue reading

Black Codes -lakien paluu – välivaalien vaiettu uutinen

Benita Heiskanen

Yhdysvalloissa järjestettiin viime viikolla kongressivaalit sekä kuvernöörivaalit useissa osavaltioissa. Ääntenlasku on edelleen käynnissä. Äänten sataessa suurelta osin demokraateille uutisotsikot puntaroivat, onko demokraattien voitto edustajainhuoneen paikoista ”sininen aalto” vai pikemminkin ”sininen vesipisara”.

Viimeisimpien arvioiden mukaan demokraatit saavat 35–40 lisäpaikkaa edustajainhuoneeseen, ja senaatin tappio voi vielä tasoittua Arizonan ja Floridan tulosten selvittyä. Lopullisia kuvernöörivaalituloksia joudutaan odottamaan Floridassa ja Georgiassa vielä laskematta olevien äänien takia. Joka tapauksessa demokraatit ovat kaventaneet republikaanien selkeää etulyöntiasemaa osavaltiotasolla.

Continue reading

The War to End All Culture Wars? Memory and Politics in France during the Centenary of the First World War

Louis Clerc

François Torrent was 26 when he died in Luyghem, Belgium, on 9 November 1914. According to the diploma of his posthumous medal, this caporal in the French army went “missing” while going over the top alongside his section. François was born near Alger, in French Algeria, in a family that had emigrated at some point in the late 19th century from the Baleares islands. While a mason by trade, he was not new to the military: he had spent over a year in military service in Northern Morocco, during operations that his military leaflet qualifies, in the gruesome euphemism typical of colonial warfare, as “pacifying operations”. The regiment he was drafted in, the 1er régiment de marche des Zouaves, was a colonial regiment – François had most probably never set foot in metropolitan France before his mobilisation.

François Torrent was my great grandfather, a man caught in World War I  like the immense majority of French men and women of his generation. In November 1918, France emerged from the war as a victorious yet diminished and profoundly scarred country. Entire regions of Northern France, towns, villages, forests and farmlands had been destroyed and rendered uninhabitable up to the present day. The economy and finances of the nation were in shambles: France, which was able to finance Russia’s infrastructure boost at the turn of the century, was now heavily indebted to its former allies. Its diplomatic alliances were soon to unravel during the long negotiations leading to a peace treaty.

Continue reading

« Older posts