Category: Tiede (page 1 of 6)

Soten monet kasvot

Sakari Suominen

Sote-palvelurakenneuudistus nytkähti jälleen eteenpäin, kun siitä säätävä lakipaketti läpäisi kolmannen kerran eduskunnan perustuslakivaliokunnan joutuakseen vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnan ruodittavaksi. Useat uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä auki eikä edes ole varmaa, että uudistus ylipäätään käynnistyy tämän vaalikauden aikana. Varmaa on kuitenkin, että jollei uudistusta nyt saada päätökseen, maamme seuraava hallitus joutuu ensi töikseen siihen tarttumaan.

Uudistus voi siis vieläkin muuttaa muotoaan, mutta täysin entiseen ei enää ole paluuta.

Continue reading

Sujuva moniammatillinen yhteistyö on asiakaslähtöisyyden perusta

Riikka Korja

Pieni osa väestöstä käyttää suuren osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Palveluita tarvitsevat eniten he, joilla on huolia ja ongelmia monella  elämän osa-alueella. Kun kehitämme tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, meidän huomiomme tulisi kiinnittyä tämän asiakaskunnan kohtaamiseen ja monialaisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Vaikeuksien kasaantuminen on kovin ymmärrettävää, koska tiedämme fyysisten ja psyykkisten sairauksien sekä sosiaalisten ja taloudellisten vaikeuksien olevan vahvasti yhteydessä toisiinsa etenkin silloin, jos apua ja hoitoa ei olla saatu riittävän ajoissa. Köyhyys, syrjäytyminen ja vaikeudet työelämässä tai opinnoissa johtavat herkästi sekä psyykkisiin että fyysisiin terveysongelmiin ja vastaavasti terveysongelmat vaikuttavat herkästi muun muassa työelämään ja koulunkäyntiin. Usein vaikeudet ja sairaudet heijastuvat myös läheisimpiin ihmissuhteisiin.

Continue reading

Vertaisarviointi: Näkökulma sisältäpäin

Johanna Niemi

Olen keskustellut monen yliopistotutkijan puolison kanssa, ja tutkimustyöhön liittyvä jatkuva arviointi nousee usein esiin. He näkevät läheltä sen, miten tutkija ottaa vastaan palautteen, varsinkin negatiivisen. Lähes poikkeuksetta puolisoiden palaute on ihailun ja kritiikin yhdistelmä: Miten te jaksatte elää niin kovassa maailmassa?  Arviointikulttuuri on tullut akateemiseen maailmaan jäädäkseen, ja me, jotka olemme täällä pysyneet, olemme oppineet elämään sen kanssa.

Olen saanut monenlaista palautetta viranhauissa, rahoitushauissa ja tieteellisissä lehdissä. Kuten tämän ikäiset yliopistoihmiset, olen myös arvioinut muita. Mutta melko vähän olen käynyt keskusteluja siitä, millaiset ovat ammattimaisen arvioinnin kriteerit, millainen on hyvä arvioitsija ja miten arviointeja tulisi tehdä.

Olen kuluneiden kolmen vuoden ajan ollut Suomen Akatemian yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen toimikunnan jäsen, ja sinä aikana paljonkin pohtinut arviointia. Kauden nyt lähestyessä loppuaan on aika aloittaa tilinpäätöksen tekeminen. Kuvaan tässä Akatemian päätöksentekoprosessia, sillä sitä ei edes tiedemaailmassa tunneta kovin hyvin. Toimikuntien arviointiprosessit ovat muuttumassa vuoden 2018 syyskuun haussa, ja avaan seuraavassa muutoksen päälinjoja ja pohdin hiukan sen vaikutuksia.

Continue reading

Saammeko uuden lain soten asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta?

