Kategoria: Tiede (page 1 of 11)

Koronavirus katkoo myös toimitusketjuja: vaikutus on syvä, nopea ja kestää pitkään

Lauri Ojala

Tämä juttu ei ole aprillipila, vaikka vain jokunen kuukausi sitten kirjoitettuna se olisi sitä voinut olla. 1.4.2020 tulee päivälleen 23 vuotta siitä, kun aloitin tasavallan presidentin nimittämänä Turun kauppakorkeakoulun logistiikan professorin virassa. Moni asia on niistä ajoista muuttunut: enää ei pressat proffia nimittele, eikä ole virkojakaan – mutta jotain virkaa professoreilla ehkä kuitenkin vielä on.

Merkkipäivääni saan siis ”juhlia” seuraamalla sitä mullistusta, jota koronavirus maailmalla aiheuttaa paitsi mittavana inhimillisenä kärsimyksenä myös ennennäkemättömänä taloudellisena tuhona. Pitäydyn kirjoituksessani jälkimmäisiin vaikutuksiin talouden ja toimitusketjujen kannalta.

Yksi pysähdyttävimmistä talouden indikaattoreista koronaviruksen aiheuttamasta shokista maailman ja erityisesti euromaiden talouteen on ns. ostopäällikköindeksi (PMI), joka ennakoi teollisen tuotannon lyhyen aikavälin muutosta. Euroalueen PMI on maaliskuussa 2020 nopeasti romahtanut alimmilleen sen noin 20-vuotisen historian aikana.

Continue reading

Seuraako talvea, jolloin ei tarvittu talvirenkaita kesä, jolloin ei tarvita kesärenkaita?

Tapio Salakoski

Kevät keikkuen tulevi. Tätä kirjoittaessani Turussa on satanut yöllä enemmän lunta kuin koskaan kuluneena talvena. Vai oliko se nyt talvi ensinkään? Ilmastonmuutos pakottaa meteorologit pohtimaan määritelmiään uusiksi. Myös kevät näyttää menevän monin tavoin uusiksi. Koulut on suljettu ennen aikojaan. Ylioppilaskirjoitukset pidettiin nopeutetulla aikataululla, onneksi ehdittiin.

Kansainvälisen IB-tutkinnon suorittajille kävi köpelömmin: kokeet peruttiin kokonaan, ja nyt pohditaan, miten IB-lukioiden nuoret pääsisivät jatkamaan opintojaan korkeakouluissa, vai onko edessä pakollinen välivuosi. Niille nuorille, jotka suorittivat lukion jo viime vuonna, mutta joiden kokeet ovat vielä kesken, näin näyttää käyvän. Tasa-arvokysymysten puntarointi jatkunee pitkään koronapandemian akuutin vaiheen jälkeenkin.

Continue reading

Kauppapolitiikan osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

Anna Karhu

Globaalin kaupan muutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta 2010-luvulla muutos on ollut ennennäkemättömän nopeaa ja moniulotteista. Muun muassa digitalisaatio ja alustatalous ovat muuttaneet arvonluontia, arvoketjuja ja liiketoimintamalleja dramaattisesti. Samalla kehittyvien markkinoiden asema maailmankaupassa on vahvistunut ja kehittyneiden maiden supistunut, minkä myötä perinteiset maailmankaupan johtoasemat horjuvat.

Päinvastoin kuin länsimaissa odotettiin, liberaalin markkinatalouden ihannointi ei ole levinnyt kaikkialle maailmaan. Esimerkiksi Kiinassa valtiojohtoisuus onkin tuonut talouskasvuun vakautta.  WTO taas ei ole onnistunut tavoitteissaan kilpailun vääristymien korjaamiseksi. Yksittäiset kansalaiset puolestaan kokevat globalisaation, robotisaation ja maahanmuuton uhkaavan enenevässä määrin heidän työpaikkojaan ja kulttuuriaan.

Nämä haasteet ovat johtaneet siihen, että avointa markkinataloutta ja vapaakauppaa on alettu kyseenalaistaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi EU:n sisällä sekä Yhdysvalloissa populismi ja protektionismi ovat saaneet tilaa ja valtiot pyrkivät saamaan otetta muuttuvasta maailmasta turvautumalla perinteisiin kauppapolitiikan keinoihin.

Continue reading

Kasvinsuojelu on elämän suojelua – Turun yliopistossa on monipuolista kasvinterveyden osaamista

Eva-Mari Aro

Marjaana Suorsa

Ilari E. Sääksjärvi

Kasvinterveys on ratkaisevassa roolissa globaalin ruokaturvan varmistamisessa ja tärkeää myös metsä- ja puutarhatalouden sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen aiheuttavat kasvinterveydelle uusia vakavia uhkia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO onkin nimennyt tämän vuoden kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi.

Tässä kirjoituksessa tuomme esille Turun yliopiston monipuolista kasvinterveysosaamista ja uusien kasvinjalostustekniikoiden merkitystä kasvinterveyden varmistamisessa.

