Category: Tiede (page 1 of 6)

Suomen Akatemian syyskuun haku – vuosittainen voimainkoetus

Lauri Keskinen

Huh! Turun yliopiston kampuksella huokaistiin joukolla helpotuksesta 1. lokakuuta klo 16.15, kun Suomen Akatemian syyskuun hakuaika päättyi ja 324 hakemusta oli lähtenyt matkaan. Samaten huokaisivat myös ne lukuisat hallinnon edustajat, jotka olivat auttaneet hakijoita. Yhtä suureen kertarypistykseen jouduttaisiin uudestaan vasta vuoden kuluttua, sillä Akatemian huhtikuun haku on hakijamäärältään huomattavasti pienempi.

Täydentävä rahoitus on yliopistolle elinehto, ja muun muassa tästä syystä hakijamääriä, onnistumisprosentteja ja myönnettyjä summia seurataan tarkasti.

Continue reading

Lentämisen vapaus ja rajat

Anne Kumpula

Syksyn tärkein uutinen oli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) lokakuun alussa julkaisema Global Warming of 1.5 °C –erikoisraportti päätöksentekijöille. Raportissa kuvataan, millaisia vaikutuksia aiheutuisi, jos maapallon keskilämpötila nousee yli 1,5 asteen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna.

Raportin merkitystä heijastelee hyvin se, että kevään eduskuntavaaleista povataan ensimmäisiä ilmastovaaleja. Vakava keskustelu on viriämässä; suuntaviittoja kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle määritellään esimerkiksi kansallisen ilmastopaneelin järjestämässä seminaarissa ensi perjantaina.

Meillä on perusteet odottaa aiempaa rohkeampaa ja tavoitteellisempaa kansallista ilmastopolitiikkaa. Me olemme kuitenkin myös yksilöinä ilmastonmuutoksen toteuttajia. Me tiedämme, että valinnoillamme ja päätöksillämme on merkitystä. Kyse on varsin arkisista valinnoista, jotka koskevat asuntojemme lämmitystä, ruokavaliotamme, lämpimän veden kulutusta tai julkisen liikenteen käyttöä.

Continue reading

e-Sote tarvitsee Turun yliopistoa

Sanna Salanterä

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio kulkee käsi kädessä sote-uudistuksen kanssa. Digitalisaation aiheuttamat muutokset alalle ovat todennäköisesti merkittävämpiä kuin itse sote-uudistus. Siitä keskustelu on kuitenkin jäänyt vähäisemmäksi ja pinnallisemmaksi.

Digitalisaation tavoitteena sote-uudistuksessa on tukea muutosta sairauksien ja ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennakointiin. Yksilön terveysdatan keruu systemaattisesti tietokantaan koko eliniän ajan mahdollistaa yksilöllisen terveyden ja hyvinvoinnin seurannan aivan uudella tavalla. Yksilön oma terveyshistoria ja tulevaisuudessa mahdollisesti geenitason tieto sekä näiden yhdistäminen väestötason tietoon mahdollistavat entistä tarkemman terveydentilan seurannan ja mahdollisten tulevien ongelmien ennustamisen ja näiden ennaltaehkäisyn.

Continue reading

Insinööri kohtaa ihmisen

Tapio Salakoski

Kovat luonnontieteet, matematiikka ja tekniikka – huippuna tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka. Aloja, joille naisilla ei ole asiaa, kiinnostusta, halua, kykyä, mieltymystä, motivaatiota – tietoa, luuloja, vanhentuneita asenteita, miten vaan; tosiasia on, että naisia on tekniikassa huomattavasti vähemmän kuin miehiä, ja varsinkin IT-alalla.

Naisten vähäisen osuuden IT-alalla on ajateltu heijastelevan naisten niukempaa kiinnostusta tekniikkaan ja koviin luonnontieteisiin, joiden imago on teoreettinen ja tekninen, käytännölle vieras ja erityisesti kaikkea muuta kuin ihmisläheinen. Oli miten oli, tilanne vaikeuttaa merkittävästi opiskelijarekrytointia näillä tärkeillä aloilla, joilla yhteiskunnan työvoiman kysyntä ylittää merkittävästi opiskelupaikkojen kysynnän.

