Terveyskeskustelussa vilisee harhoja ja virheellisiä väitteitä

Terveyskeskustelu käy nykyään hyvin vilkkaana. Kuka tahansa voi osallistua keskusteluun, sillä sosiaalinen media luo jokaiselle samat lähtökohdat oman mielipiteen esille tuomiseen. Tämän lisäksi oman median perustaminen ei ole koskaan ollut helpompaa.

Jokainen määrittää terveyden käsitteen omista lähtökohdista käsin. Terveys koskettaa jokaista riippumatta koulutustasosta, elintavoista taikka maailmankatsomuksesta. Tämän takia aihe kiinnostaa ja keskusteluun halutaan osallistua ja ottaa kantaa. Terveys onkin mediassa varsin kestävä ja seksikäs aihe.

Perinteistä ja sosiaalista mediaa selatessa on lähes mahdoton olla törmäämättä erilaisiin terveysväittämiin. Virallisesti terveysväite on väite, joka esittää elintarvikkeen ja terveyden välisen yhteyden. Terveyskeskustelussa taas väitetään milloin minkäkin elintarvikkeen, palvelun tai toimintatavan joko ylläpitävän tai parantavan terveyttä. Näillä väitteillä ei ole mitään tekemistä virallisten terveysväitteiden kanssa.

Nopeasti ja laajalle leviävät virheelliset terveysväittämät ovat yksi median murroksen lieveilmiöistä. Sosiaalinen media on osoittautunut erityisen otolliseksi alustaksi mielipiteiden ja väitteiden levittämiseen. Myös perinteisessä mediassa uutisoidaan paljon terveysaiheista, välillä tosin klikkiotsikoin ja tieteellisesti kyseenalaisia lähteitä siteeraten.

On hienoa, että terveys kiinnostaa ja siitä uutisoidaan, mutta sitä suuremmalla syyllä pitäisi myös panostaa uutisoinnin laatuun. Poukkoileva ja sensaatiohakuinen uutisointi voi hämmentää lukijaa. Siinä missä tieteellinen tieto rakentuu hitaasti vanhan tutkimustiedon päälle, journalismi on usein nopeaa ja korostaa yksityiskohtia ja ristiriitaisia tuloksia.

Mistä virheelliset terveysväittämät sitten syntyvät ja millä ne elävät? Yksi tärkeä tekijä on terveysmarkkinat, jotka ovat isot ja joissa liikkuvat isot rahat. Erilaisia tuotteita ja palveluita myydään välillä mitä kummallisimmilla ja uskomattomilla väitteillä ilman tieteellistä perustaa.

Terveystuotteiden markkinoidaan vahvasti sosiaalisessa mediassa. Markkinoinnissa korostuu yhä suuremmissa määrin myyjien ja sosiaalisen median vaikuttajien omakohtaiset kokemukset. Hyväksi käytetään siis tunteisiin vetoamista ja tarinallistamista. Kuluttajalle tarjotaan faktoista välittämättä helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja vaivaan kuin vaivaan.

Terveyskeskusteluissa huomaa usein, miten auktoriteetteihin ei enää luoteta. Maallikon mielipide nostetaan usein samanarvoiseen asemaan koulutetun asiantuntijan väitteen kanssa. Vaikka tiede ei olekaan mustavalkoista, eivät eri mielipiteet ole aina faktoiltaan samanarvoisia. Terve kyseenalaistaminen on järkevää, mutta liiallisuuksiin meneminen ei.

Ylivertaisuusvinouma on ilmiö, johon törmää usein terveyskeskusteluissa. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että mitä vähemmän tietää, sitä enemmän luulee tietävänsä. Vasta aiheeseen syvällisemmän perehtymisen jälkeen ymmärtää, kuinka monimutkaisia asiat oikeasti ovat ja ettei mikään ole täysin mustavalkoista.

Terveyskeskusteluun liittyy myös muita ilmiöitä ja harhoja. Tasapuolisuusharhassa mediassa esitetään käsiteltävään aiheeseen liittyen kaksi vastakkaista näkökulmaa, vaikka toinen näkökulma olisi selkeästi väärin. Näkökulmat esitetään tasavertaisina, vaikkeivat ne siis sitä ole. Kompromissiharhassa taas totuus halutaan löytää kahden väitteen välistä, vaikka toinen väitteistä olisi selkeästi oikein.

Terveysväittämien oikeellisuuden arvioiminen voi olla hankalaa, sillä ne on usein naamioitu näyttämään tutkitulta tiedolta. Tämän takia kriittisestä ajattelusta ja medialukutaidosta on tullut tärkeä kansalaisen perustaito. Virheellisiä terveysväitteitä voidaan torjua lisäämällä tutkitun tiedon tarjontaa, kansantajuisuutta ja saavutettavuutta. Tutkittu tieto kuuluu kaikille!

Tatu Han & Kristiina Makkonen
LK Tatu Han on Vastalääke ry:n hallituksen puheenjohtaja ja LK Kristiina Makkonen yhdistyksen varapuheenjohtaja.