Kategoria: Kansainvälisyys (page 1 of 3)

Koronavirus katkoo myös toimitusketjuja: vaikutus on syvä, nopea ja kestää pitkään

Lauri Ojala

Tämä juttu ei ole aprillipila, vaikka vain jokunen kuukausi sitten kirjoitettuna se olisi sitä voinut olla. 1.4.2020 tulee päivälleen 23 vuotta siitä, kun aloitin tasavallan presidentin nimittämänä Turun kauppakorkeakoulun logistiikan professorin virassa. Moni asia on niistä ajoista muuttunut: enää ei pressat proffia nimittele, eikä ole virkojakaan – mutta jotain virkaa professoreilla ehkä kuitenkin vielä on.

Merkkipäivääni saan siis ”juhlia” seuraamalla sitä mullistusta, jota koronavirus maailmalla aiheuttaa paitsi mittavana inhimillisenä kärsimyksenä myös ennennäkemättömänä taloudellisena tuhona. Pitäydyn kirjoituksessani jälkimmäisiin vaikutuksiin talouden ja toimitusketjujen kannalta.

Yksi pysähdyttävimmistä talouden indikaattoreista koronaviruksen aiheuttamasta shokista maailman ja erityisesti euromaiden talouteen on ns. ostopäällikköindeksi (PMI), joka ennakoi teollisen tuotannon lyhyen aikavälin muutosta. Euroalueen PMI on maaliskuussa 2020 nopeasti romahtanut alimmilleen sen noin 20-vuotisen historian aikana.

Continue reading

Kauppapolitiikan osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Anna Karhu

Globaalin kaupan muutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta 2010-luvulla muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa ja moniulotteista. Muun muassa digitalisaatio ja alustatalous ovat muuttaneet arvonluontia, arvoketjuja ja liiketoimintamalleja dramaattisesti. Samalla kehittyvien markkinoiden asema maailmankaupassa on vahvistunut ja kehittyneiden maiden supistunut, minkä myötä perinteiset maailmankaupan johtoasemat horjuvat.

Päinvastoin kuin länsimaissa odotettiin, liberaalin markkinatalouden ihannointi ei ole levinnyt kaikkialle maailmaan. Esimerkiksi Kiinassa valtiojohtoisuus onkin tuonut talouskasvuun vakautta.  WTO taas ei ole onnistunut tavoitteissaan kilpailun vääristymien korjaamiseksi. Yksittäiset kansalaiset puolestaan kokevat globalisaation, robotisaation ja maahanmuuton uhkaavan enenevässä määrin heidän työpaikkojaan ja kulttuuriaan.

Nämä haasteet ovat johtaneet siihen, että avointa markkinataloutta ja vapaakauppaa on alettu kyseenalaistaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi EU:n sisällä sekä Yhdysvalloissa populismi ja protektionismi ovat saaneet tilaa ja valtiot pyrkivät saamaan otetta muuttuvasta maailmasta turvautumalla perinteisiin kauppapolitiikan keinoihin.

Continue reading

Turun yliopisto on rakentanut parempaa tulevaisuutta jo sadan vuoden ajan

”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” mahdollisti maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston syntymisen vuonna 1920. Kaikkiaan 22 040 lahjoittajaa tuki uuden yliopiston perustamista, mikä oli vaikuttava näyttö kansalaisten halusta edistää vapaata tutkimusta, korkeinta koulutusta ja sivistystä Suomessa – ja varsinkin Turussa. Tästä tulevaisuusinvestoinnista olemme saaneet nauttia viimeiset sata vuotta.

Lahjoittajien tuki on ollut Turun yliopistolle tärkeä koko sen olemassaolon ajan. Perustamisvaiheessa ja myöhemmissä varainkeruissa on saatu sekä pieniä että suuria lahjoituksia, jotka kaikki ovat meille tärkeitä. Saatujen summien lisäksi tärkeää on henkinen tuki, se, että yliopistossamme tehtävään työhön uskotaan. Lämpimät kiitokset tuesta!