Tietotekniikan osalta voidaan myös spekuloida, mikä vaikutus alan vahvalla miesvoittoisuudella on ollut nykyisten tietojärjestelmien käytettävyyteen ja tietotekniikan sovelluksiin yleensäkin. Harvassa ovat ne asiantuntijat, joiden mielestä tilanteesta löytyy mitään positiivista.

Continue reading

Tukekaa toisianne päivystämisessä, dosentit!

Tiina Raevaara

Päivystävä dosentti on alun perin pilkkanimeksi tarkoitettu heitto tutkijoista, jotka ”tyrkyttävät” itseään julkisuuteen päivänpolttavia asioita kommentoimaan.

Dosentit saivat vaivoikseen toisenkin leimakirveen, kun pääministeri Juha Sipilä parisen vuotta sitten valitti ”kaiken maailman dosenteista”, jotka kehtasivat arvostella hallituksen tekosia ja siten hidastaa politiikan toteuttamista.

Oikeasti tutkijaa ei voi pilkata siitä, että hän pyrkii oikomaan poliitikkojen tai muiden julkisuuden henkilöiden esittämiä väitteitä. Oikominen on hyvä teko, ei huono. Kaikki kunnia ja kiitokset dosenteille ja muille tieteentekijöille, jotka päivystävät tyhmyyksien varalta!

Journalisteista on puhuttu vallan vahtikoirina, joiden kriittisyys päätöksentekijöitä ja virkamiehiä kohtaan on yksi demokratian elinehto. Minusta on kuitenkin alkanut tuntua, että vahtimisvastuu on siirtynyt viime vuosina paljolti tieteentekijöille.

Continue reading

Sote-lakiuudistus on suuri huolenaihe

Pentti Huovinen

Turun yliopisto on sitoutunut tutkimuksen, koulutuksen sekä kaikin muin mahdollisin keinoin tukemaan maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. Tätä varten seitsemän tiedekuntaamme on perustanut yhteisen Sote-akatemian. Tämä päivä (9.10.2018) on merkittävä siksi, että tänään käynnistyy akatemian ensimmäinen Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet -opintokokonaisuus.

Jokaisen yliopistolaisen, tiedekunnan ja koko yliopiston tulee kuitenkin olla huolissaan sote-lakiehdotuksesta. Kyse ei ole uudistusten tavoitteista vaan rakenteista. Lakia laadittaessa ei ole toistuvista lausunnoistamme huolimatta otettu huomioon yliopiston kannalta elintärkeitä taloudellisia ja rakenteellisia seikkoja. Ja jos jotain ei ole laissa, se ei ole päättäjiä velvoittavaa.

Continue reading

International Institute for Popular Culture – kotikansainvälistymistä ja laadukkaita verkostoja

Kimi Kärki

Turun yliopiston monitieteinen populaarikulttuurin tutkimusta edistävä International Institute for Popular Culture (IIPC) saavutti keskiviikkona 19.9.2018 merkittävän rajapyykin. Instituutti järjesti silloin kaikille populaarikulttuurista kiinnostuneille IIPC Debate -luennon jo sadannen kerran. Debatin piti professori Will Straw (McGill University, Kanada), joka pohti esityksessään, miten elokuvien sisäiset sosiaaliset verkostot ilmentävät maansa kulttuurisia käytänteitä.

International Institute for Popular Culture perustettiin vuonna 2006 edistämään populaarikulttuurin monitieteistä tutkimusta ja opetusta. Instituutin keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa populaarimusiikki, radio, elokuvat ja televisio, uudet mediat ja informaatioteknologia, nuoriso- ja alakulttuurit, kulttuuriteollisuus ja urheilu. IIPC:n toiminnassa ovat keskeisesti mukana Turun yliopiston kulttuurihistorian, digitaalisen kulttuurin, mediatutkimuksen ja musiikkitieteen oppiaineet, mutta sen hallituksessa vaikuttaa jäseniä myös kauppakorkeakoulusta, Åbo Akademin musiikkitieteestä ja Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksesta.