Pekka Riekkinen

Sote-uudistus on taas kerran lähempänä toteutumistaan kuin koskaan aikaisemmin. Tällöin tarkoitetaan tavallisesti laajaa lakipakettia, joka tähtää maakuntahallinnon ja sote-palvelujen uudistamiseen. Koska uudistuksessa on kyse päättäjien vallasta, merkittävistä rahavirroista, markkinoista sekä useimmille tutuista palveluista ja hoitopoluista, sen saama huomio on ymmärrettävää.

Harvemmin on ollut esillä, että lippulaivana purjehtineen sote-uudistuksen vanavedessä on valmisteltu esitys uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilaslaiksi. Sen keskeisin tavoite on yhtenäistää nykyiset perusoikeusrajoitukset ja vaikuttaa siihen, miten asiakkaan ja potilaan tahtoon suhtaudutaan. Esimerkkeinä voi mainita hygieniahaalareiden kiellon tai käytännössä yleistyneiden hoitotahdon ja -toiveen säätelyn tuomisen lakiin. Kuten voi päätellä, lakiesitys koskee erityisesti ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia toisten tarjoamasta hoivasta ja hoidosta ja jotka asuvat usein laitoksissa. Tämä selittänee aiheen marginaalista asemaa sote-hankkeissa.

Continue reading

Suomen Akatemian syyskuun haku – vuosittainen voimainkoetus

Lauri Keskinen

Huh! Turun yliopiston kampuksella huokaistiin joukolla helpotuksesta 1. lokakuuta klo 16.15, kun Suomen Akatemian syyskuun hakuaika päättyi ja 324 hakemusta oli lähtenyt matkaan. Samaten huokaisivat myös ne lukuisat hallinnon edustajat, jotka olivat auttaneet hakijoita. Yhtä suureen kertarypistykseen jouduttaisiin uudestaan vasta vuoden kuluttua, sillä Akatemian huhtikuun haku on hakijamäärältään huomattavasti pienempi.

Täydentävä rahoitus on yliopistolle elinehto, ja muun muassa tästä syystä hakijamääriä, onnistumisprosentteja ja myönnettyjä summia seurataan tarkasti.

Continue reading

Lentämisen vapaus ja rajat

Anne Kumpula

Syksyn tärkein uutinen oli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) lokakuun alussa julkaisema Global Warming of 1.5 °C –erikoisraportti päätöksentekijöille. Raportissa kuvataan, millaisia vaikutuksia aiheutuisi, jos maapallon keskilämpötila nousee yli 1,5 asteen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.

Raportin merkitystä heijastelee hyvin se, että kevään eduskuntavaaleista povataan ensimmäisiä ilmastovaaleja. Vakava keskustelu on viriämässä; suuntaviittoja kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle määritellään esimerkiksi kansallisen ilmastopaneelin järjestämässä seminaarissa ensi perjantaina.

Meillä on perusteet odottaa aiempaa rohkeampaa ja tavoitteellisempaa kansallista ilmastopolitiikkaa. Me olemme kuitenkin myös yksilöinä ilmastonmuutoksen toteuttajia. Me tiedämme, että valinnoillamme ja päätöksillämme on merkitystä. Kyse on varsin arkisista valinnoista, jotka koskevat asuntojemme lämmitystä, ruokavaliotamme, lämpimän veden kulutusta tai julkisen liikenteen käyttöä.

Continue reading

e-Sote tarvitsee Turun yliopistoa

Sanna Salanterä

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio kulkee käsi kädessä sote-uudistuksen kanssa. Digitalisaation aiheuttamat muutokset alalle ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin itse sote-uudistus. Siitä keskustelu on kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi ja pinnallisemmaksi.

Digitalisaation tavoitteena sote-uudistuksessa on tukea muutosta sairauksien ja ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennakointiin. Yksilön terveysdatan keruu systemaattisesti tietokantaan koko eliniän ajan mahdollistaa yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin seurannan aivan uudella tavalla. Yksilön oma terveyshistoria ja tulevaisuudessa mahdollisesti geenitason tieto sekä näiden yhdistäminen väestötason tietoon mahdollistavat entistä tarkemman terveydentilan seurannan ja mahdollisten tulevien ongelmien ennustamisen ja näiden ennaltaehkäisyn.