Continue reading

Kohti valkoista läiskää kartalla

Markku Wilenius

Olen tehnyt töitä tulevaisuuden tutkimuksen parissa viimeistään silloin kun minut rekrytoitiin professori Pentti Malaskan toimesta vuoden 1996 lopulla Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Siitä lähtien – tosin välillä muualla vieraillen – olen toiminut keskuksessamme tehden tutkimusta, opetusta ja kehittämistyötä. Lähestulkoon hujauksessa on vierähtänyt lähes 25 antoisaa ja työntäyttämää vuotta.

Näiden vuosien aikana TUTU-keskuksemme (niin kuin sitä kutsumme) on kasvanut nyrkkipajasta kohtuullisen isoksi ja hyvin kansainväliseksi toimijaksi. Meille on kasvanut tulevaisuusoppimisen koulutusohjelmia koululaisille, työelämätoimijoille, kandeille ja tohtoriopiskelijoille. Me tutkimme paljon ja tuotamme myös runsaasti pisteitä yliopistolle. Me kehitämme Suomessa ja ympäri maailmaa hyödyntäen metodejamme ja osaamistamme.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen rooli maailman mittakaavassa on hyvin poikkeuksellinen. Meidän kaltaisia akateemisesti virittyneitä tulevaisuuskeskuksia on vain kourallinen. Meidän pitkäjänteisesti tehty työ on kantanut hedelmää. Toisessa professuurissani, jossa toimin UNESCOn tulevaisuusoppimisen oppituolissa, olen havainnut kuinka valtavasti meidän työtä arvostetaan.

Continue reading

Scholars at Risk – huippututkimusta ja humanitaarista apua

Kimi Kärki

Suomalainen yhteiskunta on turvallinen ja kansainvälisesti vertaillen erittäin vakaa. Yliopistollista tutkimusta tehdään kuitenkin paljon maissa, joissa ei ole turvallista toimintaympäristöä; sodat, etniset jännitteet, totalitarismi ja sananvapauden katoaminen ovat valitettavasti arkipäivää ympäri maailmaa.

Esimerkiksi Syyrian konfliktissa ei näy loppupistettä, Turkki on luisunut vainoharhaisen itsevaltaisuuden tielle, Etelä-Amerikassa kuohuu. Yhteiskuntamme voi osaltaan olla paikka, jossa rakennetaan tulevaisuutta ja lievennetään erilaisten konfliktien aiheuttamaa tuskaa. Voimme tiedeyhteisönä edistää sananvapauden leviämistä ja jopa pelastaa ihmishenkiä.

Scholars at Risk (SAR) puolustaa tutkijoita ja muita intellektuelleja, joihin kohdistuu eritasoisia uhkia kotimaassaan, esimerkiksi sotien ja toisinajattelun takia. Verkoston keskeisin toimintamuoto on turvapaikkojen tarjoaminen tutkijoille, jotka joutuvat pakenemaan väkivaltaa ja vainoa. He voivat väliaikaisen rahoituksen ansiota jatkaa tutkimustyötään verkostossa mukana olevissa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.

Continue reading

TSE Students: Destination Boston

Oanh Vo

A group of TSE students spent a week in Boston creating innovative solutions for Finnair and IBM Finland. Read all about the experience!

Time flies. On a usual day for a student like me in June, my phone was ringing. An unknown caller..

“Hello, It’s Oanh!”

“Aaaa! Yes, yes and yes.”

I got the big news I had been hoping for. I was over the moon for being chosen as one of the eight students heading to Boston, Massachusetts, USA: An Innovation Camp organized by Turku School of Economics, Finnair and IBM. I basically called everyone I could, just to tell them how happy I was to head over there.

Continue reading

Yliopistot haluavat rakentaa Suomen hyvinvointia – luvatun rahoituksen toteutuminen on elintärkeää

Suomen ja maailman ongelmat ja ilmiöt ovat monimutkaisia. Tarvitsemme luotettavaa ja laadukasta tutkimusta ja korkeinta koulutusta, jotta voimme ymmärtää maamme ja maailman menoa ja muutoksia kokonaisvaltaisemmin.

Yliopistoilla on kyky vastata maailman viheliäisiin ongelmiin korkealaatuisella tutkimuksella ja asiantuntijoiden koulutuksella. Yliopistot voivat rikkoa yhden totuuden ratkaisumalleja ja putkiajattelua. Tämän me voimme tehdä panostamalla monitieteisyyteen.

