Category: Tiede (page 1 of 2)

Kun Turku täyttyi historiantutkijoista

Liisa Lalu

Neljännet valtakunnalliset historiantutkimuksen päivät järjestettiin syksyisen aurinkoisessa Turussa 19.–21.10.2017. Historiantutkimuksen päivät tarjoavat joka toinen vuosi suomalaisille historioitsijoille mahdollisuuden tavata toisiaan, nostaa esiin omaa tutkimustaan ja kuulla muusta ajankohtaisesta, tekeillä olevasta tutkimuksesta. Päivät kokosivat paikalle noin 350 historioitsijaa eri puolilta Suomea ja ulkomailtakin: mukana oli tutkijoita myös Ruotsista, Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Historiantutkimuksen päiviä vietettiin torstaina ja perjantaina Turun yliopiston kampuksella Educarium- ja Publicum-rakennuksissa ja lauantaina Åbo Akademin Arkenilla. Konferenssin järjestelyt ovat työllistäneet eri oppiaineista kootun järjestelytoimikunnan jäseniä viimeisen puolentoista vuoden ajan.

Continue reading

Tavallista epäonnisempi päivä

Pasi Enges

Auto ei suostu aamulla käynnistymään. Myöhästyt täpärästi bussista ja vettä sataa taivaan täydeltä. Juuri ennen luentoa huomaat unohtaneesi yömyöhällä koostamasi materiaalit kotiin. Posti tuo karhukirjeen… Tällaiset vastoinkäymiset saavat jotenkin järkeenkäyvän selityksen, kun vilkaiset sanomalehteä tai kalenteriasi: nythän on perjantai ja kuukauden 13. päivä!

Käsitys perjantaille osuvasta 13. päivästä erityisenä epäonnen päivänä on hyvä esimerkki nykymaailmassakin elävästä arkiuskomusten perinteestä. Kuten lukematon määrä vastaavanlaisia, eri elämänaloihin liittyviä käsityksiä, myös tämä perustuu arkiajatteluun ja ihmisten välisessä kommunikaatiossa välittyvään arkitietoon. Toisin kuin tieteellinen ajattelu, arkiajattelu ei edellytä loogista argumentointia ja päättelyä; riittää, että idealla on selitysvoimaa ja takanaan omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa tai muilta omaksuttua auktoriteettia. Emme yleensä pysähdy miettimään, miksi perjantai 13. päivä olisi erityisen otollinen vastoinkäymisille, mutta sopivassa tilanteessa se kelpaa oikein hyvin selittämään kohdalle osunutta epäonnea.

Continue reading

Tarpeellisia uudistuksia vai muutosta muutoksen vuoksi?

Maija S. Peltola

Perinteet ovat jämähtämistä ja paikallaan junnaamista, este uusille ajatuksille – muutos tuo mukanaan pelkkää hyvää. Näinkö maailma menee? Onko niin, että edellisestä uudistuksesta ei kannata edes yrittää toipua, sen tuomia muutoksia ei ole mielekästä arvioida, sillä keskeistä on, että uusi on aina määritelmällisestikin parempi. Tältä välillä tuntuu, kun yrittää selviytyä koulutus- ja tiedepolitiikan viidakossa.

Continue reading

Tekoälyllä tulevaisuuteen

Tapio Salakoski

A.I. – tekoäly, siis älyn teko, on ihmiskunnan haave, jonka historia ulottuu yhtä kauas kuin tietokoneidenkin. Jo 1600-luvulla Descartes esitti ajatuksen, että ihmisen ajattelua voitaisiin mallintaa matemaattisesti. Maailmansotien jälkeen, nykyaikaisten tietokoneiden kehityksen alusta alkaen tekoälyä on rakennettu eri lähestymistavoin ja vaihtelevalla menestyksellä.  1980-luvulla termiä alettiin pitää vanhanaikaisena ja se vaiettiin miltei unohduksiin aina viime vuosiin saakka, kunnes nyt, yhtäkkiä, se on ryöpsähtänyt kaikkien tietoisuuteen. Viimeistään pääministeri Sipilän julistama tavoite Suomesta tekoälyn suurvaltana on saanut tavalliset kadunhenkilötkin kyselemään, mistä ihmeestä on kyse.

