Korkeakoulut tiedemyönteisyyden ja positiivisten tulevaisuuskuvien rakentajina
Tulevaisuus tehdään nyt. Tähän ajatukseen perustuu kaksi tällä hetkellä Turun yliopistossa käynnissä olevaa, Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa hanketta.
Tiedetestaajissa järjestetään kuudesluokkalaisille tiedetyöpajoja, joissa he pääsevät kohtaamaan ihan oikean tutkijan ja tekemään itse tiedettä. Pajoissa voi päästä esimerkiksi tutkimaan avaruutta, kuvailemaan tunteita tai pohtimaan rautakautista elämää. Nuoret myös kuulevat, mitä hyötyä tieteellisestä tutkimuksesta on. Tarkoituksena on sytyttää nuorissa kipinä tiedettä ja tutkimusta kohtaan ja saada heidät oivaltamaan, että tiede voi olla ihan kenen tahansa juttu – jopa minun.
Turun AMK:n Taideakatemian kanssa yhteistyössä toteutettavan Utopiaako?-hankkeen työpajat on puolestaan suunnattu toisen asteen opiskelijoille. Työpajat kiertyvät yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja positiivisten tulevaisuudenkuvien näkemisen ympärille. Hankkeessa käsitellään erityisesti kestävän kehityksen, informaatiovaikuttamisen ja rakentavan vuorovaikutuksen teemoja. Pajoissa tieteellinen faktapohja yhdistyy taidelähtöisiin menetelmiin. Osallistujat saattavat esimerkiksi tehdä runoja päivän uutisista, luoda ryhmäänsä yhdistävien asioiden pohjalta sosiaalisia kuplia kuvastavat heimot tunnusmerkkeineen tai nauhoittaa tulevaisuuden uutislähetyksen.
Kevään 2021 aikana Tiedetestaajien pajoihin osallistuu noin 1 200 ja Utopiaako? -pajoihin noin 700 varsinaissuomalaista nuorta. Niillä tavoitetaan myös sellaisia kouluja, jotka sijaitsevat etäällä korkeakouluista ja joiden kanssa tehdään normaalisti vain vähän opetuksellista yhteistyötä. Molemmat hankkeet ovat myös mukana tutkitun tiedon teemavuodessa.
Hankkeista innostusta ja uudenlaisia tapoja lähestyä ongelmia
Hankkeiden käsittelemät aiheet saattavat ensisilmäyksellä tuntua toisiinsa liittymättömiltä. Ne kytkeytyvät kuitenkin erottamattomasti toisiinsa. Utopiaako?-työpajoissa kuviteltujen tulevaisuuksien toteutumiselle on välttämätöntä paitsi ihmiskunnan yhteistyö, osallisuuden kokemus ja kaikkien aktiivisuus, myös nykynuorten kasvaminen tiedettä ymmärtäviksi ja arvostaviksi aikuisiksi.
Monet nuorten tulevaisuudenkuvia pimentävät ongelmat ovat tyypillisesti maailmanlaajuisia, mutta tieteellä ja yhteistyöllä ratkaistavissa. Jotta ihmiset haluavat osallistua aktiivisesti tähän yhteistyöhön, heidän on ymmärrettävä sekä ongelma että ratkaisu ja oman toimintansa merkitys. Tämä ei onnistu, jos ihmisten tieteellinen lukutaito on heikko tai tieteelliseen tietoon ei luoteta. Maailmanlaajuisen yhteistyön lisäksi toivotun tulevaisuuden saavuttamisessa tarvitaan tieteen ja taiteen ammattilaisia: ihmisiä, joiden tekemän työn ja tutkimuksen avulla ihmiskunnan nykyisiin ja tuleviin ongelmiin saadaan löydettyä toimivia ratkaistua. Tiedetestaajat-hanke pyrkii herättämään nuorten kiinnostusta ja lisäämään ymmärrystä tieteestä. Näin se voi osaltaan auttaa niiden tulevaisuuksien saavuttamisessa, joista Utopiaako?-hankkeessa haaveillaan.
Monen nuoren mielikuva tieteestä liittyy luonnontieteisiin. Erilaisia tutkimusaloja hyödyntävät pajat voivat antaa nuorille uudenlaisen käsityksen siitä, mitä tieteen tekeminen ja yhteisten ongelmien ratkaiseminen voi olla. Utopiaako?-työpajoissa asioita käsitellään taiteen avulla.
”Utopiaako?-hankkeessa taiteelliset menetelmät ovat tuoneet kokemuksellisuutta, innovatiivisuutta, uusia näkökulmia ja ongelmanratkaisutaitoja tieteellisen tiedon jäsentämiseen”, kertoo pajaohjaajia luotsannut yliopisto-opettaja ja improvisaatiokouluttaja Johanna Novák.
”Luovuus on sitä, että nähdään asia uudella tavalla ja keksitään aivan uudenlaisia ratkaisuja käsillä oleviin kysymyksiin. Tieteessä pyritään välillä liikaakin antamaan joko-tai-vastauksia, mutta taide näyttää sen, etteivät asiat ole niin mustavalkoisia kuin miltä ne näyttävät”, Novák jatkaa.
