Avainsana: media

Terveyskeskustelussa vilisee harhoja ja virheellisiä väitteitä

Tatu Han

Kristiina Makkonen

Terveyskeskustelu käy nykyään hyvin vilkkaana. Kuka tahansa voi osallistua keskusteluun, sillä sosiaalinen media luo jokaiselle samat lähtökohdat oman mielipiteen esille tuomiseen. Tämän lisäksi oman median perustaminen ei ole koskaan ollut helpompaa.

Jokainen määrittää terveyden käsitteen omista lähtökohdista käsin. Terveys koskettaa jokaista riippumatta koulutustasosta, elintavoista taikka maailmankatsomuksesta. Tämän takia aihe kiinnostaa ja keskusteluun halutaan osallistua ja ottaa kantaa. Terveys onkin mediassa varsin kestävä ja seksikäs aihe.

Perinteistä ja sosiaalista mediaa selatessa on lähes mahdoton olla törmäämättä erilaisiin terveysväittämiin. Virallisesti terveysväite on väite, joka esittää elintarvikkeen ja terveyden välisen yhteyden. Terveyskeskustelussa taas väitetään milloin minkäkin elintarvikkeen, palvelun tai toimintatavan joko ylläpitävän tai parantavan terveyttä. Näillä väitteillä ei ole mitään tekemistä virallisten terveysväitteiden kanssa.

Continue reading

Mitä tapahtuu, kun humanisti saa olla rauhassa?

Jaakko Suominen

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vuorovaikutus on monimuotoista. Humanistisilla ja muillakin tieteillä on muutamia tavanomaisia vuorovaikutuksen muotoja, jotka liittyvät muun muassa kirjoittamiseen ja esitelmöintiin. Sen lisäksi vuorovaikutus näkyy muilla tavoin. Vuorovaikutus perustuu pitkäjänteiseen tutkimukseen, mutta sen ideat ja muodot kumpuavat välillä tutkimuksen reuna-alueilta ja uusista ideoista.

Laajempi yleisö tutustuu tutkimukseen ja kommentoi tutkimusta muun muassa tutkijoiden lehti- ja blogikirjoitusten yhteydessä. On tavallista, että tutkijat taustoittavat kirjoituksissaan ajankohtaisia ilmiöitä. He myös tavan takaa kyseenalaistavat yksiulotteisia käsityksiä, miten asiat ovat ja miten asiat ovat olleet. Tällaisista kirjoituksista minulle mieleen ovat jääneet muun muassa Turun Sanomissa julkaistut Suomen historian tutkijoiden kolumnit ja aliot: Panu Savolainen vertasi 12.9.2016 uutta Pokémon Go -peliä 1700-luvun lopussa Turussa pahennusta herättäneeseen Seinäkillinki-peliin, joka sekin aikoinaan täytti julkiset tilat pelaavilla joukoilla nykyisen Pokémonin tapaan. Savolainen kirjoitti:

”Kiinnostava yhteys vuosisatojen taakse syntyy ennen kaikkea siitä, millaisia puheenvuoroja julkisessa tilassa pelaaminen herättää. Kehotukset mustikkaan tai sienimetsälle menemisestä [Pokémonin pelaamisen sijasta] nostavat ehkä hieman ilkikurisestikin esiin sen, miten agraari perintö yhä läpikyllästää suomalaista kaupunkikulttuuria.”

Professori Kirsi Vainio-Korhonen puolestaan kyseenalaisti 7.3.2014 omassa kirjoituksessaan usein toistellun väittämän kirkollisesta vihkimisestä perinteisenä avioliittomuotona. Ei sitä aina olekaan papin aamenta avioliittoon tarvittu. Vainio-Korhosen mukaan avioliitto on ollut Suomessa sukujen välinen sopimus, jolla lujitettiin sosiaalisia ja taloudellisia suhteita ja jolla ”taattiin sukujen valta maaomaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.” Vainio-Korhonen osallistui kirjoituksellaan uutta avioliittolakia koskevaan keskusteluun.

Continue reading

Älä soita tänään – tieteestä puhumisen sietämätön vaikeus

Outi Sarpila

Virkkeeni on pitkä. Niin pitkä, että olen jo kauan sitten unohtanut, mikä alkuperäinen ajatukseni edes oli. Seuraavan lauseen aloitan toisaalta-sanalla. Kyseessä taitaa olla ainakin kymmenes samalla tavalla aloittamani lause tämän yhden puhelinkeskustelun aikana. Puhelimen toisessa päässä oleva toimittajakin alkaa tuskastua. Onneksi emme keskustele suorassa radio- tai TV-lähetyksessä. Continue reading