Niin, mistä ihmeestä on kyse? No ihmeestä ei sentään ole kyse, vaikka aivan tavallisten kuluttajatuotteiden sisältämän nykyaikaisen tekoälyn saavutukset kieltämättä melkoisen ihmeellisiltä vaikuttavatkin. Kun hyppään autooni, älykännykkäni tuntuu tietävän, minne olen menossa ja osaa ehdottaa nopeinta reittiä ruuhkat huomioon ottaen. Ja jos on vaikkapa puolisoni merkkipäivä, kännykkäni osaa muistuttaa siitä ja voin kysyä siltä lähes tavallisella puheella, missä olisi lähin kukkakauppa. Se, että auto pitää vielä toistaiseksi itse ajaa kauppaan, johtuu pääasiassa lainsäädännön kehittymättömyydestä ja yhteiskunnan yleisestä valmistautumattomuudesta, ei niinkään teknologian puutteellisuudesta.

Continue reading

Yhteiskunta! Olet vastuussa opiskelijoista – ja toisinpäin

Rauli Elenius

Uusi lukuvuosi alkoi taas vauhdilla ja ylioppilaskunnan toimistolla kävi ennätysmäärä opiskelijaryhmiä tutustumassa fyysisesti paikan päällä. Suuri muutos opintojen alkamisessa on kuitenkin käsillä. Digitalisaatio tulee lähivuosina muuttamaan uusien opiskelijoiden kokemuksen ensimmäisestä syksystään aivan toisenlaiseksi. Jo tänä vuonna yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa kokeiltiin sovelluspohjaista ”peliä” orientoimaan opintojaan aloittavia opiskelijoita. TYYssä toivomme että pelillistäminen ja uudet oppimisen tavat otetaan yliopistolla laajasti käyttöön kaikissa yksiköissä.

Toistaiseksi suurempaa joukkoa koskeva muutos on opiskelijakortin muuttuminen pikku hiljaa digitaaliseksi. Keskeinen opiskelijaidentiteetin tunnus on edelleen tarjolla myös muovikorttina, mutta epäilemättä uudet opiskelijasukupolvet pitävät luontevampana, että kortti seuraa mukana puhelimessa lompakon sijasta. Tällaiset muutokset eivät ole pelkkiä palvelualustan vaihdoksia. Kun palvelut saadaan yhä enemmän omasta taskusta, opiskelijan odotukset yliopiston järjestelmille ja ylioppilaskunnan palvelualttiudelle muuttuvat vauhdilla. Ensi vuonna kehitämme ylioppilaskunnassa palveluitamme selkeämmiksi kokonaisuuksiksi, jotta opiskelijan olisi aina helppo löytää tarvitsemansa apu, tuki tai tuote.

Continue reading

Arvioinnissa tutkimus

Kalle-Antti Suominen

Turun yliopistolla tehtiin vuoden 2015 aikana laajamittainen ja koko yliopiston kattava tutkimuksen arviointi. Tarkasteltavaksi ajanjaksoksi valittiin vuodet 2010–2013 ja kohteena olivat yliopiston yksiköt tiedekunnissa sekä erillislaitokset. Arviointi koostui yksikköjen omasta itsearvioinnista, kansainvälisten asiantuntijapaneelien tekemästä vertaisarvioinnista sekä monimuotoisesta analyysistä tieteellisestä julkaisemisesta. Tulokset julkistettiin keväällä 2016.

Vaikka tehty arviointi oli osallistujille paljon työtä vaativa ponnistus eikä yliopistolle aivan ilmainenkaan operaatio, se kuitenkin tuotti merkittävästi tietoa yliopiston eri yksiköiden tilasta vuosina 2010–2013. Mennyt ei kuitenkaan ole tae tulevasta, ja siksi paneelien tekemässä vertaisarvioinnissa tärkeässä osassa olivat myös erilaiset suositukset toiminnan kehittämisestä.

Continue reading

Kuinka voimme yhdistää ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin?