Kasvinterveyden kansainvälisen teemavuoden (International Year of Plant Health, IYPH) tavoitteena on lisätä paitsi alan toimijoiden ja päättäjien, myös kansalaisten tietämystä kasvinterveyden merkityksestä ja siihen kohdistuvista uhista. Kasvinterveyttä uhkaavien erilaisten kasvintuhoajien, joita ovat esimerkiksi kasvinsyöjähyönteiset sekä sieni-, bakteeri- ja virustaudit, arvellaan aiheuttavan vuosittain globaalisti noin 200 miljardin euron tappiot. FAO:n arvion mukaan kasvintuhoajien vuoksi menetetään vuosittain jopa 40 % globaalista sadosta.

Continue reading

Turun yliopisto on rakentanut parempaa tulevaisuutta jo sadan vuoden ajan

”Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle” mahdollisti maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston syntymisen vuonna 1920. Kaikkiaan 22 040 lahjoittajaa tuki uuden yliopiston perustamista, mikä oli vaikuttava näyttö kansalaisten halusta edistää vapaata tutkimusta, korkeinta koulutusta ja sivistystä Suomessa – ja varsinkin Turussa. Tästä tulevaisuusinvestoinnista olemme saaneet nauttia viimeiset sata vuotta.

Lahjoittajien tuki on ollut Turun yliopistolle tärkeä koko sen olemassaolon ajan. Perustamisvaiheessa ja myöhemmissä varainkeruissa on saatu sekä pieniä että suuria lahjoituksia, jotka kaikki ovat meille tärkeitä. Saatujen summien lisäksi tärkeää on henkinen tuki, se, että yliopistossamme tehtävään työhön uskotaan. Lämpimät kiitokset tuesta!

Continue reading

Johtamista vai ei? Ja mikä ihmeen dekaani?

Markus Granlund

Kun mietimme miten Suomi säilyy yhtenä maailman johtavista talouksista, miten Suomi pärjää nyt ja jatkossa kansainvälisessä kilpailussa vastuullisesti ja kestävästi, tarjotaan yleensä ratkaisuksi asioita, jotka liittyvät laajasti ottaen talouspoliittisiin toimenpiteisiin.

Jossain määrin mutta harvemmin tässä yhteydessä puhutaan koulutuksen ja laajemmin sivistyksen merkityksestä. Vielä harvemmin yleisessä keskustelussa viitataan siihen, että hyvällä johtamisella (enkä puhu nyt politiikasta), niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, voisi olla merkittävä vaikutus koko kansantalouteen.

Hyvän johtamisen tärkeydestä kyllä paasataan, mutta sen kokonaisvaltaista kytköstä yhteiskuntamme hyvinvointiin ei aina tunnisteta. Vai pidetäänkö sitä itsestäänselvyytenä? Enpä usko. Itse näen hyvän johtamisen merkityksen valtavan suurena, koska kaikissa organisaatioissa johtamista on ja tarvitaan. Kuten johtamisguru Peter Drucker aikoinaan totesi, vain kolme asiaa sujuu organisaatiossa luonnostaan: konflikti, sekaannus ja alisuoritus. Kaikki muu vaatii johtamista, tarkemmin ottaen hyvää johtamista. Hyvän johtamisen periaatteita olen pohdiskellut jo aiemmin täällä.

Continue reading

Filosofian historia ja ihmisenä olemisen käsitteellisyys

Valtteri Viljanen

Ihmistieteellisen tutkimuksen merkittävimmät saavutukset ovat usein liittyneet sen osoittamiseen, että kulttuurissamme itsestään selvinä välttämättömyyksinä pidetyt ilmiöt ovatkin historiallisten ja monin tavoin sattumanvaraisten kehityskulkujen määrittämiä.

Hans-Georg Gadamerin, Jürgen Habermasin ja Michel Foucault’n kaltaisten ajattelijoiden mukaan ihmistieteiden tehtävä onkin ennen kaikkea lisätä ajattelumme liikkumatilaa antamalla meille välineitä suhtautua kriittisesti siihen todellisuuteen, johon olemme kasvaneet. Näin ihmistieteet voivat tarjota meille mahdollisuuden kysyä, miten meistä on tullut sellaisia kuin olemme ja miten voisimme olla toisin. Ilman tällaista liikkumatilaa on vaikeaa – jos ei mahdotonta – käsittää, millaista tulevaisuutta haluamme olla rakentamassa.

Saattaa tuntua yllättävältä, että edellä mainittu pätee myös siihen, mitä käsitteellä ymmärrämme. Tämä johtuu siitä, että nykyinen käsityksemme käsitteestä on päätynyt määrittämään ratkaisevalla tavalla sitä, mitä ajattelulla ylipäätään länsimaisessa kulttuurissa tarkoitetaan.