Continue reading

Insinööri kohtaa ihmisen

Tapio Salakoski

Kovat luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka – huippuna tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka. Aloja, joille naisilla ei ole asiaa, kiinnostusta, halua, kykyä, mieltymystä, motivaatiota – tietoa, luuloja, vanhentuneita asenteita, miten vaan; tosiasia on, että naisia on tekniikassa huomattavasti vähemmän kuin miehiä, ja varsinkin IT-alalla.

Naisten vähäisen osuuden IT-alalla on ajateltu heijastelevan naisten niukempaa kiinnostusta tekniikkaan ja koviin luonnontieteisiin, joiden imago on teoreettinen ja tekninen, käytännölle vieras ja erityisesti kaikkea muuta kuin ihmisläheinen. Oli miten oli, tilanne vaikeuttaa merkittävästi opiskelijarekrytointia näillä tärkeillä aloilla, joilla yhteiskunnan työvoiman kysyntä ylittää merkittävästi opiskelupaikkojen kysynnän.

Tietotekniikan osalta voidaan myös spekuloida, mikä vaikutus alan vahvalla miesvoittoisuudella on ollut nykyisten tietojärjestelmien käytettävyyteen ja tietotekniikan sovelluksiin yleensäkin. Harvassa ovat ne asiantuntijat, joiden mielestä tilanteesta löytyy mitään positiivista.

Continue reading

Tukekaa toisianne päivystämisessä, dosentit!

Tiina Raevaara

Päivystävä dosentti on alun perin pilkkanimeksi tarkoitettu heitto tutkijoista, jotka ”tyrkyttävät” itseään julkisuuteen päivänpolttavia asioita kommentoimaan.

Dosentit saivat vaivoikseen toisenkin leimakirveen, kun pääministeri Juha Sipilä parisen vuotta sitten valitti ”kaiken maailman dosenteista”, jotka kehtasivat arvostella hallituksen tekosia ja siten hidastaa politiikan toteuttamista.

Oikeasti tutkijaa ei voi pilkata siitä, että hän pyrkii oikomaan poliitikkojen tai muiden julkisuuden henkilöiden esittämiä väitteitä. Oikominen on hyvä teko, ei huono. Kaikki kunnia ja kiitokset dosenteille ja muille tieteentekijöille, jotka päivystävät tyhmyyksien varalta!

Journalisteista on puhuttu vallan vahtikoirina, joiden kriittisyys päätöksentekijöitä ja virkamiehiä kohtaan on yksi demokratian elinehto. Minusta on kuitenkin alkanut tuntua, että vahtimisvastuu on siirtynyt viime vuosina paljolti tieteentekijöille.

Continue reading

Sote-lakiuudistus on suuri huolenaihe

Pentti Huovinen

Turun yliopisto on sitoutunut tutkimuksen, koulutuksen sekä kaikin muin mahdollisin keinoin tukemaan maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. Tätä varten seitsemän tiedekuntaamme on perustanut yhteisen Sote-akatemian. Tämä päivä (9.10.2018) on merkittävä siksi, että tänään käynnistyy akatemian ensimmäinen Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet -opintokokonaisuus.

Jokaisen yliopistolaisen, tiedekunnan ja koko yliopiston tulee kuitenkin olla huolissaan sote-lakiehdotuksesta. Kyse ei ole uudistusten tavoitteista vaan rakenteista. Lakia laadittaessa ei ole toistuvista lausunnoistamme huolimatta otettu huomioon yliopiston kannalta elintärkeitä taloudellisia ja rakenteellisia seikkoja. Ja jos jotain ei ole laissa, se ei ole päättäjiä velvoittavaa.

Continue reading

Older posts