Juha Kaskinen

Uusia ympäristöuhkia ilmaantuu jatkuvasti entisten lisäksi. Mikromuovia löytyy kaikista vesistöistä, kalojen keskikoko pienenee merissä, keinotekoiset tuoksut aiheuttavat terveyshaittoja jne. Näin siis esimerkiksi uutisissa 4.9.2017. Pikaisesti ajateltuna näyttää siltä, että ihmisen toiminta on jatkuvasti luonnon hyvinvoinnin kannalta haitallista.

Vastaukseksi dilemman ratkaisemiseksi on tarjottu 1980-luvulta lähtien kestävää kehitystä. Tutkimusta on tehty mittavasti, ympäristöpolitiikka on kehittynyt, ongelmat tunnustetaan ja edistystäkin on saavutettu. Silti yleiskuva on muuttunut entistä lohduttomammaksi. Mikä siis mättää? Syylliseksi on leimattu niin kuluttajat, tuottajat, teollisuus, väestönkasvu kuin talousjärjestelmäkin. Syytä kaikissa varmasti onkin.

Paljon toivoa on sälytetty kahdelle uudelle taloudelle, joilla voisi olla potentiaalia ihminen-luonto -suhteen ongelmien kestävässä ratkaisemisessa eli bio- ja kiertotaloudella ja niiden yhdistämisellä.

Continue reading

Det nordiska samarbetet

Jussi Tapani

Elokuun loppupuolella järjestettiin Helsingissä 41. pohjoismainen lakimieskokous (Det 41. Nordiska Juristmötet). Osanottajien joukossa oli muun muassa syyttäjiä, asianajajia, tuomareita, lainvalmistelijoita, liikejuristeja ja tutkijoita. Pohjoismainen lakimieskokous järjestetään joka kolmas vuosi, joten kyse on pitkät historialliset perinteet omaavasta konferenssista. Suomen järjestelyvuoro ajoittui onnistuneesti itsenäisyytemme juhlavuoteen.

Konferenssin teemat kuvastivat hyvin niitä kysymyksiä, jotka ovat yhteiskunnallisesti ja oikeudellisesti relevantteja. Lakimieskokouksessa käsiteltiin muun muassa tuomioistuinten muuttuvaa roolia, ympäristön ja sen tilaan vaikuttavia kysymyksiä, yritystoiminnan sääntelyä, biopankkeja, internetin vihapuhetta ja rikostutkintaa digitaalisessa toimintaympäristössä. Oikeustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta osa teemoista on perinteisempiä, oikeusvaltion perustaa ja toimintaedellytyksiä luotaavia teemoja, kun taas tietyt osa-alueet ovat selkeästi modernin teknologian aikaansaamia tutkimusaiheita.

Continue reading

Ei kannata kuunnella vain äärimetallia

Arttu Saarinen

Osa sen myöntää, osa ei, mutta uskoakseni lähes jokainen meistä on pyrkinyt jossain vaiheessa välttelemään ihmisiä puhtaasti siitä syystä, että kokee toisen liian erilaiseksi itsensä kanssa. Ihmiset tutkitusti hakeutuvat mieluummin kaltaistensa seuraan hyvin monilla eri tavoilla. Esimerkiksi korkeasti koulutetut yliopistolaiset ja heidän jälkikasvunsa pyörivät tyypillisesti samankaltaistensa seurassa. He asuvat samoilla asuinalueilla kaltaistensa kanssa, käyvät samanlaisissa harrastuksissa, laittavat lahjakkaan jälkikasvunsa samoille kieliluokille jne. Ihmiset hakeutuvat kaltaistensa seuraan koska on varsin stressaavaa olla esimerkiksi tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat poliittisesti kaikesta kanssasi eri mieltä.

Continue reading

Älä soita tänään – tieteestä puhumisen sietämätön vaikeus

Outi Sarpila

Virkkeeni on pitkä. Niin pitkä, että olen jo kauan sitten unohtanut, mikä alkuperäinen ajatukseni edes oli. Seuraavan lauseen aloitan toisaalta-sanalla. Kyseessä taitaa olla ainakin kymmenes samalla tavalla aloittamani lause tämän yhden puhelinkeskustelun aikana. Puhelimen toisessa päässä oleva toimittajakin alkaa tuskastua. Onneksi emme keskustele suorassa radio- tai TV-lähetyksessä. Continue reading

Older posts