Continue reading

Nuorempi Volter – moderni hakujärjestelmä parantaa tiedon löytyvyyttä

Heli Kokkinen

Minna Niemi-Grundström

Turun yliopiston kirjastossa lähes 20 vuotta käytössä ollut Voyager-kirjastojärjestelmä vaihtui vuodenvaihteessa uuteen Alma-kirjastopalvelualustaan. Asiakkaille Volterin tuttu nimi säilyy, mutta kaikki muu käyttöliittymässä ja sen taustajärjestelmässä on uutta. Uusi Volter tarjoaa sujuvamman käyttäjäkokemuksen ja monipuolisemman pääsyn tietoaineistoihin. Yksi tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä järjestelmäuudistuksessa on ollut juuri asiakaslähtöisyys.

Kirjaston tietoaineistotarjonta on viime vuosina voimakkaasti painottunut digitaalisiin aineistoihin. Tietoaineistojen digitalisoituminen ei ole kuitenkaan muuttanut tieteellisen kirjaston perimmäistä tarkoitusta, vaan kirjaston tehtävänä on edelleen tarjota luotettavaa ja relevanttia tietoa julkaisumuodosta riippumatta niin opiskelun, tutkimuksen kuin opetuksenkin tueksi.

Digitaalisessa ympäristössä tiedon määrä kasvaa koko ajan ja tietoa tuotetaan ja jaetaan erilaisissa kanavissa ja konteksteissa. Tiedon tarvitsijalla on valtava työ luovia koko ajan muuttuvassa informaatioympäristössä ja juuri siksi aineistojen löydettävyyden merkitys on entisestään kasvanut. Panostamalla uuteen moderniin hakujärjestelmään kirjasto pyrkii parantamaan sekä aineistojen löytyvyyttä että niiden käyttöä. Toiveena on, että erityisesti e-aineistot ovat uudistuksen jälkeen entistä helpommin hyödynnettävissä.

Continue reading

Kohti valkoista läiskää kartalla

Markku Wilenius

Olen tehnyt töitä tulevaisuuden tutkimuksen parissa viimeistään silloin kun minut rekrytoitiin professori Pentti Malaskan toimesta vuoden 1996 lopulla Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskukseen. Siitä lähtien – tosin välillä muualla vieraillen – olen toiminut keskuksessamme tehden tutkimusta, opetusta ja kehittämistyötä. Lähestulkoon hujauksessa on vierähtänyt lähes 25 antoisaa ja työntäyttämää vuotta.

Näiden vuosien aikana TUTU-keskuksemme (niin kuin sitä kutsumme) on kasvanut nyrkkipajasta kohtuullisen isoksi ja hyvin kansainväliseksi toimijaksi. Meille on kasvanut tulevaisuusoppimisen koulutusohjelmia koululaisille, työelämätoimijoille, kandeille ja tohtoriopiskelijoille. Me tutkimme paljon ja tuotamme myös runsaasti pisteitä yliopistolle. Me kehitämme Suomessa ja ympäri maailmaa hyödyntäen metodejamme ja osaamistamme.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen rooli maailman mittakaavassa on hyvin poikkeuksellinen. Meidän kaltaisia akateemisesti virittyneitä tulevaisuuskeskuksia on vain kourallinen. Meidän pitkäjänteisesti tehty työ on kantanut hedelmää. Toisessa professuurissani, jossa toimin UNESCOn tulevaisuusoppimisen oppituolissa, olen havainnut kuinka valtavasti meidän työtä arvostetaan.

Continue reading

Milloin asumissegregaatiosta tulee ongelma?

Hannu Ruonavaara

“Itä-Helsingin slummiutuminen pitää estää”, otsikoi Helsingin Sanomat pääkirjoituksensa 5.7.2019. Kirjoitus oli yksi viimeaikaisista puheenvuoroista, joissa on oltu huolissaan asumissegregaation lisääntymisestä Suomessa.

Segregaatio on sana, jolla ihmisyhteisöistä puhuttaessa on alun perin tarkoitettu ihmisryhmien erottamista toisistaan laein ja muin muodollisin säännöin. Segregaatiota oli muun muassa mustien ja valkoisten erottaminen eri kouluihin, julkisiin tiloihin ja liikennevälineisiin rotuerottelun ajan Etelä-Afrikassa ja USA:n Etelävaltioissa.

Asumissegregaatio on paljolti erilaista kuin rotusyrjintä. Se ei perustu lakeihin tai asetuksiin, jotka määräisivät eri sosioekonomisia tai etnisiä ryhmiä edustavat ihmiset asumaan eri asuntoalueille. Se voi toki syntyä myös syrjinnästä, mutta syrjintä on silloin epävirallista ja useimmiten lainvastaista. Yhdysvalloissa, jossa rotuun pohjautuva segregaatio on nykyäänkin yleistä, sen taustalla on usein katsottu olevan pankkien, kiinteistövälittäjien ja vuokranantajien syrjiviä käytäntöjä.

Suomen kaltaisissa maissa segregaatio syntyy paljolti asuntomarkkinoiden kautta. Ne, joilla on varaa, voivat valita asuntonsa ja asuinalueensa, muiden on tyydyttävä siihen, mitä tarjolla on. Vähävaraisten ”valittavaksi” jäävät usein vain kunnan vuokra-asunnot.

Continue reading

« Older posts