Suomen Akatemian syyskuun haku – vuosittainen voimainkoetus
Huh! Turun yliopiston kampuksella huokaistiin joukolla helpotuksesta 1. lokakuuta klo 16.15, kun Suomen Akatemian syyskuun hakuaika päättyi ja 324 hakemusta oli lähtenyt matkaan. Samaten huokaisivat myös ne lukuisat hallinnon edustajat, jotka olivat auttaneet hakijoita. Yhtä suureen kertarypistykseen jouduttaisiin uudestaan vasta vuoden kuluttua, sillä Akatemian huhtikuun haku on hakijamäärältään huomattavasti pienempi.
Täydentävä rahoitus on yliopistolle elinehto, ja muun muassa tästä syystä hakijamääriä, onnistumisprosentteja ja myönnettyjä summia seurataan tarkasti.
Lokakuun alussa päättynyt haku on sikäli huomionarvoinen, että Turun yliopiston osalta hakijamäärät olivat pienimmät viimeisen viiden vuoden aikana. Eniten syyskuun haun hakemuksia vuosina 2014–2018 lähetettiin puolestaan vuonna 2015, kun 363 hakijaa painoi lähetä-nappia. Hakijamäärät liikkuvat kuitenkin vuodesta toiseen hämmästyttävän samoissa lukemissa syyskuun hauissa ottaen huomioon, että potentiaalisia hakijoita – siis tutkijoita ja opettajia – on yli 1800. Lisäksi tulevat ne toisista organisaatioista kotoisin olevat hakijat, jotka haluavat hakeutua Turun yliopistoon.
Syyskuun haussa on tarjolla rahoitusta moneen eri tarkoitukseen, mutta vuodesta toiseen suosituimpina hakukohteina pysyvät akatemiahanke sekä akatemiatutkijan ja tutkijatohtorin rahoitus. Niiden avulla on mahdollista tehdä vuosikohtaista vertailua. Akatemiatutkijoiden hakijamäärä ei vuositasolla juuri 50:stä poikkea – viiden vuoden aikana se on vaihdellut välillä 49-55. Hieman enemmän vaihtelua on tutkijatohtorihakijoissa; tarkastelun kolmen ensimmäisen vuoden aikana hakijoita oli noin 105 per vuosi, ja tämän sekä viime syksyn osalta hakijoita oli noin 85.
Syyskuun hakuun 2016 Akatemialle myönnettiin 30 miljoonan euron lisärahoitus jaettavaksi nuorelle tutkijasukupolvelle, mikä epäilemättä houkutteli lisähakijoita. Suurinta vaihtelu on akatemiahankkeissa: pienimmät hakijamäärät (112 hakemusta) nähtiin tänä syksynä ja suurimmat (186) syksyllä 2016.
Akatemia tekee myös omat tilastonsa, eivätkä ne ole pelkästään mukavaa luettavaa. Akatemian jakama korvamerkitsemätön raha, siis edellä mainitut rahoitusmuodot, on vuodesta 2012 vuoteen 2016 pienentynyt 282 miljoonasta eurosta 238 miljoonaan euroon. Samalla hakemusten määrä kuitenkin kasvoi yli 40 prosentilla, mikä painoi hyväksymisprosentit laskuun.
Turun yliopiston osalta hyväksymisprosenttien vaihteluväli viimeisen viiden vuoden aikana on melkoinen: hyväksymisprosentti oli alle 10, tarkalleen ottaen 9,8, ainoastaan syyskuun 2015 haun osalta. Korkein prosentti, 15,2, nähtiin heti seuraavana vuonna. Samana vuonna Akatemia oli paitsi myöntänyt lisärahoitusta, myös edellytti, että akatemiahankkeiden kokoa pienennetään – näin rahoitusta riitti yhä useammalle hankkeelle. Nykyään hakijat pitävät ongelmallisena juuri hankkeiden pientä kokoa, joka kaventaa toimintamahdollisuuksia ja siten myös saavutettavissa olevia tutkimustuloksia.
Vaikka yksittäiselle tutkijalle tai hankehakemuksen lähettäneelle tutkijaryhmälle Akatemian syyskuun haku voi olla hermoja raastavaa, yliopisto voi suhtautua hakuun ja sen tuloksiin levollisella mielenkiinnolla. Organisaation tasolta katsottuna kyseessä on yhden rahoittajan yksi vuosittainen haku. Syyskuun haun menestymisprosentista riippumatta Akatemia on rahoittanut Turun yliopistossa tehtyä tutkimusta vuosittain noin 30 miljoonalla eurolla vuosina 2011–2016. Kuuden vuoden aikana summa on vaihdellut vain vähän; alimmillaan se on ollut 27 ja korkeimmillaan 30,5 miljoonaa euroa.
Viimeisetkin syyskuun haun tulokset tulevat perinteisesti kesäkuun alkuun mennessä. Silloin tutkijat ympäri kampusta joko juhlivat myönteisiä rahoituspäätöksiä ja hahmottelevat projektin käynnistämistä kesäloman jälkeen, tai lukevat tarkkaan saamiaan lausuntoja ja miettivät kuinka voisivat parantaa hakemustaan tulevaan syyskuun koitokseen.
Lauri Keskinen,
Kirjoittaja työskentelee tutkimusrahoituksen asiantuntijana Turun yliopiston kehittämispalveluiden tutkimusrahoitus-yksikössä