Korkeakoulujen aktiivisuudella on merkitystä
Nuorille suunnatun tiedekasvatustoiminnan merkitys ymmärretään myös Turun yliopistossa. Yliopiston uusi strategia korostaa yliopiston roolia yhteiskunnallisesti aktiivisena toimijana ja vaikuttajana, paremman tulevaisuuden tekijänä, tieteen puolestapuhujana ja tieteellisen tiedon jakajana myös yliopistojen ulkopuolelle. Yliopiston visiona on “rakentaa rohkeasti hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta.” Kokemuksemme mukaan yliopistolta löytyvän tiedon, taidon ja positiivisten roolimallien vieminen suoraan kouluihin on loistava keino strategian tavoitteiden toteuttamiseksi.
Yliopiston kolmannen tehtävän merkityksestä on puhuttu viime vuosina paljon. Koko yliopiston laajuista ja säännöllistä, lapsille ja nuorille suunnattua tiedetoimintaa kuitenkin toteutetaan vielä melko vähän ja toteutus keskittyy tietyille henkilöille, tutkimusryhmille ja yksiköille. Turun yliopistossa on paljon esimerkkejä hienosti toteutetuista koululaisvierailuista, lukiopäivistä ja erilaisista tapahtumista Mutta miten saisimme innostettua tutkijoita ja yksiköitä vielä laajemmin mukaan tähän tärkeään tiedekasvatustehtävään?
Utopiaako? ja Tiedetestaajat ovat esimerkkejä konkreettisista toimista, joilla yliopisto voi ottaa aktiivisemman roolin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäämisessä, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämisessä ja paremman tulevaisuuden luomisessa. Niistä onkin tullut paljon kiitosta.
”Informaatiovaikuttamisen työpajoista on hyötyä sekä opintoihin että elämään yleensä, sillä sisällöt olivat mielestäni vahvasti nykykansalaistaitoa! Tässä informaatiotulvassa pärjätäkseen on tarpeellista tiedostaa osuutensa sekä viestijöinä että viestien vastaanottajina,” kommentoi Utopiaako?-hankkeen pajoja opettaja Anne-Marja Tuomi-Talonpoika Turun klassillisesta lukiosta.
Tiedetestaajien työpajojen tarkoitus on synnyttää innostusta ja kiinnostusta tiedettä ja sen opiskelua kohtaan. Opettajilta saadun palautteen perusteella siinä on onnistuttu.
”Meidän mielestä Tiedetestaajat-työpaja oli todella mielenkiintoinen. Oppilaat olivat todella positiivisin mielin pajan jälkeen ja pitivät siitä kovasti. Pajassa oli sopivasti tieto-osioita ja itse tekemistä,” kertoo Kaivolan koulun opettaja Mikko Lehtinen.
Hankkeet ovat olleet merkityksellisiä myös pajoja pitäville tutkijoille ja opiskelijoille. Utopiaako?-hankkeen ohjaajille on ollut silmiä avaavaa tavata pajoissa hyvin erilaisilla koulutusaloilla opiskelevia ja erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista olevia nuoria. Pajojen suunnittelu, demoaminen ja vetäminen ovat myös antaneet monipuolisen kokemuksen ryhmän ohjaamisesta ja erilaisista pedagogisista ratkaisuista. Myös Tiedetestaajien tutkijat ovat pitäneet pajoja opettavaisina ja antoisina.
”Pajoista jäi oikein hyvä fiilis. Vaikka etätoteutuksesta johtuen vuorovaikutus jäi haluttua vähäisemmäksi, oppilaiden kiinnostuksen omaan aiheeseen huomasi. Eri oppilasryhmien ideat tutkimusasetelmista olivat todella oivaltavia!” kertoo FINSCI-hankkeessa työskentelevä erikoistutkija Tuomo Häikiö.
Tiedetestaajat ja Utopiaako? ovat suhteellisen vähän aikaa kestäviä hankkeita. Valoisampi tulevaisuus vaatii pitkäjänteistä, vuosia kestävää työtä ja tällaisen toiminnan sisällyttämistä osaksi yliopiston kaikkien laitosten tai yksiköiden rutiineja. Tiedekasvatus on työtä, jonka arvoa ja vaikutusta on varsinkin lyhyellä aikavälillä hankala mitata. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työllä ei olisi merkittävää vaikutusta matkalla parempaan tulevaisuuteen.
Tällaista työtä tehdessä kaikki voittavat, niin yhteiskunta, oppilaat, pajoja pitävät opiskelijat ja tutkijat kuin yliopistokin.
Pasi Nurmi
Kirjoittaja on Tiedetestaajat-hankkeen vastuullinen toteuttaja
Henna Rouhiainen
Kirjoittaja on Tiedetestaajat-hankkeen koordinaattori
Sari Torvinen
Kirjoittaja on Utopiaako? -hankkeen koordinaattori sekä kuvataiteilija ja kuvataiteen tuntiopettaja Turun normaalikoulussa
Matleena Tuomisto
Kirjoittaja työskentelee Tiedetestaajat-hankkeessa projektitutkijana