Continue reading

Huimaa syöpätutkimusta

Jukka Westermarck

Vastoin entisen puoluejohtajan ja valtiovarainministerin luuloa, professoritkin työskentelevät kesäkuukausina. Allekirjoittanut istui kolme helteistä päivää kesä -ja heinäkuun vaihteessa Amsterdamissa Euroopan syöpätutkijoiden kokouksessa (25TH Biennial Congress Of The European Association For Cancer Research). Tässä kirjoituksessa esittelen valikoituja uusimpia edistysaskeleita syöpätutkimuksessa ja hoidoissa, sekä huomiota liittyen syöpätutkimuksen edellytyksiin meillä ja muualla.

Syövän hoito on haastavaa ja syöpätutkijat ovat yleisesti luopuneet käsityksestä, että löytyisi yksi hoitomuoto, joka toimisi kaikkiin syöpätyyppeihin. Valitettavasti myös monet kliiniset kokeet niin sanotuilla syövän täsmälääkkeillä ovat tuottaneet pettymyksen. Siitä huolimatta syövän ymmärtämisessä ja uusissa hoidoissa on viime aikoina saavutettu myös merkittäviä edistysaskeleita.

Continue reading

Monimuotoinen digitaalinen uskonto

Matti Kamppinen

Digitaalisuus muokkaa uskonnollisten ja henkisten ilmiöiden kenttää monin eri tavoin. Uskonnolliset ja henkiset yhteisöt ovat ottaneet ahkerasti verkkoviestinnän ja digitaaliset palvelut käyttöönsä ja ovat portaaliensa kautta yhteydessä erilaisiin käyttäjiin. Nämä yhteisöt tietävät muiden yhteisöjen tapaan, että asiakkaita on löydettävä, koska muuten on pian entinen yhteisö.

Ensimmäisellä digitaalisen uskonnon kurssillamme viime keväänä opiskelijat sukelsivat digitalisoituneen uskonnon ja henkisyyden monimuotoiseen kenttään. Tuli selväksi, että monelle yhteisölle verkkoviestintä on ennen kaikkea brändin rakentamista. Esimerkiksi eri yhteisöjen Instagram-tilit pyrkivät rakentamaan kuvaa vaikkapa luovuudesta ja nuorten osallistumisesta toimintaan (Turun hopeseurakunta) tai toiminnan ankkuroitumisesta Turun yhteen tunnetuimpaan rakennukseen, Tuomiokirkkoon (Tuomiokirkkoseurakunta).

Continue reading

Yliopistoista rahasampoja?

Markus Granlund

Ylen Ulkolinja esitti torstaina 30.8. dokumentin Yliopistoista rahasampoja? Vaikka olen itse mielestäni kokenut yliopistollinen eränkävijä, tuo dokumentti pysäytti minut. Dokumentin maalaama iso kuva kertoo melko tuttua tarinaa yliopistosektorille hiipineestä managerialismista ja tieteen instrumentalismista (vrt. uusi julkisjohtamisen oppi). Erityisen mielenkiinnon kohteena ohjelmassa on yliopistojen rahoitusrakenteen muutos ja etenkin lukukausimaksujen nousu keskeiseksi tai keskeisimmäksi tulorahoituksen lähteeksi myös Euroopassa.

Lukukausimaksuista väännettyä valttikorttia heitetään Suomessakin välillä todella helposti pöytään milloin kenenkin toimesta. Tämä tapahtuu nähdäkseni aivan liian kevein perustein ja heikon kokonaisymmärryksen saattelemana ja siinä korostuu ajatus koulutuksesta ja tiedosta ylipäätään kauppatavarana. Kuten dokumentti osoittaa, Yhdysvalloista alun perin liikkeelle lähtenyt kehitys sai sysäyksen Euroopassa, etenkin Iso-Britanniassa, juuri siitä, että valtiovalta päätti leikata yliopistojen perusrahoitusta.

Continue reading

Older posts