Maailmankansalaisuus ja korona – miten ne sopivat yrittäjän arkeen?

Vuosi 2020 on ollut monin tavoin poikkeuksellinen. Vaikka pandemia ei ole maailmanhistorian ensimmäinen, tämänhetkinen tilanne poikkeaa merkittävästi ihmiskunnan aiemmista kokemuksista. Sosiaalisen etäisyyden vaatimukset, laajamittaiset yhteiskuntien sulut ja liikkuvuuden rajoittaminen ovat vaikuttaneet koko maailmaan. Koronaviruspandemian johdosta globaalisti verkostoitunut maailma muuttui yhdessä yössä kotoa käsin johdettavaksi taloudeksi. On myös todennäköistä, ettei esimerkiksi totuttuun matkustamisen helppouteen lähitulevaisuudessa palata.

Huolimatta kansainvälisen ympäristön epävakaudesta sekä nationalismia tukevasta liikehdinnästä, kosmopoliittinen suuntautuneisuus on viime vuosina yleistynyt. Tämä on osaltaan vaikuttanut koronaviruspandemian ennennäkemättömiin seurauksiin. Pandemian mukanaan nostattama “uusi normaali” onkin yksilötason kokemus, joka haastaa meistä jokaisen eri tavalla. Pandemian aiheuttamat fyysiset, taloudelliset ja tunne-elämän seuraukset ovat merkittäviä nyt ja todennäköisesti vielä pitkään.

Pandemian vuoksi asetetut rajoitukset ja niistä johtuvat arkielämän muutokset ovat kuitenkin erityisen merkittäviä kosmopoliiteille, jotka arvostavat vapautta, avoimuutta ja liikkuvuutta. Kun tämä elämäntapa ja ansaintamalli kohtaavat ennennäkemättömän kriisin, tuloksena on monenlaisia tunnekokemuksia.

Kosmopoliittiyrittäjän päämäärä on itsensä toteuttaminen sekä työssä että yksityiselämässä hänelle keskeisiin arvoihin kuten avoimuuteen, monikulttuurisuuteen ja tulevaisuussuuntautuneisuuteen nojaten. Kosmopoliittiyrittäjälle liikkuvuus on tärkeä osa niin työtä kuin elintapaa; se koetaan houkuttelevana, mielenkiintoisena ja stimuloivana. Näin ollen kosmopoliittiyrittäjän elinkeinonharjoittaminen on usein paikkaan sitomatonta, mahdollistaen ja jopa edellyttäen jatkuvaa liikkuvuutta. Koronaviruspandemia vaarantaakin paitsi näiden yrittäjien elinkeinon, myös heidän työtapansa, identiteettinsä ja elämänarvonsa.

Vierivä kivi ei sammaloidu

Kosmopoliittinen identiteetti viittaa kokemukseen maailmankansalaisuudesta. Kosmopoliitit liikkuvatkin usein maasta ja ympäristöstä toiseen etsiessään työtä ja elämäntapaa, joka täyttää heidän toiveensa avoimuudesta, monikulttuurisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä.

Kosmopoliitit eivät koe valtionrajoja tai eri kulttuureja haasteena vaan mahdollisuuksina. He eivät ankkuroidu tiettyyn ympäristöön syntymänsä tai kokemustensa perusteella, vaan pysyvät jatkuvasti avoimina uusille kokemuksille, mikä usein johtaa moniin muuttoihin maasta ja kaupungista toiseen. Kosmopoliitit kokevat tämän liikkuvuuden voimaannuttavana: toisin kuin esimerkiksi työperusteisille muuttajille, liikkuvuus on kosmopoliiteille itseisarvo. Liikkuvuuden itseisarvo ja paikkaan sitoutumattomuus ovatkin selkeimmät kosmopoliitit muista muuttajista erottavat tekijät.

Kosmopoliiteilla on myös useita yrittäjyyteen liitettäviä piirteitä, kuten itsenäisyys, kunnianhimoisuus, päämäärätietoisuus ja korkea riskinsietokyky. Samalla heillä on kyky luoda ammatillisia ja henkilökohtaisia verkostoja ympäri maailman. Kosmopoliittiyrittäjät etsivät, luovat ja hyödyntävät liiketoimintamahdollisuuksia hyvin laajasti, pitämättä perustettavan yrityksen maantieteellistä sijaintia ensisijaisena kriteerinä. Kosmopoliittiyrittäjät tunnistavatkin mahdollisuuksia myös kokemuspiirinsä ulkopuolelta. Siksi kosmopoliittiyrittäjän urapolku saattaa näyttää hajanaiselta tai päämäärättömältä.

Paistaa se aurinko risukasaankin

Koska moni kosmopoliittiyrittäjä toimi jo ennen pandemiaa virtuaaliympäristössä, ammatillisesti pandemian mukanaan tuoma muutos on ollut verrattain vähäinen. Tästä huolimatta verkostoituminen ja yrityksen kehittäminen täysin virtuaaliympäristössä sekä erityisesti uusien mahdollisuuksien löytäminen ja hyödyntäminen vaativat tällä hetkellä uusien taitojen opettelua. Vaikka kosmopoliittien yritykset ovat kärsineet pandemiasta, selviytymismentaliteetti on vahva.

“Vuosi, josta piti tulla työrintamalla voimakkaan kasvun vuosi, muuttuikin sinnittelyn ajaksi.”