Valitettavasti viime vuosina on kuitenkin tuntunut siltä, että tieteellistä, luotettavaa tutkimusta ja korkeinta koulutusta ei enää arvosteta. Olemmeko nyt uppoamassa vielä syvemmälle totuuden jälkeiseen ja vaihtoehtoisten totuuksien, eli valheiden, aikakauteen – ja siinä samalla totuuden jälkeiseen politiikkaan?

Continue reading

Avoimen saatavuuden teknologiakeskukset mullistavat tieteen tekemisen edellytyksiä

John Eriksson

Molekyyli- ja solutason biotieteet ovat perinteisesti olleet varsin laitekeskeisiä. Monet biotieteiden tärkeät paradigmamuutokset ovat nimenomaan juontaneet jonkin uuden teknologian ja/tai menetelmän keksimisestä.

Esimerkkeinä ovat vaikkapa erittäin tarkan erottelukyvyn mahdollistavat erilaiset mikroskoopit ja muut kuvantamislaitteet, proteiinien karakterisointiin, sekvensointiin ja rakenteeseen tarvittavat teknologiat sekä perimän ja geeniluennan laitteistot ja menetelmät. Näitä teknologioita käyttäen määriteltiin mm. yleinen soluteoria, solujen rakenne ja niiden toimintaperiaatteet, proteiinien toimintojen perusteet sekä soluperimän koostumus, toiminta ja kopiointi. Lukuisat Nobelin palkinnot ovat sittemmin tuoneet kunniaa näitä mekanismeja kartoittaneille tutkijoille ja näihin löytöihin perustuvat myös lukemattomat lääketieteellisen nykyisen huippuosaamisen innovaatiot ja hoitomuodot.

Continue reading

Miksi etäkampus Afrikkaan?

Erkki Sutinen

”Tunnen yhden suomalaisen joka vietti Namibiassa vuosikymmeniä”, kertoi pankin harjoittelija siirtäessään vaimoltani lainaamiani euroja namibialaisen vuokraisäntäni tilille Windhoekiin.

Selvisi, että toimihenkilön isoäidin sisko oli ollut Ulla Nenonen, legendaarinen suomalainen lähetystyöntekijä, joka lähti Afrikkaan lähes heti valmistuttuaan Helsingin yliopistosta teologian kandidaatiksi 1960-luvun alussa.

Yli 30-vuotisen työuran Namibiassa tehtyään hän jäi eläkkeelle – ja palasi Namibiaan! Uusi tehtävä kutsui: hän osallistui dhimban kirjakielen kehittämiseen ja raamatunkäännöstyöhön vuodesta 1994 vuoteen 2015 asti. Ulla Nenonen oli silloin yli 80-vuotias.

Kun miettii Ulla Nenosta ja hänen integroitumistaan namibialaisten elämään, sitä miten Ulla ja hänen vuodesta 1870 lähtien Namibiassa toimineet kollegansa ovat jakaneet elämänsä, opiskelleet, opettaneet, tutkineet ja taistelleet namibialaisten rinnalla, ei ole ihme, että namibialaisten odotukset ovat korkealla myös nyt, kun Turun yliopisto avaa ensimmäisenä suomalaisena yliopistona etäkampuksen Afrikassa, Namibian pääkaupungissa Windhoekissa.

Continue reading

Phenomenon-based and Collaborative Research – Glorified Consulting or the Future of Academia

Milla Wirén

“What’s the gap?” is a familiar question to many young aspiring scholars presenting their plans in seminars or conferences. The question reveals one of the basic assumptions prevalent in academia: any intellectual pursuit starts by finding and defining a gap in the existing theoretical knowledge. This is preceded by identifying the theory or theories with the holes in them, which, in turn, has the prequel of choosing one’s academic home, the discipline.

The most familiar competing approach, problematisation, zooms a bit further out. In problematisation, the scholar does not take the existing theoretical knowledge at face value (with or without gaps), but instead questions the underlying premises of the theories. However, problematisation still builds on the same foundation as gap-spotting: the beginning point is the theory, underpinned by a choice of discipline.

Continue reading

« Older posts