Pandemian merkittävimmät vaikutukset näkyvät kuitenkin yksilötasolla. Erityisesti yksin asuvien mutta luonteeltaan sosiaalisten kosmopoliittien arki muuttui yksinäiseksi. Monikansallisen perhe-, ystävä- ja liiketuttavaverkoston kanssa pidetään nyt tiiviisti yhteyttä vain etätyökalujen avulla. Yleisesti ottaen pandemia näyttää vahvistaneen sekä henkilökohtaisia että liike-elämän verkostoja.

“`Yhteyksissä pysyminen´ ja `ilmoittautuminen´ ovat tehostuneet merkittävästi. – – Fyysinen etäisyys on tuonut meidät lähemmäs toisiamme.”

Koronaviruspandemian merkittävin seuraus kosmopoliittiyrittäjille onkin vapauden ja liikkuvuuden menettäminen. Muutos on joillakin yllättäen laskenut stressitasoa matkustamisen vähentyessä, mutta toisilla taas aiheuttanut kokemuksia vankilassaolosta ja jopa maailmanlopusta. Tunteet ovatkin sekavia ja vaihtelevia. Positiivisena nähdään kalenterin vapautuminen, päästöjen väheneminen sekä pakollisen matkustuskiellon tuoma rauha.

“Olen pysynyt koko ajan positiivisena ja tavallaan jopa oma elämänlaatuni on parantunut. Nyt on ollut aikaa pysähtyä ja miettiä tulevaa sekä tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia, sen sijaan, että elää jatkuvaa matkalaukkuelämää täysin hetkessä.”

Toisaalta monien kokemat huolet terveydestä, tilanteen hallitsemattomuudesta ja turvallisuudesta ovat vaikuttaneet myös kosmopoliitteihin. Huolta kannetaan paitsi itsestä, myös maailmalle hajautuneesta perheestä, ystävistä ja kollegoista. Monesti tunteisiin sekoittuukin syyllisyyttä ja eriarvoisuuden tunnistamista ja jopa vihamielisyyttä omaa matkustelevaa elämäntapaa kohtaan.

“Pakollinen pysähtyminen, avuttomuus viruksen edessä ja oman kuolevaisuuden kohtaaminen ovat rajuja kokemuksia.”

“Ajatellen kentällä olevien kollegoideni kohtaloa ja olotiloja tällä hetkellä, itse olen varmaankin parhaassa mahdollisessa paikassa—kotona lähellä ystäviäni ja perhettäni, lähellä hyvää terveydenhuoltoa ja turvassa kolmannen maailman muilta vaaroilta kuten ulkomaalaisten kohtaamalta vihalta. Kaiken kaikkiaan, olen hemmetin onnekas.”

Tulevaisuus on nyt

Kosmopoliittiyrittäjien kokemukset koronaviruspandemian aikana osoittavat, että saatamme olla suuren muutoksen kynnyksellä. Avoin, globaali maailmamme saattaa muuttua jälleen suljetummaksi ja kosmopoliittiyrittäjyys muuttaa muotoaan sen seurauksena. Siinä missä moni muukin, osa kosmopoliiteista kuitenkin odottaa jo innolla paluuta totuttuun maailmaan, jossa rajat ovat avoinna.  Toisaalta, vaikka osa aikoo jatkaa aiempaa elämäntyyliään, toisille pandemia on antanut aihetta omien elämänarvojen ja tulevaisuuden uudelleen pohtimiseen.

“Pandemia osoitti tietynlaisen pysyvyyden turvan ja sen miten tärkeää on varautua pahan päivän varalle erityisesti taloudellisesti. – – Pandemia on tavallaan tuonut toivottua pysähtymistä, sekä opettanut itselle sen, missä kotini sijaitsee.”

“Tavallaan sisäänpäin kääntyminen on aiheuttanut tunteen, että `tulevaisuus on nyt´.”

Pandemia on pakottanut meidät kaikki pohtimaan elämämme perustaa. Tulevaisuudessa kosmopoliitit arvioivat yritysmahdollisuuksia todennäköisesti perustuen siihen, minkälaisia taitoja ne vaativat ja missä niitä on turvallisinta hyödyntää. Yrittäjyyden ja oman hyvinvoinnin suojelemisen tasapainottaminen asettaa haasteita niin kosmopoliiteille kuin muillekin. Tämänhetkinen selviytymismoodi, jossa sitkeys ja joustavuus mahdollistavat yrityksen kannattavuuden, on pidemmän päälle erittäin raskas. Onkin mielenkiintoista nähdä, vaikuttaako esimerkiksi etätyötrendi kosmopoliittiyrittäjyyden tuleviin muotoihin. Toisaalta voimme myös kysyä, säilyykö kosmopoliittinen elämäntapa ylipäätään, mikäli matkustamista harkitaan tarkemmin myös jatkossa.

Blogitekstin pohjana oleva kommentaari “When all doors close—Implications of COVID-19 for cosmopolitan entrepreneurs” on luettavissa kokonaisuudessaan International Small Business Journalista.

Niina Nummela
Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan professori ja koulutuksesta vastaava varadekaani Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. (Twitter: @NiinaNummela)

Eriikka Paavilainen-Mäntymäki
Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan apulaisprofessori Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Riikka Harikkala-Laihinen
Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan yliopisto-opettaja Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. (Twitter: @RLaihinen)

Johanna Raitis
Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan tutkijatohtori Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. (Twitter: @JohannaRaitis)